IRC-Galleria

Löysin tänään taas yhden punkin. Tällä kertaa se pirulainen ei ollut vielä ehtinyt iskemään kiemurtelevaa imukärsäänsä varvasvälini suomujen lävitse, mutta kaikesta huolimatta kokemus oli minulle traumaattinen. Ajatus loisista, kaikennäköisistä verta imevistä, kiemurtelevista otuksista vainoaa minua öisin. Myös eräs pikkupoika vainoaa minua puisen nuijansa kanssa, mutta ei puhuta nyt siitä.

Loisista on hyvä jatkaa joko politiikkaan tai uskontoon. Koska koitan ottaa mahdollisimman paljon etäisyyttä vastuullisen ( :´-D ) toimiintaan, puhun uskonnosta. Punkista tulee mieleen eräs pappi jonka kerran tapasin. Hänellä oli tapana iskeä pitkät hampaansa pikkulapsiin, ja imeä kaikki onnelisuus ja ilo noista vaaleanpunaisen ja keltaisen eri sävyihin sijoittuvista palleroista pois. Jäljelle jäänyt apea lihamöhkäle olikin sitten oivallista laidunmaata papin omille näkemyksille. Fundamentalismi aiheuttaa muuten syöpää.

Eräs tuttuni täytti tässä hiljattain vuosia. Hän otti asian vastaan tyynen rauhallisesti, toisin kun eräs toinen tuntemani henkilö jota masentaa ajatus kuoleman vääjäämättömästä lähestymisestä. Olen mielenkiinnolla seurannut miten eri ihmiset suhtautuvat kasvavaan ikäänsä. Itse vilkaisen vuosittan taaksepäin, huokaisen helpotuksesta ja totean (kenties hiukan hämmentyneenä) olevani vielä hengissä.

Hyvää rommia muuten, ostan toistekin.