IRC-Galleria

Googleta hakusanoilla: "(Nimesi) on" (esim. "Matti on") ja kopioi viestiin 10 ensimmäistä tulosta.
Näin saat tietää itsestäsi jotain mitä et ole vielä tiennyt.
Muistakaa laittaa hakusanaan lainausmerkit mukaan tai muuten ei tule mitään.

1. Anttiin on iskenyt paha flunssavirus.
2. Antti nähdään pienessä rooolissa koko perheen Joulutarina-elokuvassa.
3. Antti luottaa tyylikkään hevin voimaan.
4. Antti on überhot hanipallukka.
5. Antti on roboseksuaali.
6. Antin asiakkaista suuri osa on yksityishenkilöitä mutta myös yritysasiakkaat.
7. Suomen lain mukaan Anttia pitää lyödä mahaan ja potkasta päähän heti, kun hänet näkee. Hän ei lue miestenlehtiä, vaan Cosmopolitania salaa kirjastossa.
8. Antti tarjoaa täydellisiä ja toimivia varastointiratkaisuja.
9. Aina se Antti on tiellä.
10. Antin lapsuus meni suurten myllerrysten merkeissä, Antti ehti päästä paimenpojan töistä vapaaksi.

-laitoin tänää sen korviksen.

-laitat siihen aina vähän ajan päästä aina isomman puupalikan.

-''j''

-sit meet rannalle ottaa aurinkoo ja sit ku oot musta niin sitte muutat afrikkaan.

-ja rannal voin esitellä ''sixpäkkii'' muijille.

-ja sit kutsut kaikki vanhat frendis sinne ja esitätte kaikki siellä asuvat ugabunga-miehet meille vähän ugabunga-tanssia.

-''k''

-ja sitte te tarjootte meille keihäällä pyydystettyä tapiiria ja korppikotkaa,
ja sitte uhraatte naapuriheimolaisia meidän jumalallisten valkoihoisten takia.

-''ugh'' sinä parrakas jumala!

en osaa soittaa en osaa laulaa en osaa juoda enkä naida, paskalla sentään osaan käydä mutta siihenkin täytyy pyytää äitiä pyyhkimään.

Työn teko on kivaa, jos sen tekee joku muu.

Jos olemme eläimiä, niin olemme silloin samassa vaassa muidenkin eläimien kanssa, Jos me siis olemme samassa painolastissa maailmankaikkeuden ja Jumalan edessä, olemmeko silloin myös samaa moitteetonta byrokraattisten papereiden ulkopuolelle jäänyttä olio ryhmää, jonka täytynee saavuttaa kehittyneisyytensä oman aikansa saatossa ja ongelmissa. Elämä on siis yhtä ongelmaa, onko ihminen siis ongelma maailmankaikkeudelle, jos on niin, olemme tuomittuja ikuiseen iäisyyteen avaruuden tyhjiössä.
Maailmankaikkeudelle on täysin yhdentekevää jos pientä planeettaamme kohtaa onnettomuus. Jos sattunee tulemaan musta-aukko tai pyrstötähti tain aurinkomme räjähtää, se ei maailmankaikkeutta hätkähdytä pätkääkään, mutta nos kaikilla olioilla olisi ongelmia, olisiko maailmankaikkeus täysin järjellisen vastainen, tai jopa omaperäisen sekavuuden vallitsema. Jos kohtalo määrää menneisyytemme ja tulevaisuutemme, olemmeko silloin täysin ongelmattomia, tai jopa kenties täysin vaivattomia olentoja?
Ihminenhän on järjen vastainen. Se tuhoaa ja tappaa kaiken mihin se vain saa näppinsä koskettua. Olemme siis saastoja ja kaiken synnittömyyden ulkopuolella. meidät pitäisikin tuhota ja hävittää tästä maailmasta. Me olemme viisaita mutta erittäin tyhmiä, meillä ihmisillä ei ole minkäänlaista tapahtumien hallintaa. Sattuma ja kohtalo on jo ennalta määränneet meidän asettuvuutemme tässä maailmankaikkeudessa. Mutta kuka/mikä hyötynee ihmisen toilailuista eniten?
Onko Jumalalla meille sittenkin se viimeinen leposia, jonne menemme kun emme enään pysty ruumistamme hyödyntämään riittävästi pysyäksemme mullan päällä. Olemmeko anteeksiannettuja ja synneistämme päästettyjä. Miksi olisimme muutakaan kuin jäerjettömyyden sanansaattajia ja sen toisinkäyttäjiä. Me olemme pieniä mutta rakastettuja. Rakkausko siis johtaa tätä universumia ja sen tositarkoituksia ja menetelmiä? Mikä ettei. Rakastaminen ja sen kohteeksi joutuminen voi olla ihanaa. Mutta se myös antaa todella valoisan kuvan elämästä ja sen suhteellisestä todellisuudesta, mikä on täysin toissijainen rakkauden omistuksessa.
Onko sitten rakkauden omistuksessa täysin vääristävää olla? Mikä sen määrää? Seuraammeko hullunkiilto silmissä vain halujamme, vai toteammeko halujemme vääristyneen maailmankuvallisuuden ja pyrimme sitten todelliseen puhtauteen, mikä tekee meistä sielullisenajattelun pioneerista oliokansaa. Pelkällä ajattelulla ei ihminen kylläkääm tule saamaan mitään hyvää aikaseksi, mutta ei myöskään pahaakaan. Jos siis emme tee mitään ja vain myötäilemme maailmankaikkeuden menossa, emme ole hullujakaan.

No olisiko mukavaa esiintyä tässä taiteessa?
Miksi ei? sehän on kuitenkin taidetta. ja taidettahan on mukava tehdä.
No kuka ei haluaisi tehdä taidetta ja sitoa itsensä hellyydenvaltakunnanporttien sisäpuolelle.
Rakkaus yhdistää meitä kaikkia, myös himon aikana.
No onko himo sitten rumenpaa kuin pelkkä rakkaus?
Voiko himoa olla ilman alastomuutta? Ja pitääkö alasti olla aina himokkaasti?
Mutta jos muut ovat alasti ja itsellään on vaatteita päällä ja tuntee itsensä himokkaaksi ja haluaisi antaa oman himonsa virrata myös muidenkin ruumiisiin. Olisiko se jo perverssio?
Olisiko se mukavaa olla tyttöjen saunassa ja kaikki tytöt siellä omistautuisivat vain ja ainoastaa minun hyväksi ja himoni valtaan?
Tai olla ainoa tyttö miehien seurassa saunassa pelkän alastomuuden vallitessa ja himon virratessa mieliin ja raajoihin?
Mutta onhan ruumiillinen himo pakollinen tarve, ja jos se jää tyydyttämättä, on maailma ilman rakkauden huumasta vääristyneitä mieliä.
Rakkaus hallitsee ja hajoittaa tämän maailman. Se on tehnyt aina niin ja tulee aina sen hajoittamaankin.
Olemmeko me seksin orjia vain sen tyydytyksen haltijoita?
Hallitsemmeko me omat tyydytyksen halumme, vai onko ne halut ottaneen vallan?
Mutta onko tämä mainitsemani taide täysin halullista ja rakkauden omaista tyydytysten jakamista myös muille ihmisille, jotka eivät ole paikalla , kuin ruudun välityksellä?
ONKO PORNO RAKKAUTTA?
Onko siis halumme rakkauden siivittämiä?
Onko tyydytys tai masturbaatio täysin rakkaudetonta?
Miksi siis olemme luotu?
Rakastamaan toisiamme.

Pystymmekö olemaan samalla tasolla kiven substannssin kanssa?
Onko meillä välttämättä omat ajatukset?
Vai onko nekin vain jonkun toisen ajatuksien uudelleen regenerointia?
Onko siis sama mieli meissä kaikissa ja onko sillä mielellä samat halut ja ominaisuudet, olemmeko samaa kivimassaa?
Pimeys ja ilon kyyneleet hallitkoon silloin meidän olemuksiemme todellista ydintä, joka vääjäämättä aloittaa tyhjiömäisen uurastuksensa mieltemme syyvyyksiin ja on siellä oleva ja pysyvä iankaikkinen todellisuus.

Alasti ollessamme me olemme kaikki samaan tuomioon lankeavia.

Olen hullu, siis täysin järjissäni oleva hulluuden ilmentymä.

Olenkohan mä nyt ihan varma, että mihin olen ryhtymässä, Toisaalta olen sentään hullu itsekkin. ei hullua ilman toista hullua.

VOI EI! Minestronekeitto huokuu mereltä pääkaupunkia kohti, Eikä soppavalli ole vielä pontikkaporsaiden lakosta johtuen valmis, Kuka auttaa tässä toivottomassa tilanteessa?

Läski on hyvää värsinkin voilla paistettuna ja kermalla höystettynä.

Elämä menee miten lystää ja sitä vain seuraillaan.

no täytyy ensin miettiä ättä mitä tapahtuu ja mitä voisi tapahtua ja mitä on jo tapahtunut.