IRC-Galleria

Oho..... Lenkki venähti kahteen tuntiin... =Ooo

Testailin vähän potkuja ja hain ytyä lantiosta. Ja hain samalla päivän reenien teemaa muistellen sitä ytyä myös hartioista. Etulyönteihin siis. Tulipahan samalla paremmin hiki. Juosta pyrähtelinki. Eikä pahemmin sattunu koipiin. JIHUUU!!

Kohta siis voinen juosta vähän enemmänki. Jotenki ei vasurilla lähe noi lyönnit. Ja lantioki touhuaa ihan eri tahtiin kun vasurilla huitoo. Mut kyl se sieltä vielä löytyy.

Vähän piti ujoilla....jos tuli ihmisiä vastaan ni ei oikein kehannu... Yks nuori mies pääs yllättään... =DD Huidoin ja alakoukkuaki tapailin.... yhtäkkiä vaan kuulin juoksuaskelet takaa... Ahhaahhaaaa ehin sivusilmällä nähä ku nuorta miestä hymyilytti... Olinkohan mä niin säälittävä rimpula... =O Höh. Noo..... Saavat vielä tottua moiseen näkyyn tuolla lenkkipoluilla. Heha.

Sainpa muuten pikkusen moukkua reeneissä..ai miten niin pikkusen =OOO ja lentelin päin seinää =DD Onneks oli patja välissä. Ja päin lattiaa. Mut siinä ei ollu patjaa. Siistiä. Huomenna vasta näkyy mustelmasaldo. Anteeks kroppa. Mutku.... noku... Se on vaan niin siistiä =) Mut hyvittelen nyt vähän.

Jep. Ja nyt ninjarakkauselokuvaa kahtomaan. Hui. Vaikutteitahan mä siitä tietty saan, mut so???? Sehän on vaan hyvä. Mä sit kahtoessa hieroskelen kädet ja jalat ja pään ja naaman (meinas muuten nahatki lähtee ku hierty sitä patjaa vasten =DD ) ja otan jalkakylvyn. Nii.....törsäsin ja vuokrasin leffan..ja ostin vähän karkkiaki...ihan vähän vaan, en ees kahella eurolla...varmaan enkkavähän =O mut saahan sitä...näin viikonlopun kunniaks vähän törsätä =) Aaaaaaah ruokaa...hirvee nälkä. =O oliko sokki? Että mulla nälkä..? Nöyp.

Ruokaa, porkkanaraastetta ja karkkia ja teetä. Nam. Ja ninjaleffa =)

Morooo!

Aaaaaaaaaaaaaaaaa ihkulaalaa aurinko paistaa ja lähen kohta lenkilleeeeeee lelelelelleeeee lalalalaaallaaaaaaa =D Ihkulaaaaaaalaaaaaaaaaaa =D

AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Perkele!!!!!!!! Ihanaa!

Uskokaa nyt perkele että on ihanaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa!!

Aaaaaaaaaaaaaaaaaaarrrrrrrrrrrrrrrghhhhhhhhhhhh!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

AAAAAAAAA!!

Ihana rakkaus. Elämän rakkaus. Aurinkorakkaus. AAAAAAAA ihanaa. Kyllä saa pehmolelut taas kyytiä tänään. Ja sohva. Rakastan senki taas kappaleiks. Ja kaikki. Rakastan perkele koko maailman palasiks.

AAAAARHG!

Jep. Nii. Ja reenit oli äksen taas. Oli kivaa. Kivakivakivakiva kivaaaaaaaa jeejeeeejeeeeeeeeee!!!!!!!!!

AAAAAAAAAAAAAARGH!!!!

Rakkaus rakkaus rakkaus. On se hassu juttu. Pitäs saaha nyt rakastaa joku ihan muusiks. Hehe. Hehahehahehaaaaaaaaaaaaa ahahahaahhhhhhahaaaaaaa.

Ei mua mikään hajota =OOO Ai miten niin? ^^

Joo. Lähen lenkille. Jos vaikka oikein juoksis. Jos vaikka purkaantus tota virtaa. Ja lujaa. Tai no sen mitä näillä töppösillä pääsee. Jee. Sellanen sadan metrin pyrähys ja sitte taas kinkkaa seuraavat kilsat. Ou jee.

MOROOOOOOOOO!!!!!!!!!!!!!!!!1

Jee. Oli reenit. Kivaa. Ja kuu kumotti talojen välistä. Ei tienny onko se jonkun ikkuna vai kuu. Mut kuu se oli.

Taidan rakastaa itseäni. Ihanaa. Tuli ihan itku ku olin alkamassa syömään ja istahin, ni sattu polveen. Tuli sellanen niin jotenki liikuttunu olo. Piti jättää kaikki touhu sikseen ja itkee. Tuli niin hellä olo. Halusin vaan helliä itteäni. Alko niin säälitää jotenki. Heh.

Voi ku mun kroppa koko mun elämän vaan sitkeesti mua palvellu ja jeesannu vaikka mä oisin kuinka sitä rääkänny. Ja miten paljon oon inhonnu sitä =OO Ollu kaikki kauheet anoreksiat ja tyyliin oksettanu ku oon kattonu itteeni peilistä. Ja oon hävenny ja vihannu kaikkea ulkonäössäni. Paitsi hampaita. Ja muutenki. Aina oon parhaani yrittäny. Koko elämäni vaan yrittäny ja yrittäny. Pyristelly kaikkea vastaan ja sinnitelly ja koittanu selviytyä. Eikä mikään oo ottanu onnistuakseen. Kroppa on tehny töitä ja kärsiny unettomuudesta ressin takia ku oon yrittäny. Pitäs vaan olla! Tehä! Toteuttaa! Antaa toteutua!

Ja oon rääkänny sitä. Rankassu siitä että mulla on ollu paha olla. Reenannu itteni rikki, antanu muinaisen poikaystävän hakata sitä. Siis älkää hyvät ihmiset luulko että sellaisen eksän jonka tiiätte!!! EI!!! Vaan sellasen yhen mun nuoruudesta, Helsingistä.

Ja oon iteki rikkonu. Tahallani. Viillelly ja kaikkee. Voi että. Ja ollu välittämättä jos joku paikka onhajalla, niinku esim armeijassa. Jalat kärsii siitä vieläki. Ja tää polviki nyt... =,(

Ja oon ryypänny ja polttanu tupakkaa ja kaikkee. Ottanu tyhmiä riskejä...

Voi mun kroppa rakas. Anteeks.

En voinu ku itkee ja pyytää anteeks siltä. Joka paikkaa halasin ja koskin ja paijasin ja pyysin anteeks ja itkin.

Voi kun kaikki ihmiset tajuis rakastaa itteensä. Tai siis kehoaan. Ja tietenki sitä oikeaa itseäänki. Ois kaikilla niin paljon parempi olla.

Kaikkensa se kumminki tekee. Siis todella kaikkensa. Joka hetki on pieni ihme. Täynnä miljoonia pieniä ihmeitä....

Siitä pitää ymmärtää olla kiitollinen. Ja sit vielä itkin ja kiitin että mä mäen, ja kuulen, ja voin puhua ja haistaa ja maistaa ja tuntea ja hengittää ja syödä ja liikkua ja tehdä kaikkea kivaa. Pitää muistaa olla kiitollinen siitä mitä on.

Huoh. Nyt lepuutan näitä mun pieniä reppanoita käsiäni ja sormiani ja niskaani ja hartioitani rakkaita ja heittäydyn sohvalle ja alan kattoo jotain ihanaa rakkausleffaa. Vaikka tosta ton Mustan orin seikkailut. Rakkautta se on eläinrakkauski. Rakkaus mikä rakkaus.

Ja syön. Jotta tää mun rakas kehoni jaksaa paremmin.

Rakastaa! Rakastakaa!! Rakastakaa!!!

Olkaa rakkaus! Ole rakkaus. Ole itse Rakkaus.

Minä olen. Minä olen rakkaus. Olen rakkaus.

Minä olen. Minä olen-tietoisuus.

Minä olen . Olen .

Om.

<3

Pohdiskellut taas tässä...

Ollut vähän stressiä tämän arjen kanssa, vienyt ajatusenergiaa hiukan liikaa. Siis olen antanut viedä. Ihan kuin en tietäisi miten se jarruttaa niiden etenemistä. Hölmöä lastata kuormaan vielä oma painonsa. Kun se kulkisi ihan hyvin sillä omallaan.

Jep. Ihanan maadoittava hetki oli tuossa maanantaina. Kävelin pienelle kukkulalle järven rantaan, männikön suojaan. Istuin ja annoin ohjat korkeammille olennoille. He hiukan fiksailivat minua. Ihanaa. Hmmm..

Juu. Panostettava taas vähän enemmän tietoisempaan oloon. Kaipaan voimapaikkaani. Ihana... Mulla on niin kaunis rakas koti meditaatiomaailmassani. Pieni sammalkattoinen savunharmaa piilopirtti...metsälammen rannalla. Haluan sinne keittelemään liemiäni. Ah. Armas paikka.

Taidankin kohta poiketa siellä taas....en tiiä..... tekis mieli jäädä sinne....

Mut kuhan siellä poikkeen, tai jossain muussa voimapaikassani, niin johan taas alkaa elo maistua =) Ja kun saan tungettua johonki kirpparille tai myytyä huutonetissä tätä rompetta...

On se vaan totta. että lopulta omaisuutesi omistaa sinut. En oo tajunnukaan kuinka paljon on ahistanu se että kaapit on täynnä kaikkea mitä ei varmaan ikinä tarvii. Vapautunu olo jo pelkästään siitä että on päättäny luopua turhasta....eli loppujen lopukshan sitä pitäs sitte lupoua kaikesta..heh... Mut jos nyt pikkuhiljaa.. =)

Tekis mieli toi telkkariki johonki toimittaa, mitä mä sillä. Pitäs vaan olla niin digidigi nykyään, eihän tuota kukaan huoli. Mut jospa joskus hommaan vaikka videot, ni vois niitä sitte katella.

Jep. Nyt teen kyllä jotain ihan muuta ku tätä. Koneella istumista. Lähen vaikka vähän reissuun...... ;)

Katso itseäsi parhaan ystäväsi silmin. Mieti mitä hän haluaisi sinulle sanoa ja tehdä.

Tee sitten niin kuin hän tekisi. Sillä sinä itse olet paras ystäväsi....

siis tässä maanpäällisessä elämässä =)

Jeh. Reeneissä niin kevyitä irrottautumistekniikoita että pysytin osallistumaan =)

Varsinki ku sain siinä just ennen alottelua reikiä =) On niin mahoton virta kaverilla...meinaa aina taju lähtee =O Istuin penkillä enkä meinannu pystyssä pysyä...vähän pöljä olin sitten koko reenien ajan, heh. Mutta kivut hellitti kummasti.

Reenien jälkeen sain vielä lisää hoitoa. Siinä parkkipaikalla taas =D Ohikulkijat vähän ihmettelee aina ku siinä vaan minuuttitolkulla seistään ja kaveri pitää päästä kiinni..heh =D

Jep. Kotio kävellessä tuntu että pitäs hyppiä ja pomppia vaan ja pasikoa tulipalloja käsistä ja räjäytellä kiviä ja puita =D Oli niin mahtavat fibat ja flow että pakko oli vielä ottaa auto pihasta ja ajella hetki. Kävin rannalla vähän hengittelemässä. Hmm. Tyynty olo kivasti. Nyt ei oo missään särkyjä...paljoo. Kyllä ne pikkuhiljaa palailee. Mut onpa vähän aikaa kivempaa =)

Nyt on taas syötävä ja juotava ja sit nukkumaan. Kauhee jano....aina hoidon jälkeen on =)

Särkee taas niin. Nukuin tosi huonosti. Ja heräsin siihen ku jotain unissani hötkyilin ja jotain potkasin...ai helevata ku sattu polveen! Ku malttas ees unissaan levätä...mut ku ei.

Tänään ei passaa reeneissä tehä kyllä mitään. Polvet, lonkat, ranteet, sormet tulessa. Varsinki toi oikee lonkka joka tos välillä oli jo oireetonki. Tai kai ne kivut vaan kompensoitu ton polven säryn takia..mut nyt ku se alkaa tasaantuun ni tuntuu toi lonkkaki taas..ja että se särkee koko ajan... Vaikee liikkua. vähän ihmetyttää seki ku se kolisee koko ajan. Kaikki nivelet alkanu lonksumaan ihan urakalla. Onkohan mulla joku ihan upouus oma sairaus, joku nivelten väljistyminen tms. Heha. Enkä oo ees venytelly aikoihin! Ku ei sais. Mutku niin haluisin!! Inhottavan kankee olo...

Heh. Toi notkeus ei oo aina hyväks. Kaikki aina kadehtii ku meen miten sattuu mutkalle, mut ei tääkään kivaa oo. Aina ollu ongelmana se kun ei oikein venytykset tunnu missään, ja kuitenki ihan samalla tavalla mulla jumittaa lihat ku muillaki. Muut saa jumit venyteltyä pois, minä en. Ja nyt ei saa ees venytellä. Perkele. Vaikka mitäpä se auttaskaan niin. Selkää on kyllä pakko nyt kiskotella auki. Jämähtää muuten taas nuo lavat ja niskaki. Ja sit on jee ku ei voi käsiä nostaa tai päätä kääntää.

Selkäki jumissa ku nukkunu niin huonosti. Hitto ku koko ajan heräilee siihen ku joku on huonosti ja sattuu. Peitto pakko pitää polvien välissä jos kylellään nukkuu, muuten sattuu liikaa niihin...joutuu lonkkaki liian mutkalle. Huokaus.

Tää on menny taas leukaniveliinki. Naamaaki särkee. Joutuu vähän miettiin tonki osalta mitä syö...ettei tarttis kovin ammolleen suuta aukoa ja jauhaa. Ja vanhojen merkkien mukaan kohta on migreeni ku alkaa kaikki pään lihakset kiristää..pitänee vähän hemmotella itteään taas hieromalla..harmi vaan ku sit sattuu sormiin ja käsiin, mut kaikkihan on aina jostain pois. So what.

Ja tissit on niiiiiiiiiin kipeet!!! Kiva seki ku aina pari viikko ennen menkkoja ne on niin arat ettei kärsi paljo mitään tehä. Nukkuminenki häiriintyy siitäki. Ja kaikki. Oltava appelsiinit kainalossa ettei kovin hauiksilla painais tissejä ku jotain touhuaa. Ja vaatteetki sattuu ku vähän liikahtaa. Ja kohtu meinas eilen illalla viedä tajun taas. Ei meinannu puhelimessakaan pystyä illalla puhumaan ku piti vaan huohottaa ja olla rentona.

En tiiä. Kai tää tästä. Eihän tää koneella istuminenkaan kivalle tunu jäsenissä ja sormiinki sattuu tää näpyttely, mut hitto. Ei jaksa koko ajan vaan istua nenä kirjassa. Kirjanki pitely alkaa särkee sormiin ni ihan sama.

Perhana ihoki reistaa taas. Seki vielä.

Hohhoh. En oo pitkään aikaan ottanu reikiä vastaan. Reenikaveri sitä usein antanu reenien jälkeen, mut oon halunnu opetella itsehoitoa. Hoohhoh. Jospa tänään ottas sitte.... Meinaahan tää vähän mehuja viiä..

Jännittää vähän tuleeko noi lakotki...ois ihan kiva jos ei peruuntus kauan odotettu reumalääkärin aika...ja muutenki...jos vaikka sais jotain apujaki. Vaikka tuskin ne mitään tälle mahtaa.

Höh.

Mut ei kait siinä. Ihkulaalaa ku elämä on ihanaa =) Vielä on kaapeissa jotain mistä kyhätä sapuskaa ja lämmin koti ja vaatteita. Ja ystäviä, oi ihania ystäviä =) Mikäs tässä =) Hih. Tää on kaikki annettu mulle siks ku mä jaksan. Joku muu ei ehkä jaksais..kaikki on aina jostain pois, ni kai tää sit on jonkun muun vaivoista pois. On jollain vähän helpompaa =) Tai jotain =) Tänne vaan, minä jaksan =)

Ohi meneväähän tää on vaan =)

Otetaan vastaan rahalahjoituksia. Saa olla isojaki. Jopa valtaisat ja suunnattoman ruhtinaallisetkin huolitaan.

Euroki ois ihan hyvä.

Joopa. Ei toimi videotkaan enää. No, onhan vielä tietokone ja dvd:t. Jee.

Teki niin mieli vähän hemmotella itteeni ja olla oikein perusnainen välillä. Eli ohjelmassa rakkausitkunyyhkyihkuoilaalaahuokailuleffa (ehkäpä Mustan orin paluu....rakkautta se on eläinrakkauski) , hyvää ruokaa... (riisiä ja jauhelihaa...noh...onhan se hyvää) ja aaah nam nam porkkana-kaaliraastetta puolukoilla. Ja päälle iltakahvit itseleivotun mustaviinimarjapiirakan kera. Nam.

Ja tässä istun ja kirjotan ja ihmettelen kun silmiä kirveltää....ja näkö sumenee...

Piti avata parvekkeen ovi ja makuuhuoneen ikkuna ni tulee läpiveto...ennenku alkaa toi palohälytin kirkumaan..ehe... khöm... noku toi uuni on niin likanen.....joku sotkenu sen...no saan savustettua mustaviinimarjapiirakkaa.

Muuten on aika mitään sanomaton päivä ollu. Kuhan lorvinu. Mut saahan sitä...välillä... paitsi kävin pienellä kävelylenkillä...joku puolen tunnin..vaan... mut en s viikolla sitte enemmän..ja ku särkee taas joka paikkaa... Pitäs vissiin vähän hoidellaki itteeni.

Jee. Nyt nautiskelemaan...kuhan tää kämppä vähän tuulettuu vielä...heh...

Ai. Nii. haluun perustaa oman kahvila-konditorian =)

Huokaus.

Kyllä sitä joskus ois ihan kiva vaikka kattoo telkkariaki.

Mut ku ei millään viittis investoida.

Mut oisha se ihan kiva joskus sitä katellaki. Vaikka jotain ihan joutavaa hömppäsarjaaki. Tai jotain dokumenttia. Tai vaikka uutisiaki.

Mut ku ei. Hmh.