IRC-Galleria

Swanheart

Swanheart

Anna Lumisalmi

[Ei aihetta]Torstai 02.11.2006 04:08

En nukukaan vielä ;) Oli tosi ihanaa puhua tänään Kristinan kanssa puhelimessa pitkästä aikaa, meillä oli ihan mahtavat keskustelut taas. Puhuttiin kaikesta vakavasta ja myös mietittiin miehiä, joilla on tosi isot henkiset penikset, eli paljon peniksen jatkeita, kuten hieno auto, sähkökitara (koko juttu lähti siis siitä, kun tilitin, miten mua ärsyttää kun Markon kitara on olohuoneessa esillä, eikä se sovi sisustukseen (mitä turhamaisuutta minulta :D) ja Kristina sanoi, että kaikki miehet, joilla on kitara, pitää sitä näkyvällä paikalla kodissaan, että kaikki varmasti näkis sen, hihih, ei millään pahalla Marko-rakas :D)

Nyt tuli vaan niin entistä onnellisempi olo kun luin city.fi:stä Kristinan uusimman blogimerkinnän, missä se ylisti minua ystävänä ja ihmisenä, käytti muuten minusta nimeä Kuuma Kissa, olin jo unohtanut koko jutun ennen tätä pientä muistutusta (kun olin Meilahden sairaalassa töissä ja eräs todella omituinen ja varmasti jollain tasolla jälkeenjäänyt mies-sairaanhoitaja ahdisteli minua pahasti, kyseli työkavereilta minusta, ja käytti nimiä "kuuma kissa" ja "vetävä mimmi", ja mä ahdistuin ja olin ihan kauhuissani enkä enää koskaan uskaltanut mennä osastolle, jossa tämä kyseinen hoitaja oli töissä)

Mutta tosiaan, Kristina on maailman ihanin ystävä, en tiedä voinko melkein kenenkään kanssa puhua niin syvällisesti kaikesta mahdollisesta, avautua aivan täysin, ja olla niin rehellinen. Miettiä omia heikkouksia ankaralla kädellä ja nauraa itselleni (tai siis meille molemmille :D)
Meillä on ikäeroa 11 vuotta, eli Kristina on 30-vuotias, mutta en ikinä muista sitä. Siis ei hän ole ollenkaan ikäistään nuoremman oloinen, päinvastoin. Mä olen taas monesti kuullut, ettei uskois, että olen näin nuori. Se on ehkä suurin kohteliaisuus, mitä mulle on koskaan toistuvasti sanottu :D

En tosin voi täysin allekirjoittaa sitä, joskus käyttäydyn kuin 5-vuotias, Marko tietää. Tosin kaikista hauskimpia on ne hetket, kun molemmat taannutaan Markon kanssa pienen lapsen tasolle. Mä pompin jänishyppyjä Markon perässä ja Marko on sarvikuono ja hyökkää pää edellä mun kimppuun, eli törmäilee päänsä kanssa minuun :D Kuulostaa oudolta. Mutta se on aivan mahtavan hauskaa! Aika usein pääsen sanomaan naurun lomasta, että "me ei koskaan tarvita lapsia, tai eläimiä, kun meillä on toisemme, ja me ollaan aivan vastaavia".

MINÄ TUNNEN MAAILMAN IHANIMPIA IHMISIÄ! *MUISKIS*

(joista yksi, eli Merja tulee lauantaina Ivalosta tänne meille, olen niin onnellinen! Siinä on jo ainakin toinen, joka on yhtä hyvä keskusteluystävä ja muutenkin ystävä kuin Kristina)

P.S. Lupauduin tänään alkaa varajäseneksi sellaiseen kolttasaamelaisten nuorten kulttuuriyhdistykseen, tai siis sellainen, mikä järjestää kaikenlaisia kulttuuritapahtumia, festareita, klubi-iltoja ym. En vielä tiedä täysin, mitä se pitää sisällään, tai mitä mun pitäisi tehdä, mutta eiköhän se selviä :) Ideoida pitäis ainakin, kunhan niitä ideoita putkahtais päähän.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.