IRC-Galleria

Vaikken olekaan ihan hirveän innokas matkustelija, niin silti reissuja tulee tehtyä hyvinkin paljon muihin verrattuna ja vaikka reissu olisikin vain trippi vanhempien luo ja vaikka siellä menisi koko viikonloppu ja liikaa rahaa julkisiin, niin silti joko itse reissu tai ainakin junamatkat aina tuottavat hirveän kasan jotain "Jeij", "Pelottavan maagista" tai "Tahtoo!" olotiloja. Niin tälläkin kertaa.

Kävin siis vanhempien luona viettämässä äitin synttäreitä. Osallistuttiin sitten koko porukalla Tahkon Vuorijuoksuihin, joskin itse en juossut, kävelin vain 7 kilsan lenkin. Siinä kävellessä tuli sellainen jees olo taas liikunnasta. Ihan oikeasti minä tykkään urheilusta. Valitettavasti olen todella laiska, ujo, saamaton ja mieleni muuttuu kuin tuuliviiri, jonka takia minun on tosi vaikea harrastaa mitään urheilua, mutta silloin kun syystä X olen jossain liikkumassa, etenkin porukalla, niin onhan se kivaa kun sen saa tehdä tarpeeksi rankasti. Ärsyttää sellainen semihipsiminen. Toki on kiva käydä jonkun kivan ihmisen kanssa käsi kädessä syksyisellä tiellä kipittelemässä, mutta ei se ole liikuntaa, se on ulkoilua. Liikunta on sitä, kun saa vähän kiduttaa itseään, hiki lentää (etenkin kun normaalisti harrastan tosi vähän ja harvoin mitään hikiliikuntaa) ja aivot alkavat tuottamaan mielihyvähormoonia. Sen takiahan ihmiset liikkuvat, se vapauttaa aivoissa ainetta, jota muut vetävät piikkuhuumeista. Häpeä valitettavasti estää tuon mielihyvän, joten yksin lenkkeily ei toimi oikeastaan koskaan ja valitettavasti tieto mielihyvästä ei ylitä laiskuutta, joten sieltä sohvalta ei pääse ylös, jos joku muu ei pakota.

Kävelyn jälkeen mentiin kylpylään, kun se lipun hintaan kuului. Siellä tuli sitten se lopullinen ahaa-elämys. Tämähän on, taas kerran, kivaa! Yksi syy lisää miksi tulee käytyä harvoin salilla tai etenkin uimassa on se, että se on kallista ja siellä menee koko ilta. Jep, totta. Mutta sitten tajusin, että kun käyn jonkun 2-4 kertaa viikossa kaljalla, niin sielläkin menee koko ilta ja rahat ja etenkin arkena tapahtuvat kaksittain kaljoittelut voisi ihan hyvin siirtää uimahalliin. En lähtisikään jonkun kanssa kaljoittelemaan, vaan salille ja uimaan. Samat jutut siellä voisi höpöttää, yhtä paljon siinä köyhtyisi ja yhtä myöhään tulisi kotiin ja mahdollisesti olokin olisi yhtä hirveä seuraavana päivänä (kipeät lihakset), mutta maksa ja kroppa kiittäisivät. Eihän urheilun tarvitse kaljaa kokonaan korvata, mutta minua on jo pitkään vähän rasittanut se, kun en ole keksinyt mitään vaihtoehtoa kaljoittelulle. Kyse ei siis ole siitä, että haluaisin monesti viikossa mennä hornimaan kaljaa puhelimeen, mutta kun ei se kahvilla käyminen ole sama asia, leffateatterissa ei voi puhua ja muita ideoita ei ole oikein tullut. Nyt olisi kiva urheilullinen vaihtoehto, joka olisi silti sosiaalista kanssakäymistä, koska sitä minä nykyään harrastan ja haluan harrastaa. Missään nimessä en aio vähentää ihmisten tapaamista, yritän vain siirtää osan tapaamisista muualle kuin Old Hatiin.

Nyt pitäisi vain saada ihmiset innostumaan tästä samasta. Valitettavasti näissä usein käy niin, että yritän saada mukaan ihmisiä, joita en muutenkaan näe koskaan. Jos erään ystävän kanssa nähdään puolen vuoden välein kaljalla, vaikka samassa kaupungissa asutaan, ihan takuulla ei sinne uimaankaan ennätettäisi kuin puolen vuoden välein. Mutta sitten ne ihmiset, joita näen viikottain tai ainakin useita kertoja kuukaudessa, olisivat tärkeämpiä, jos vain haluavat tulla mukaan. Haluni kun on käydä _usein_ uimassa/salilla/lenkillä/keilaamassa (no ok, se ei ole urheilua, mutta silti)/sulkapallimoimassa/bodypumpissa/jne. Tässä ei ole kyse siis mistään "haluan tehdä tän kerran" tyylisestä ajatuksesta, joten se ei riitä, että kaksi kuukautta suunnitellaan sitä lähtöä, kunnes saadaan lähdettyä. Tärkeintä olisi se, ettei sitä asiaa suunnittelisi ja vatvoisi. Ei tarvitse. Jos on aikaa kaljalle, on aikaa uimaan. Jos on rahaa kaljalle, on rahaa uimaan. Jos ei ole uimapukua, vuokraa hallista. Jos ei osaa uida, what evör, sit juoksee tai rypee altaassa. Tai jos ei tykkää uida, sit menee muualle, esim. salille tai lenkille tai what fucking evörents!

Toinen ahaa-elämys tuli "funtsimisen" suhteen. Minulla on nimittäin kaksi harrastusta, jotka ovat tosi tärkeitä oman henkisen kehitykseni ja viihtymiseni osalta, mutta jotka ovat molemmat sellaisia, joiden ohi kaikki tietokoneet ja muut ajavat. Ne ovat kirjoitus ja "funtsiminen". Kumpaakaan ei tule pahemmin harrastettua, jos on muutakin tekemistä ja kotonahan on muuta tekemistä aina. Kuten olette huomanneet, näitä kirjoituksia tulee nykyään tosi harvoin ja se johtuu ihan siitä, että kun illalla tulee myöhään töistä, niin mieluummin facebookkaa kuin kirjoittaa. Tarkoitus olikin ostaa miniläppäri sitä varten, että saisin hyödynnettyä matka-ajat kirjoittamiseen, silloin kun ei voi lukemisen lisäksi tehdä muuta. En saanut ostettua vielä läppäriä tätä reissua varten, joka oli vähän harmi, kun kuitenkin junassa sen 11 tuntia viikonloppuna istuin. Sain kuitenkin aikaisiksi ottaa mukaan muistion ja kynän ja helvetti, sehän toimi!

Kynällä ei voi kirjoittaa muistioon, koska kirjoittaminen vaatii nopean median, koska haluan kirjoittaa hyvin pitkälle ajatuksenvirtaa. Sen sijaan "funtsiminen", eli asioiden pähkäily, onnistuu parhaiten kynällä paperille, koska voi töhertää, piirrellä, vetää nopeita ranskalaisia viivoja ja muutenkin hahmotella. Miinuspuolena mahdolliset fiksut päätökset pitää erikseen siirtää paperilta koneelle, joka jää usein tekemättä. Eli läppäri mahdollistaa reissukirjoittamisen ja vaikka se häviää reissufuntsimisessa paperille, se mahdollistaa sen, että lopputuloksen voi tarvittaessa suoraan pyngätä kotikoneelle/nettiin. Mikään ei toki estä pitämästä mukana molempia, se muistio mahtuu ihan hyvin läppärilaukkuun. Vaikka funtsin vain kotiintulomatkan, niin sain jo aikaiseksi ihan helvetisti kaikkea! Olen nimittäin sairaan huono valitsemaan kahdesta huonosta vaihtoehdosta ja haluan punnita asioita (liian) pitkään. Olen myös sen verran fiksu, että pystyn ratkaisemaan tosi monta asiaa ihan vain ajattelemalla sitä tarpeeksi pitkään. Ilman lehtiötä valitettavasti en saa ajatuksia jäsenneltyä tai unohdan ratkaisut, mutta lehtiön kanssa voin ensin prosessoida asiaa ja lopuksi sitten tehdä yhteenvedon, mitä pitää tehdä. Tälläkin reissulla sain jo keksittyä sen, miten ehkä pystyn heräämään helpommin (vaihdoin suihkun ja syömisen paikkaa ja lisään aamuun jotain hyvää ruokaa, joka palkitsee heräämään ja myöhäisempi suihku on nopeampi, koska ei ole zombieväsynyt, joka säästää aikaa), miten säästän, montako tiliä tarvitsen, paljonko minun pitää hankkia kuussa, jotta verojen jälkeen se mahdollistaa elintason säästöineen mihin pyrin, miten hallitsen rahamääriäni ja miten muutan eläkesäästöäni niin, että se tekee plussaa tappion sijaan.

Sain myös reissulla päähäni sen, että vaikka säästänkin tällä hetkellä 50€/kk ulkomaanreissua varten, niin voisin kyllä ihan hyvin lähteä suomeenkin lomalle. En ole koskaan eläissäni vielä lomaillut kunnolla. Olen ollut ihan helvetin monessa paikassa Suomessa, mutta ne ovat olleet joko ryyppyreissuja kaverin luo, festareita/tapahtumia tai sitten jotain urheilua kotiporukalla. Nyt haluaisin yhdistää alkoholin ja urheilun ja valita ehkä hieman Espoolaisen nelikymppistylsän vaihtoehdon, mutta lähden johonkin kylpylään. Otan viikon lomaa (eli 9 päivää viikonloppuineen), josta käytän 3-4 päivää kylpylämatkaan. Budjetoin jo etukäteen matkaan niin paljon rahaa, että voin osallistua kaikkeen mihin haluan, eikä jokaista penniä tarvitse itkeä. Aamulla kun herään, hyödynnän kaikkia puljun palveluita. Aamupala, jeij! Hierontaan! Sit lenkille, uimaan, squashille, keilaamaan, pizzalle, ratsastamaan, ajamaan, golfaamaan, uudestaan uimaan ja allasbaariin vetämään tumuja (olen aina halunnut juoda uimahallissa alkoholia) ja illalla lietsuun. Seuraavana aamuna sit krapuloissaan heti altaaseen lillumaan ja kun olo vähän helpottaa, sit aamupalaa, sulkapalloa, tennistä, lisää krapulapizzaa, vähän välitumuttelua, jne jne. Tuollainen reissu vain vaatii ehdottomasti ihmisen, joka ajattelee samoin kuin minä, eli haluaa juhlia JA urheilla ja on aikaansaavampi kuin minä, jolloin ei käy niin, että ekan illan jälkeen sitä makaa vain yöhön asti krapulassa, sit vetää pohjat hotellihuoneessa ja sammuu ravintolan pöytään. Onneksi siskoni innostui samasta ajatuksesta ja hän on kyllä sellainen menijä, että hän läikyttää energiaa minullekin ja itsekin sit innostun. Jeij! Kyllä mä sinne ulkomaillekin haluan, mutta tärkeintähän on pitää lomalla _hauskaa_, eikä orjallisesti tehdä jotain, mitä joskus tuli suunniteltua. Muutenkin viikon lomaa ei haluaisi tuhalata ulkomaareissuun, koska se on enemmän sit kesäloman heiniä, kun yhden viikon reissu ei vie kaikkea irtoaikaa. Lomalla kun pitää ennättää kuitenkin myös lomailla, eli maata sohvalla ja piereskellä.