Matka Eteropiaan
Kun laskeuduin koneesta, tunsin ydinlaskeuman vaikuttavan luissani. Viime viikolla Yhdysvallat käytti Eteropiaa ydinaseiden koealueena. Minut lähetettiin paikalle putsaamaan säteilyn aiheuttamat mutantit pois rumentamasta maisemaa. Yhtäkkiä jostain käveli kaksipäinen, zombien lailla raahustava örkki joka oli luultavasti ennen ollut maan presidentti. Ruuvasin polttoainepullon liekinheittimeen kiinni, ja grillasin pressan mureaksi.
Sitten niitä alkoi vyöryä joka suunnasta. Otin pyro- ohjesäännön käyttöön ja aloin virittää pientä mutta tehokasta napalmi- panosta, joka flambeeraisi koko kaupungin niin, että se näkyisi marsiin saakka. Aloin hölkätä lentokonettani kohti, mutta sitten sattui jotain odottamatonta. Se nousi lentoon. Katselin kuinka se katosi taivaanrantaan. Pommissa oli aikaa jäljellä kymmenen minuuttia. Onneksi minulla oli kaksi Magnum 44:sta vyölläni, puoli pulloa liekinheittimen bensaa, puoliautomaattinen Winchester-metsästyskivääri ja Mossberg- pumppuhaulikko. Päätin päästä pois kaupungista keinolla millä hyvänsä.
Kymmenen zombia tuli nurkan takaa. Vedin aseet vyöltäni, ja tyhjensin magnumien lippaat nopeasti. Maassa oli melkoinen läjä kuolleita zombeja, mutta lisää rähjäisiä, möriseviä risaisia ukkeleita raahusti kohti. Otin haulikon ja latasin täyslastillisen ukkeleita päin. Ne korisivat hetken maassa, mutta en jäänyt tarkkailemaan tilannetta vaan juoksin niin kovaa kuin pystyin. Päätien eteen oli kasaantunut paljon autonromuja, joista ei päässyt yli. Olin heittämässä kaiken toivoni, kunnes huomasin maassa raketinheittimen. Otin sen käyttöön, ja jysäytin automuuriin aukon. Olin juuri pääsemässä ulos, mutta sitten jokin iso ja limainen hyppäsi eteeni. Se oli valtava mutantti, jolla oli kaksi päätä, valtavat kynnet ja torahampaat. Se näytti siltä, ettei päästäisi minua ulos vapaaehtoisesti.
Näin välähdyksenä kuinka valtava käsi tuli kohti. Sitten tunsin viiltävän kivun olkapäässäni. Huomasin verta maassa. Otin kiväärin ja ammuin toisen pään palasiksi. Mutantti kaatui maahan ulvaisten kivusta. Nousin seisaalleni ja aikeinani oli ampua toinenkin pää. Tähtäsin tarkasti ja painoin liipaisinta, mutta se ei mennyt pohjaan. Lukkoon oli mennyt jotain roskaa tai hiekkaa. Olio nousi jälleen pystyyn, ja ehdin juuri ja juuri väistää uuden iskun. Heitin kiväärin kädestäni, ja näin jälleen raketinheittimen maassa. Siinä oli vielä yksi raketti. Juoksin sitä kohti, ja sain sen käteeni. Hyppäsin selälleni, ja tähtäsin. Laukaisin, ja mutantin kappaleita lensi päälleni. Vihdoin pääsin pois kaupungista.
Vaelsin kolme päivää aavikolla, kunnes löysin toisen kaupungin, jota ei ollut pommitettu. Lensin sieltä lentokoneella kotiin.