IRC-Galleria

Aina välillä tiiättekö tuntuu, että kaikki seinät kaatuu päälle ja mistään ei tuu yhtään mitään.. mua on vallannut tää fiilis nyt jo pari-kolme viikkoa, mutta nyt tuntuu että alan pääsee tästä kierteestä eroon. Katsellaan rauhassa.

Valma sairastui, kohtutulehdus. Antibiootti alkaa kohta olemaan lopuillaan ja jännittää että onko tulehdus mennyt ohi. En millään tahtoisi, että siltä vielä kohtu poistetaan, mutta toki kaikki tehdään että Valma voisi hyvin. Säikäytti aika pahasti kun sairastui. Tulin kotiin töistä ja lattialla oli suuren suuria länttejä verta. Oli ihan kamala fiilis, kun ei tiedä mikä toista vaivaa. Mutta ei siitä oikein muuten ole huomannutkaan, että se kipeä olisi, vaan siitä vuodosta. Oma hassu itsensä.

Tofukin muutti tänne miun luo, todennäkösesti pysyvästi, koska on nyt pystynyt osottamaan että osaa olla hiljaa kerrostalossa. Se se vasta onkin hassu kaveri. Niin erilaisia luonteeltaan nuo kaksi. Tai noh, kaikkihan se on, mutta nää on ku yö ja päivä.

Luolilla ollaan käyty. Ehkä, EHKÄ, ehkä mie vielä tuosta akasta luolavalion saan. Tai sitten en. Kattoo nyt. Ei sillä väliä sinänsä ole, hauska harrastus vain. Tofu kaipaa lisää itseluottamusta/ikää/elämäkokemusta, mutta kova poika siitä vielä tulee kettua vastaan. Muotovaliohan siitä tulikin jo, yksi päämäärä saavutettu.

Tää elämä onkin nyt ollut viime ajat vaan töitä ja koiraelämää ja sellaisena näyttää jatkuvan. "Omaa elämää" mulla ei enää olekaan, heh;) Näin. Pikakuulumiset.

Haleja, rakkaani. Pitäkää yhteyttä.

Jos ei koiraharrastus ole hullu harrastus, niin ei sitten mikään!!

Tiiättekö ku ihmiseen sattuu.. no, kyllähän te tiiätte, vanhoja ku tekin alatte olee.. mut nyt, syystä tai toisesta SATTUU ja tuntuu ettei meinaa henkee saada, ahdistaa ja itkettää... Tiedän, osin yliLIIKAsuperHYPERväsymyksestä johtuvaa ja silloin ylireagoin kaikkeen (tästäkin saa pomoa kiittää..) mutta jos mä jotain vihaan niin tätä oloa! Los Avautuminen.

Hajanainen olo. Tiedättekö kun yö saa ajatukset liikkeelle... niin.. sitä saa olla hurjan tyytyväinen siihen, että on selvinnyt kaikesta näinkin täysjärkisenä mitä on selvinnyt. Mun elämässä käydään taas muutoksen aikoja. Juuri kun ajatteli että nyt kaikki asettuu ja rauhottuu niin tuskin. En tiedä vielä mihin tuulet vie ja miten käy mutta.. kävipä miten tahansa.. pitäkää huolta toisistanne ja _ennen kaikkea_ itsestänne! Muuta en pyydä?!

Muistatko sinä, joka juuri luet tätä tekstiä ja tunnet minut (esim. omistat puhelinnumeroni, olet paras kaverini, olet joskus jutellut kanssani jne.) miten tapasimme? Minä muistan (ehkä!) mutta muistatko sinä? Ole kiltti ja kommentoi että tiedän sinun muistelleen meidän kaveruuttamme :)


Sinä, joka kommentoit (tai luit tätä) kopioi tämä omalle sivullesi ja ylläty siitä, miten moni sinut muistaakaan!

Täällä sitä istua nökötetään ja valvotaan toisten unta. Siitä on hurjan pitkä aika kun oon öitä tehnyt. Eihän tässä, kivoja vuoroja nää on. Oon aina tykänny. Muutenkin oon yllättävän hyvin päässy tähän mun työhön sisälle. Positiivinen yllätys koko juttu. Toivottavasti myös jatkuu niin. Mut ku kello on noin ja mä oon näin. Olisin ihan valmis menee köllii omaan tai vaikka vieraaseen sänkyyn tällä hetkellä. Tää on mulle aina se pahin aika. Noh, mutta sisulla vaan. Nyt hyvää yötä teille muille. Mäkin pääsen 4 tunnin päästä unille. uuh.
Haleja.

Voih. Maailmalla=kaunista. Ei sille voi mitään. Mä vaan niin nautin tosta reissaamisesta. Tuli sitten käytyä Tsekeissä, Irkuissa, Italiassa ja Tanskassa. Niin ihanaa. Ja vielä jaoin kokemuksen yhden parhaimman ystäväni kanssa niin se kruunasi kaiken. (:

Nyt sitten alkoi myös ura.. lasten psyk. sairaanhoitajana. Katotaan mitä tästä kaikesta tulee ja mihin se vie. Mutta luulen että tää on mun juttu kuitenkin. Pitäkää peukkuja.

Milloin ystävät nähdään??

Sita sitten ollaan pyoritty ympar prahaa pari paivaa, kaunista, lamminta ja olut halpaa. Viihtynyt olen. Muuta ei voi todeta. Huomenna jatkuu matka taas kohti duplinia. Sita kylla olen odottanut jo niin monta vuotta etta tokkopahan saan ensi yona nukuttuakaan.. suomea ei viela kaipaa. mutta pianhan sinne on jo palattava, liian pian. Haleja.

No nin, koulu ohi. Suoritettu. Done. Finiii. Over. Kaput. Huoh. Olo on ku olis viikon ollu oksennustaudissa, niin tyhjä. Henkisesti. Voih. Saa onnitella. Nelkku-kelkku.

Mä en oo raaka. Todistetusti.