IRC-Galleria

Siis enhän mä tartte miestä mihinkään.. sain koneen toimimaan (pienellä avustuksella englannista ei oo mitään tekemistä tietenkään asian kanssa..), osaan vaihtaa lamput ite, ja jopa saan ne lapun varjostimet roikkumaan tonne kattoon ja purkitkin saan keskenäni auki... mihin mä miestä tartten?! :p

Ei ku ei tästä kyllä tuu!!!! Jos oot tietokonenörtti niin tuu pimputtaa mun ovikelloa!

ei kyllä tästä ehkä sittenkin tulee, meikä vaan säätää, mutta joskus saatan säätää kohilleen;) Miun vauva saa vauvoja, aenaki 5 :D

Ei tule mitään tästä mun elämästä!!

No minulla oli tuparit! Ja ne meni kivasti. Ihania ihmisiä on mun ympärilläin, muuta ei voi todeta. Mutta miten sitä kun hepsahti vähän humalaan ihminen. Onkos semmonen mahollista?? Kivaa oli, eikös niin?! Olihan??

MINÄ TAHDON KOTIIN NETIN ETTÄ SAAN TÄNNE HIENOJA KUVIA!!!!!!!!!!!!! I miss africa. Ette muuten usko miten iso 'se' on norsulla.. no pian näette kun laitan todisteaineistoa.. voi niitä naarasnorsuparkoja, kun ne tekee sitä yhtä juttua! Auts. No tulis tänne muitakin kuvia kun norsukuvia.. löytys myös seeproja ja kiraffeja:) Ja ehkä jossain kuvassa ihmisiäkin:D

Oma koti! Ah. Rauha. Argh. Stressi. Selviän ehkä. Mutta OMA KOTI!!!! Tuparit. Nautinto. Yksinäisyys. Vapaus. Ymmärrättekö fiiliksen?

MIE SAIN ASUNNON!!!

Niinpä, lentokoneen renkaat kosketti Suomen kamaraa 15.12. klo 14.35. Surullista. Lähtö oli suunnattoman epämukava ja surullinen kaikilla mahdollisilla tavoilla. Inhoan heippojen sanomista ja nyt ne vielä joutu sanomaan monen monta kertaa ja monelle eri ihmiselle. Itku pääsi. Liiankin usein. Kuitenkin samalla kertaa viimeset päivät oli uskomattoman ihanat ja mukavat. Vaihdeltiin osotteita, vietettiin paljon aikaa ystävien kanssa. Nautittiin olosta ja elosta. Täydensin kesää ajatellen vaatevarastoani. :)

Ja kyllä, on omituista olla Suomessa. Sitä ihmeteltiin jo porukalla lentokoneessa. Ihmiset puhu suomee ja ymmärti suomee. Piti tarkkaan miettiä mitä päästään suustaan ulos. :). Mutta ihanaa oli kun kaksi ihanaista ystävää oli vastassa kentällä ja olivat varanneet miulle ruisleipää ja suomalaista kahvia. Nautinto.

Sittenpä iloisiin asioihin.. perheemme on lisääntynyt. Sunnuntaina lensi pieni Soija-vauva Englannista Suomeen ja liittyi perheeseemme uudeksi jäseneksi. Nyt Soijan mielestä Leivonmäen koti on paras koti ikinä kun täällä on NIIIIIN paljon tuhottavaa.. :) ihana pieni viipeltäjä.

Nyt pitäis viimestä tehtävää koulua varten ruveta vääntämään ennen ku voin siirtyä rauhaisaan joulun viettoon :)

Haleja kaikille! Olis ihana nähdä pian.

Hmm.. kohta suomessa, eikos se oo surullista?! AInakin musta on. en tahtois enka jaksais tulla. ma oon viihtynyt paremmin kun hyvin ja mun mielesta se on arsyttavaa etta just kun alkaa paasta jutun juoneen mukaan ja tutustumaan ihmisiin kunnolla niin pitaa tulla pois.. kaykaa ihmiset vahan kattelemassa muutakin maailmaa kun suomee, se avartaa kummasti.. ainakin mulle naa reissut on tehny vaan hyvaa.

melkein viikko vietettiin virpin kanssa etela-afrikassa. oli kivaa. krokoja ja hippoja. jopa soin ensimmaisena mainittua. noh, en tieda, ei ehka toiste tartte. tanaan lunkisti. huomenna taas tohina edessa. miks pitaa jattaa kaikki viime tippaan?! poh. mutta elama on.

pian suomessa. rakastan. halauksia.