IRC-Galleria

Haipakan takia ei ole ennättänyt, mutta nyt taas.

Aikajärjestyksessä... En mennyt nukkumaan ollenkaan sunnuntaina, vaan tein kandityön seminaaria aamuviiteen ja sit hirveällä kiireellä aamupalaakaan syömättä suihkuun ja bussiin ja nokka kohti Lappeenrantaa. Junassa vähän torkahtelin, mutta suurin osa ajasta meni esitelmän valmisteluun, jota en ollut ennättänyt vielä tehdä ollenkaan, vasta pelkät kalvot. Aika virkeä olo olikin sitten ilman ruokaa ja unta heittää semma, mutta ihan ok se meni. Tuijotin taulua enkä muita oppilaita, mutta whaevö. Suurella osalla oli hommat kesken tai työt huonoja, joten en minä ainakaan negatiivisesti joukosta erottunut. Pientä korjattavaa tuli, mutta sekin oli vain muotoseikka. Olin tyhmänä noudattanut ohjeita, kun ei olisi saanut. Aha :D. No, 30 minsaa korjausta ja valmis. Takaisin palatessa olin sitten jo niin väsynyt, että unohdin miten niellään :D Meinasin tukehtua sylkeeni junassa. Ihme kyllä, illalla ei edes hirveästi enää nukuttanut, se meni jotenkin ohi.

Tiistai meni vielä ok, mutta keskiviikkona iski sit se väsymys. Kraaah!! Olin ihan zombie ja en meinannut pysyä suihkussakaan pystyssä, saati töissä hereillä. Illalla kävin salin jälkeen kynttiläuinnissa. Jeij! Vesi näytti normaalia kylmemmältä kun oli pimeää ja musa raikoi liian kovaa. Ei milkään suurin elämys, etenkin kun altaat oli täynnä. Sit vielä se ikidilemma, eli en ole mikään hirveän hyvä uimaan. Kyllä minä pinnalla pysyn ja eteenpäin pääsen, mutten osaa sammakkoa tai kroolia tehokkaasti ja rintaa en ollenkaan. Uimisen nautinnollisuus on siis aika vähissä, kun tuskaistuttaa aina uida hitaammin kuin veli tyttöystävineen. Sitten taas jos menee yksin, hävettää muuten vain, kun jotenkin en osaa yksin uida, koska se tuntuu oudolta. Olisi kiva joskus ihan _uida_ pitkään, eikä heti mennä rypemään, mutta nytkin jo menee koko ilta salilla, niin ehkä sitä aikaa ei kehtaisi pidentää. Rikkaana voisi toki tehdä siten, että alkaisi käymään kerran viikkoon lisäksi vain uimassa, vaikka siinä menisin saliosuus sit hukkaan, kun se kuuluu samaan rahaan.

Eilinen meni ok, mitä nyt vähän kiukutti koko päivän. Aamulla puhkesin itkuun kuin pikkulapsi, enkä oikein edes tiedä syytä. Nukuin tarkoituksella vähän pitempään kun kerrankin pystyi ja töihin pääsin vasta 10.30. Jotenkin tuo pari tuntia pidempi uni tai joku sai sit tunteet pintaan ja koko päivän piti niellä itkua, etenkin jos kuunteli hyvää musaa. Tänään vielä vähän samaa ongelmaa ja onkin kiva tulla töihin, kun tapana on viimeisellä kävelypatkalla työmatkalla oikein valitsemalla valita joku hyvä biisi iPodista. Tällä kertaa se oli The Soundsin Mine for life, joka on kyllä aikamoinen itkubiisi. "Huomenta" *snif, itk*

Tein tänään peliliikkeen ja menin kerrankin kahdeksaan töihin. Normaalisti menen noin ysiltä ja kun teen usein vielä vähän ylitöitä, pääsen töistä joskus 17.30 ja olen kotona ilman salia joskus 18-18.30, kaupassa käydessä ehkä jopa 19. Tuossa ennättää vähän kokata, etenkin kun minä en koskaan vain lämmitä ruokaa, vaan joku yksinkertainenkin ruoka vie vähintään sen 30 minsaa tehdä. Sitten onkin simpsonit ja frendit ja heroes/top chef ja pimm, kello onkin kymmenen. Käytännössä siis vasta nyt alkaa oma aika ja jotta saisi nukuttua tarpeeksi, pitäisi mennä nukkumaan klo 23 :D Tunti omaa aikaa päivässä. En kestäisi tälläistä viikkoakaan kun tappaisin itseni. Sen takia valvoa kakotan sitten aamuyölle, unet jää 3-5 tuntiin ja ylläripylläri olen sitten ihan tööt. Tämän kaiken kestää, jos saa viikonloppuna nukkua. Perjantaina juomalla viikonloppuna jää unen suhteen nollille, joka on paha. Lauantaina juomalla jää pahasti tappiolle, joka on superpaha. Kuivin suin saa nukuttua ja olo taas paranee. Juominen onkin vähentynyt reilusti, mutta koska elämää ei ole, niin ei voi olla suostumatta, jos tulee kutsu johonkin kotibileisiin tai on jotain isompaa juhlaa, vaikka jo etukäteen tietää, että seuraava viikko on sitten yhtä sumua, itkua, saisailleen nukahtelua ja harhoja.

Tänään piti päästä jo neljältä lähtemään kotiin ja tulla suoraan kotio, jolloin kerrankin jäisi enemmän aikaa illalla tehdä mitä haluaa. Kesken työpäivän iski kuitenkin ihan hirveä sosiaalisuushalipula ja ajatus siitä, että ryntäisin töistä kotiin murjottamaan viikonlopuksi oli kamala. En todellakaan aio juoda, mutta piti saada edes jotain ihmiskontaktia. Menin sit ostamaan pizzan :D Viimeksi olen käynyt pizzeriassa joskus alkusyksyllä, joten kai sitä nyt saa käydä uudestaan. Pizzeriassa oli helvetinmoinen jono, mutta se vain hyvä, saipa katsella paikallista nuorisoa samalla. Jeij! Ihmisiä! Vaatteita! Sukkahousuja! Säärystimiä! Puurrrr :> Harmi vain, että tilasin huonon pizzan ja kaikenlisäksi se ennätti jäätyä kotimatkalla. Lämmitin sen uudestaan uunissa, mutta lopputulos oli aika :(. Noh, ei se pizza ollutkaan siinä se pääasia. Kellokin oli sitten jo lähes kuusi kun pizza oli syöty, eli olisin voinut vetää itselleni hernarit siitä, että TÄNÄÄNKIN meni yöhön ennenkuin oma aika alkaa (ei, pizzan syönti ei ole omaa aikaa), mutta whaevöh! Nyt on perjantai, jiihaa!

Sit lyhyempiä IHKUtuksia:

- Britney Spears on ihana! Älkää kiusatko häntä enää :<

- The Sounds on IHANA! Voi Jamin anaalikarvat sentään, että musiikki voi taas kolahtaa. Levy oli jo ekalla kuuntelemalla hyväok8+, mutta nyt kun sitä on pyörittänyt lisää ja lisää ja lisää, on lähes jokainen biisi avautunut ihan eri tavalla ja levyllä ei olekaan yhtään huonoa, ne mixit vain turhia (muttei nekään huonoja). Harvoin 16 biisiä yhdellä levyllä on sellaisia, että kaikki ovat WAU! Musiikki on hyvyydessä vielä taitavasti tuotettua ja joka kuuntelukerralla löytää yhden uuden äänen tai soittimen taustalta. Tämä on kalliin musiikin plussa aina verrattuna saunatuotantoon, kun biisi on itsessään jo hyvä, mutta tarkasti kuuntelemalla se alkaa vielä kuoriutumaan äänikerroksiksi, jotka jo itsessään ovat jännittäviä kuunnella. Sama efekti, kuin hyvää ruokaa syödessään hyvän maun lisäksi huomaisi, että mähän tunnistan kaikki 40 eri makua tästä ruoasta!

- Lazy Town on ihana! Ne lapset ovat ihan pilvissään ja joko hyperaktiivisia tai sumuissaan.

- Paavo Pesusieni on IHANA! Ei helvetti että se on sairas ohjelma. En tajua miksi se on muka lastenohjelma, mutta olen ihan hiljaa, ettei päättäjät tajua katsoa sitä ja kieltää sitä sarjaa. Sarjaa voisi pitää lähes Ren & Stimpyn siistimpänä pikkuveljenä. Paljon ällöttävyyksiä, hulluuksia, raakoja ja seksuaalisia viittauksia, jne, mutta siedettävän peiteltynä välillä. Ehdoton lempparini kohta, jossa Patrik ja Paavo leikkivät vuorikiipeilijöitä. Patrik pyytää, että Paavo leikkaisi hänen jalkansa irti, koska ne ovat jäätyneet. Paavo ei kuitenkaan voi, koska hänen kätensä ovat jäätyneet ja ne pitäisi leikata irti. Lopulta pelastusryhmä saapuu paikalle ja huutaa: "Kestäkää vielä, sahat ovat tulossa". Aaargh :D En muista ennen nähneeni lastenohjelmassa viittauksia raajojen irtileikkaamiseen :>

- Mikäs vielä olisi ihanata? Ihmisten reidet ovat ihanat! Naisten salivaatteet ovat ihania! Eschalon Book I (pistä tuo googleen, kyseessä wanhantyylinen crpg) on ihana! Ihmiset ovat ihania! W.I.T.C.H on ihana! Pääkallosukat ovat ihanat! IHANATA!

Tänään tuli matkustellessa ja junassa istuessa mieleen, että onko muita ihmisiä, joilla on ihan älytön kaipuu käytännössä varsin "tunteettomaan" läheisyyteen? Sama idea kuin tunteettomassa random-seksissä, eli sanoisivat vain vastaantulijalle, että mites ois vähän ;), jossa tällä kertaa ei tarkoitettaisi pikapanoja vessassa, vaan tunnin söpöä sylikkäinmakoilua ja toisen hiusten silittelyä. Sitten sanottaisiin heihei ja ei vaihdettaisi mitään numeroita tai ainakaan luvattaisi, että soitellaan. Tunteeton ehkä vähän huono sana, mutta siis mitään etukäteistunteita ei tartteisi.

Rakastin nuorena yhdenillanjuttuja ihan siksi, kun niissä sai tuota läheisyyttä aina eri ihmisiltä. Seksi ei liittynyt. Yhdenillanjuttu saattoi päätyä seksiin, mutta usein ei, eikä se koskaan ollut päätarkoitus. Suutelu kivaa, mutta tärkeintä oli se läheisyys. Olen nopea ihastumaan ja käytännössä jo tunnin halailun jälkeen koin yhtä voimakkaita tunteita toisen lähellä mitä suhteissakin tunnen.

Sinkkuna saa seksiä itseltään ja fiksuja voi jutella kavereilleen, mutta tuo läheisyys on tärkein puuttuva elementti. Itsensä silittely kun ei oikein miltään tunnu ja minä en ainakaan osaa olla kavereiden kanssa fyysisesti lähellä. Kuinkahan moni ajattelee samoin, että juurikin kaipaa läheisyyttä, eikä niinkään muuta. Kuinka moni suostuisi, jos joku söpö poika/tyttö tulisi vaikka junassa kysymään, että haluatko tulla istumaan viereeni, nojaamaan olkapäätäni vasten ja minä silitän tukkaasi? Siinä se, ei muuta. Ei kourimista, ei suutelua, eikä perään soittelua (unohdetaan nyt vaikka se epäluuloisuus, mikä tuosta syntyisi).

Tämähän on kuin Free Hugs -kampanja, mutta halin sijaan silittely kestäisi pidempään. Perustan aiheeseen liittyen uuden muotitavan, jossa ihmiset sitovat vaaleanpunaisen nauhan käteensä, jos he kaipaavat tunteetonta halisilittelyä ja sitten vaaleanpunanauhaiset voivat silitellä toisiaan, eikä tartte pelätä tuon kysymistä.

Ajatelkaa miten paljon kivempi olisi junassakin matkustaa, jos voisi aina köllähtää toisen kylkeen. Tämähän nostaisi jo VR:n tulojakin 119%.

Onko huoneesi siisti vai sotkuinen nyt?
- Aika sotkuinen. Sohva on täynnä vaatteita ja puoliksi koottu kuntolaite vie lattiapinta-alan

Osaatko paistaa lettuja?
- Osaan

Onko sinulla sisaruksia?
- Nelisen

Minkä nimen antaisit pojallesi?
- Petteri

Pidätkö moottoripyöristä?
- En

Oletko kateellinen jollekin?
- Hyvinkin monelle henkilölle

Minne matkustaisit, jos lähtisit huomenna?
- En halua matkustaa mihinkään. Viikon tai kuukauden päästä lähtisin Englantiin tai Unkariin

Mitä pelkäät eniten tässä maailmassa?
- Väkivaltaa ja kidutusta

Uskotko Jumalaan?
- En usko, mutten pidä itseäni ateistinakaan

Itkettääkö?
- Just nyt ei, mutta usein kyl

Omistatko niittivyön?
- En

Ilkka Jääskeläinen vai 50 Cent?
- Jääskis, jos pakko valita. En ole kyllä kuullut yhtään sen biisiä.

Minkä puhelimen omistat?
- Nokia N73

Oletko humoristinen?
- Joo, ainakin omasta mielestäni

Mitä urheilua harrastat?
- Punttisaleilua

Nauratko enemmän kuin itket?
- En naura oikeastaan koskaan, itken päivittäin, eli en

Omistatko hyviä ystäviä?
- Njaa

Käytätkö MSN messengeriä?
- Toki

Kuinka paljon olet koneella päivässä?
- 16h :(

Onko kynsissäsi kynsilakkaa?
- Ei

Miten hiuksesi ovat nyt?
- Söpösti. Eikun likaisesti

Pesitkö aamulla hampaat?
- En aamulla, mutta aamuyöllä kyllä

Mikä on puhelimesi taustakuvana?
- Vaaleanpunainen japsipiirrostyttö

Minkälainen sää on ulkona?
- En tiedä, kaihtimet on kiinni

Arvaa paljonko kello on nyt?
- 21.59

No paljon se oikeasti on?
- 21.57

Tiedätkö kenen nimipäivät on tänään?
- En

Kuinka pitkä olet?
- 181cm

Omistatko raitapaitoja?
- Yhden. Tahon lisää

Monelta heräsit tänään?
- En mennyt nukkumaan ollenkaan, eli en ole herännyt. Viimeksi heräsin sunnuntaina klo 12.50

Mitä vihaat?
- Vaikka mitä. Esim. väkivaltaisia ihmisiä, ahdasmielisyyttä, vierekkäin kadulla/käytävillä/rappusissa kulkevia ihmisiä, äänekkäitä kulkuvälineitä ja niillä amisrälläilyä, vittuhelmi-puhetyyliä, "panisin"-ihmisiä, työelämää, krapulaa, aamuherätyksiä, muutamaa ihmistä, joskus itseäni ja sitä, jos ei saa olla tarpeeksi paljon aikaa yksin rauhassa. Vihaan myös sitä, kun en koskaan osaa lähteä mihinkään ajoissa ja _aina_ on kiire.

Kuvaile päällä olevaa paitaasi kolmella sanalla?
- Keltainen, söpö, likainen

Oletko hyvä Twister pelissä?
- En

Pidätkö pienistä lapsista?
- Vain jos ne ovat hiljaa.

Kuunteletko nyt musiikkia?
- En

Mitä et tekisi vaikka maksettaisiin?
- Rahasta en tekisi itsemurhaa, koska en rahaa voisi käyttää. Jos maksun saisi päättää täysin itse, en osaa sanoa, mitä en tekisi.

Onko tänään ollut hyvä päivä?
- No ei! Tai mikä ettei, kandisemma meni lähes läpi, mutta nukkumattomuus, syömättömyys ja 11 tunnin matkustelu veivät veronsa. Krapulakin vaivaa.

Mitä sinulle kuuluu?
- Ok

Kenelle näytit viimeksi keskisormea?
- Tietokoneelleni

Mikä viikonpäivä tänään on?
- Maanantai

Oletko koskaan kalastanut?
- Joo. Nuorempana tykkäsin mato-onginnasta, enää en, kun kalat surettaisi

Mäkkäri vai Hese?
- Hese, mutten käy sielläkään

Historia vai Äidinkieli?
- Äidinkieli

Sano jotain englanniksi?
- Something

Tiedätkö minä viikonpäivänä synnyit?
- En

Syötkö usein karkkia?
- En

Ovatko ukkosmyrskyt kivoja?
- Ovat. Rakastan! Paitsi jos pitää olla koneella tai katsoa jotain leffaa.

Onko sinulla mielikuvitusystävää?
- Ei oikeastaan. Jossain vaiheessa puhuin paljon yhdelle leluistani

Tiedätkö jääkiekon säännot?
- Kai mä, muttei kiinnosta

Minkä muotoiset makaronit ovat kivoja?
- Normaali makarooni muodoltaan paras, mutta itse ostan vain kukkamallista proteiini plussaa ja pitkulakierteistä ruiskuitua

Oletko ollut tänään ulkona?
- Sen minkä asemilla värjöttelin

Asia joka saa sut iloiseks?
- Söpöt ihmiset ja se, että minua kehutaan

Mikä on viimeisin sana jonka sanoit?
- "Ai"

Kelle sen sanoit?
- Bussikuskille

Montako lävistystä sinulla on?
- 0

Onko tylsää juuri nyt?
- Joo :(

Onko sinulla lemmikkiä?
- Ei

Paras inside vitsinne?
- Kotkat kuuntelevat!

Kenen luona olit viimeksi?
- Juhan

Henkilö jolle nauroit?
- Exä

Joka nauroi sinulle?
- Exä

Jota ajattelit?
- Random

Oletko menettänyt ketään?
- Pikkuveljen oikeasti + kasan ihmisiä suhteita/kaveruutta ajatellen

Eilen oli "pikkujoulut" kaverin luona Kuopiossa. Kiva oli pitkästä aikaa päästä taas ihmisten ilmoille täältä käpylästä, vaikka aika olikin vähän paha juhlistaa. Huomenna pitäisi pitää kandidaatintyöstä 25 minuutin seminaari Lappeenrannassa, eli herätys on noin klo 04. Mikä parasta, en ole vielä edes aloittanut kalvojen tekemistä ja seminaarin suunnittelua ja tässä krapulassa ei yhtään tee mieli aloittaakaan. Gaaah!

Juhlajuoma virtasi, ehkä hieman liikaakin. Guitar Hero oli mahtava ja minä olin voittamaton Wiin keilailussa. Jeij! Alunperin halusin ostaa PS3:n. Sitten yhtäkkiä heräsin, että eihän sille ole yhtäkään peliä vielä olemassa, eikä ainakaan sellaisia mitä minä haluan. Sen takia halusinkin ostaa Xbox 360:n, koska sille olisi Mass Effect. Nojoo, tahdon vieläkin, mutta jos ostan uuden tietokoneen, käytännössä kaikki xboxin pelit myös ilmestyy tietokoneelle. Japsiropet ja rooli"strategiat" edelleen ainoat, joita ei tietokoneelle saa, mutta ne tuleekin ps2:lle, eikä ps3:lle. Nyt sitten haluan wiin! Ehkä ostan kaikki kolme, olenhan minä rikas, muahahaaa!

Ainiin :D Ajatus katkesi. Baarissa oli kivaa! Olin ehkä vähän liian päissäni, mutta Henrysin rokkipuoli oli aivan täydellinen, koska se oli niin epäbaarimainen. Siellä oli tanssilattia, mutta se oli pieni, eikä vienyt koko tilaa, eikä baari toiminut tanssijoiden ehdolla. Pöydät oli seisontapöytiä pääosin ja moneen paikkaan mahtui istumaan lähelle lattiaa. Tuo yksinkertainen asia parantaa baaria helvetisti, koska on niin paljon helpompi tutustua vieressä istuvaan ihmiseen, kuin mennä erikseen toisten pöytiin huutelemaan! Rakastan baareja, joissa on muitakin istumapaikkoja kuin pöydät ja sohvat ja joissa voi huoletta istua toisen viereen tai joku istuu viereeni ilman että se tuntuu tungettelulta.

Yllätys pyllätys minua luultiin taas homoksi :D En tiedä johtuuko se näistä hiuksista vai säteileekö minusta jotain gay-aaltoja. Yksikään homo ei ole tosin minua ainakaan julkisesti vielä homoksi sanonut, joten en tiedä vaikuttaako homoaallot vain niihin, jotka eivät omista gaydaria. En ole homo! Helkkari! Kyllä mulle kelpaisi miesseksi jonkun Ville Valolta näyttän miehen kanssa, jolla olisi hopeinen poolopaita ja kovat otteet, mutta en oo homo! En! Kaljut poliisimiehet ovat myös grrrr. Niin ja Moulin Rougen tangolaulaja! Voi helvetti! Roxanne-biisin aikana hölähdin ihan märäksi. Yksi elokuvahistorian eroottisimpia kohtauksia ja en ole ainoa (hetero)mies, joka sanoo samaa, että perkele että se mies voisi ottaa heidät väkisin pukuhuoneessa niin että visva lentäisi! Kyseinen mies on ulkonäöllisesti helvetin ruma ja ällö, mutta se voima ja vaikuttavuus siinä esityksessä. ROXANNE! GRAAAH! Ajattelinkin, että jos teettäisin paidan, jossa lukee isolla edessä "En ole homo!" ja takana sit "...mutta jos olet hottis ja söpö mies ja kaipaat seksiä, tule nykimään hihasta. Myös penikselliset naiset kelpaavat." :D Ps. En ole homo, eikä se ole selvä homouden merkki, että kieltää homoutensa. Voitan vielä varmasti jonkun "Suurimmalla todennäköisyydellä tulee kaapista ulos" palkinnon. (Niin ja ihan selvyydeksi, minulla _ei_ ole mitään homoja/biejä/transuja/tiesmitä vastaan, joten tästä asiasta en hyväksy itkua). En kyllä voisi koskaan luopua naisista, koska he ovat vain niin ihanan mehukkaita ja kosteita. Ei, en nyt tarkoita "sitä kosteutta", kikakika, vaan jostain syystä miehistä tulee kuivan jauhoinen olo ja naisista pehmeän kostea. Kun naista halaa, tuntee kuin saisi syödä kermaleivoksen. Miestä halatessa tuntuu kuin söisi pussin perunajauhoja. En halua elää suhteessa, jossa olisi tarjolla vain perunajauhoja :(

Ihanan baarin ja hassujen bileiden lisäksi ihanaa oli nähdä IHMISIÄ! Voi helvetti! Olin ihan kuin lapsi karkkikaupassa, kun ulkona oli asukkaita. Paikallisbussissakin oli enemmän väkeä kuin kaukobusseissa täällä. Ihmisiä! Jeij! Tuli kamala halu muuttaa taas täältä pois johonkin isompaan kaupunkiin. Kuopiota rakastan, mutta se on ehkä enemmän sellainen kaupunki, mihin palaan "sitten isona", kuin johon muuttaisin nyt. Tahdon kokea pk-seudun kerran eläissäni ja mielellään nuorena, mutta myös Tampere houkuttaa. Ehkä 5 vuotta Espoossa, sitten 20-30 vuotta Tampereella ja pappana Kuopioon.

Huomasin hassun asian itsestäni. Krapulassa tykkään törsätä rahaa asioihin, joista koen vastapuolen kokevan onnea. En halua lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, mutta jos Marjatta Mummo möisi torilla itsetehtyjä lihapiirakoita vitosen kipale, ostaisin ihan varmasti myötätunnoissani. Myös hieno käsintehty kaulaliina lähtisi helposti 40 eurollakin yhtään asiaa miettimättä, kun ilman krapulaa kybä olisi maksimi. En uskallakaan mennä krapulassa shoppailemaan, kun törsäisin kamalasti tavaroihin, joita harvemmin edes tartten mihinkään :D

Krapula alkaa vähitellen helpottaa, mutta halipula kasvaa. Äää! Kohta iskee sit krapulahimot, jolloin kaikki fetissit kasvavat kymmenkertaisiksi ja päälle tulee ihan hulluja mielitekoja lisää, joita ei koskaan selvinpäin voisi ajatella. Karvaiset kääpiöt harrastamassa seksiä kumppareiden kanssa? No avot! 400-kiloisia naisia tiukoissa uimapuvuissa? Tänne vain! Naisten raajojen sitomista eläinmuotoon? Öäää. Täh?! No eikun vain! Jeij! Sama dekadenssi ja oudot mielihalut myös liittyvät ruokaan. Krapulassa voisikin maata hikisenä ja alasti ruokakasassa ja katsoa jotain ällöttävää visvaerotiikkaa ja olisi vielä onnellinen :D. Visuaalisen erootikan sijaan toki myös mielellään toteuttaisi oudoimpia halujaan oikeastikin, tosin joidenkin jälkeen voisi krapulan poistuttua olla hieman hankala katsoa kumppaniaan enää silmiin :D

Arvatkaas? Käytän liikaa :D hymiötä.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Tänään oli ainoa mahdollisuus nukkua pitkään taas iäisyyksiin, joten eilen illalla ajattelin käyttää tuon mahdollisuuden. Kun nukahdin Heroesin viimeisen viiden minuutin aikana sohvalle, ajattelin käydä pesemässä hampaan ja naamat ja suoraa tietä jo kympiltä painua pehkuihin. Ylläripylläri mikään ei koskaan onnistu nopeasti kun on minusta kyse, joten vessasta pääsin vasta klo 23 ja silloin olin ravannut noin 20 kertaa sängyn ja vessan väliä, kun aina unohdin jotain tehdä.

Noh, 23 hyvä. Laitoin herätyskellon soimaan klo 10.30 ihan vain siksi, että mietin aamulla jatkanko unia vai en. 11.30 tuntia tulossa unta, jee! Paljon parempi kuin normaalit 3-5 tunnin yöunet. Rotkahdin sänkyyn ja kun hyvät unenlahjat omistan, nukahdin heti... enkä nukahtanutkaan. Oli ihan helvetin kuuma, joten kävin laittamassa patterin pois päältä ja avasin ikkunan. Tuuletkin hetken ja kokeilin uudestaan. Ei, ihan helvetin kuuma vieläkin. Hiki alkoi valumaan noroina pitkin ihoa ja satiinilakana takertui jalkapohjiin (ainoa puhdas pussilakana). Vitutti. Yritin vaihtaa asentoa, olla kylellään ja selällään ja ties miten päin. Juuri kun meinasin nukahtaa, heräsin hirveään kipuun ihollani. Aaaargh, lakanat polttaa! Jostain täysin mystisestä syystä etenkin juuri nukkumaankäydessä lakanat usein aiheuttavat todella kivuliasta palamisen ja kemiaalisen polttamisen tunnetta, etenkin talvisin.

Nousin, rasvasin itseni, tuuletin taas kämppää ja suljin toisenkin patterin. Palelin kylmästä ja palasin sänkyyn. KUUMA! Hiki valui taas, lakanat poltti ja rupesi vituttamaan. Lopulta kilahdin täysin, revin satiinilakanan pois täkin päältä ja vaihdoin sen monta viikkoa likaisena pyykkikorissa lojuneeseen normaaliin pussilakanaan. Rasvasin itseni uudestaan, avasin kaikki talon räppänät, rasvasin itseni vielä kerran, seisoin avonaisessa ikkuna-aukossa ja rasvin itseni vielä kolmannen kerran. Suljin ikkunat. Menin sänkyyn. Ah, nyt on hyvä nukkua ja nukahdinkin, kunnes herään puhelinsoittoon. Gaah.

Pistin telkkarin päälle ja ajattelin, että koska aina nukahdan telkkaria katsoessa, niin nytkin. En nukahtanut. Kello oli 0.08, eli ei vielä hirveästi, mutta yli kaksi tuntia oli jo tuhlaantunut. Avasin taas ikkunat, koska minulla oli aivan sairaan kuuma. Lopulta luovutin. Paskan myivät. Olkoona. Pistin ikkunat kiinni, rasvasin itseni vielä kerran siten, että sitä rasvaa oikein tippui iholtani ja menin sänkyyn. Heitin peiton vain nivusteni päälle etten kuolisi kuumuuteen ja kävin vielä juomassa vettä, koska janotti ja päähän sattui. Ajattelin kaivoa ja pimm, nukahdin.

Tarinan opetus: Älä koskaan kuvittele nukkuvasi paljoa ja oikein suunnittelemalla suunnittele nukkumaan menoa. Nukahda mieluummin sohvalle ja siirry sit aamuyöllä sänkyyn tai jätä kantapäät rasvaamatta, hampaat pesemättä ja iltavesi hörppäämättä. Mulle tuli yksinkertaisesti jotain nukkumissuorituspaineita.

Mitäs tänään. Olen nörtännyt koko päivän, kerrankin luvan kanssa. Nörttääminen on siis sitä, kun ei olla sosiaalisia edes netissä. Vai onko se nolifettamista. No ihan sama. Töiden jälkeen tulee istuttua aina päivä mesessä ja galtsuissa ja foorumeilla, jonka takia tuntuu, ettei saa mitään aikaan, ei edes mitään turhaa. Tänään on päivä erilainen ja palaankin kohta pelin pariin, kohan tässä hetken istuskelen.

Sain _lopultakin_ katsottua Unelmien Sielunmessun. Se tuli muistaakseni joskus kesällä ja olen varmaan viidesti sitä jo nauhalta katsonut, mutta en ole päässyt hirveästi eteenpäin. Tällä kertaa oli ehkä viimeinen 20-25 minsaa jäljellä ja oli kerrankin aikaa kattoa, kun telkusta ei mitään tullut ja "herkullisen" jouluateriankin olin väsännyt kinkusta ja laatikoista ja kesäsalaatista. Kinkku oli pahaa, mutta laatikot iiiiihania! Jos on olemassa yhdet ruoat, mitkä ovat parempia kaupasta ostettuina kuin itsetehtyinä, niin se on laatikot. Porkkanalaatikko, lanttulaatikko ja etenkin maksalaatikko. Varmaan imellytetty perunalaatikkokin. OOONJAM!

Noniin, nyt alkaa vähitellen krapula helpottaa lauantain reissuilta. Hauskaa kyllä oli, vaikka näin vanhimmiten nämä krapulat ovat ihan taianomaisen karmeita. Ja vaikka krapula itsessään ehkä huomen aamuna on jo poissa 3 päivää juomisen jälkeen, krapulan aiheuttamat iho-oireet, turvotus ja lihominen eivät katoakaan hetkessä.

Lähdin siis lauantaina vielä baariloiseen illalla. Kello oli jo paljon ja en jaksanut kävellä, joten menin toiseksi lähimpään. Se on yleensä vähän vanhemman väen ja romanien kansoittama karaokebaari, jossa kanta-asiakkaat _eivät_ osaa laulaa. Kyseessä ei kuitenkaan missään nimessä ole räkälä, vaan päinvastoin, hieno ja kallis s-ketjun omistava paikka. Oikeastaan paikka onkin vähän väliinputoaja tuon takia. Liian kallista, että kehtaisi mennä juoman takia ja karaoke pilaa mahdollisuudet vain istua siellä. Silti aina käyn. En tiedä miksi. Kai tykkään kiduttaa itseäni. AIKUUIIINEEEN NAAAINNEEEN MÄÄ OOOONNNNN!

Tein tyypilliset, eli istuin yksin pöydässä ja join. Sit kävin lehden ja join toisen. Kolmatta hakiessa baaritiskillä oli jo vanhempi miekkonen ja juttelin sille jotain randomia ja sitten baari meneekin jo kiinni ja juttu luistaa ja yhtäkkiä tajuan olevani miehen kellarissa jatkoilla :D Ei ole ihan hirveästi illasta muistikuvia, paitsi että puhuttiin niitä näitä aika pitkään ja hän ei meinannut uskoa, että olen hetero. Lopulta heräsin ulkovaatteet päällä eteisestäni. Jeij! Nukkumaan!

Krapula oli sitten aika mourea. Oksensin ekaa kertaa tässä kämpässäni, joskin vain kerran. Olo oli oikeastaan niin paha, että kävin myös ekaa kertaa täällä asuessa lainaamassa leffan. Ei vain voinut olla koneella. Pick of destiny oli hieman plusu Jack Blackin leffaksi ja käytännössä pelkkä kokoelma vanhoja jo sarjassa tai musiikissa esitettyjä vitsejä, mutta silti höräytti. Ja onhan JB söpö kuin mikä, etenkin hänen huuliparta. Grau.

Liitän oheen oranssin pusukuvan. Shadappa your mouth and kiss me! Eat my weed! Come clean my livingstone!

%) Jeaaahh... Kissanpennut ne laulaa, joku kantaa kaulaa, shumlalaa.

Tein kandityötä sen minkä ennätin ja sit kiirehdin kaupungille katsomaan ilotulitusta. Tarkoitus oli tulituksen jälkeen käydä vielä kirjastossa korjaamassa kirjaviitteitä, mutta sepä oli tietenkin kiinni. Vitutti. Vitutti myös se, että miten ei voi mistään kaupasta löytyä pahvisia lehtikoteiloita? Olen löytänyt yhden (1) koko kaupungista ja se oli Tokmannilla. Harmi vain, ettei siellä ollut enempää kuin tuo yksi kappale ja sekin oli piilotettu hyllyjen taakse jemmaan. Etsinkö minä niitä ihan vääristä paikoista vai mikä helkkari on, kun ei myy normikaupat, ei Tokmanni, ei Tiimari, ei Suomalainen, ei krääsäkaupat.

Tulitus oli kiva, joskin siinä kävi ilotulitusten perusongelma: se muuttui tylsäksi. Joku laki varmaan rajoittaa käytetyn ruutimäärän, jonka takia on mahdotonta tehdä tärykalvot irtirepivää paukkua. Tästä syystä on myöskin mahdotonta kokoajan lisätä tehoa, jos siis haluaa tulituksen kestävän pitkään. Itse tosin enemmän tykkäisin lyhyestä, max 3 min tulituksesta, joka muuttuisi kokoajan paremmaksi ihan lineaarisesti. Lopussa sitten pamahtaisi niin iso pommi kuin laki ja rahat sallii. Lisäksi ilotulitus ei ole ilotulitus, jos taustalla ei soi isoista kaiuttimista klassinen musiikki. Muistakaa tämä, kunnat! Vihaan niitä ihmisiä, joiden takia ilotulitukset pitäisi kieltää, kun afrikka, vanhukset, köyhät, Jokelan ammuskelu ja ties mikä. Ääääh, tylsää! Kun tulitukset budjetoidaan järkevästi etukäteen, niin se budjetti myöskin sitten käytetään. Ei mitään vammaisia "no ei me ammutakaan" pyllyilyjä. Kaupunki tulittakoon ja siviilit jättäköön ne helkkarin papaatit ostamatta, niin luonto ja ne mummotkin kiittäisi. Jonkinlaista nykyaikaa myös kuvastanee se, että kaupungit jättävät kilvan uuden vuoden ammuskelut väliin, mutta joulukauden avajaiset saavat aina pomminsa. Eeeh? Noh, toisaalta hyvä, uutena vuotena jos joutuu baariin, niin ei enää tartte itkeä sitä, ettei näe tulituksia, kun niitä ei ole.

Tulitusten loputtua kyllästyin vinkumaan sitä, ettei ole koskaan kivaa ja yhyy ja jne ja menin baariin. Jeij! Eikun sisälle vain ja kaffe + iso olut mukaan. Alussa vähän pelotti, kun paikalla oli paljon tosi kännisiä urkkapoikia ja he voivat olla arvaamattomia, etenkin siinä tilassa. Onneksi vähitellen se juoma alkoi vaikuttamaan itseenkin ja oli kivempaa. Palelti ihan saatanasti, koska olin onnistunut kylmettämään itseni vähän ulkona ja kylmä kalja ei sisusta hirveästi kuumota, joten tärisin kuin haavanlehti koko parituntisen, mitä kahta olutta join. Niin, kahta, tilasin sitten toisen kun Simpsonitkin alkoi ja halusin kattoa.

Outoa oli se, miten kaksi isoa tuoppia eli normikaljoiksi muutettuna kolme annosta toi sellaisen olon. Vessassa silmät jo sirritti, kaikki hymyilytti, kauppakäynti oli aika vaikeaa, kun ei oikein osannut ajatella ja taisinpa kerran vähän horjahtaakin. Silmät olivat puolitangossa ja suu hymyili kuin vähämielisellä. IHANATA! Pitkästä aikaa oli sellainen olo, että kaikki oli kivaa ja turhat murheet olin heittänyt pois. Näin jopa baarissa eniten nuoria ihmisiä viikkokausiin, eli jopa 5! Tuntui ihan juhlalliselta.

Nopeasti nousee, nopeasti laskee ja tällä hetkellä onkin laskutylsyys menossaan. Harmi kun piti ennättää kauppaan ja tulla kotiin, koska tämä viilinkin nyt katoaa. Jääkaapissa on lisää juotavaa ja tänään voisi juoda, kun olen ollut taas jokusen viikon juomatta, mutta valitettavasti juomisesta tulee hyvin passiivista. Riehakkuuskännejä en ole saanut vuosiin, viimeisin oli varmaan joskus exän kanssa pikakännit, jolloin jopa tanssin baarissa. Yleensä känni on aina passiivinen, eli kaikki laiskottaa hirveästi. Ja mikäs siinä, kiva on vain juoda ja öllöttää käsi housuissa, mutta ei yksin. Passiivisuuskännit kotona ennen baaria onkin aika paha yhtälö, koska ei millään jaksaisi lähteä baariin ja kun lopulta jaksaa, siellä juo yhden ja tulee pois. Jos sen sijaan joisi ne kännit kokonaan siellä baarissa, niin passiivisuus ei haittaisi, kun olisi jo paikan päällä. Lisäksi menee vähän hukkaan tuhlata se hauskin nousukänni kotona, kun sen voisi myös pitää ihmisten ilmoilla. Rahapussi vain huutaa hoosiannaa juoda gänezit baarissa kokonaan :/


Jeij! Ruoka on valmista. Chilimakkaraa, pekonia, höyrytettyä parsakaalia ja miniporkkanoita. Täältä tähän, hetkeksi.

Aamupäivämerkintä.

Piti mennä aamuksi työpaikalle tekemään kandityötä, kun en kuitenkaan saa kotona aikaisin. Heräsin kyllä melkein ajoissa, vain 1.5h myöhässä, mutta aamupalaa syödessä motivaatio lähteä mihinkään katosi täysin ja se korvautui iiiihanan kutkuttavalla JEIJ-tunteella. Tuo tunne tulee silloin, kun on nukkunut tarpeeksi ja innostuu uusista asioista. Innostuin sijoittamisesta ja vanhojen FF:ien pelaamisesta ilman emulaattorihuijausta. Innostuin myös siitä, että hyvin masteroidulla levyllä stereoni kuulostavan ihan helvetin hyviltä! Tietokonepöytä on akustisesti täysin vammaisessa kohdassa, joten vaikka olisi miljardin vehkeet, musiikki kuuluu sinne latteasti. Mutta kun pistin vähän volyymiä ja menin siihen pisteeseen seisomaan, mihin kaiuttimet on suunnattu, niin oij! Jeij! *hoil* Satuprinseeesss-saaaaaaa sää et saaaaa, satupriinnssseesss-saaaa.... *hoil*

Laulan, tanssin, läimin pyllyäni, itken ja hupaistelen. Ihana aamu. Harmi vain, että tälläinen aamu tulee juuri silloin kun pitäisi tehdä jotain "oikeasti tärkeää". Äääh :<<

Tästä tulee nyt nopea, kun nukuttaa ja unohdin koko jutun.

Piti vain sanomani, että McDonaldsin mainokset ovat ihan mahtavia. En muista, ovatko ne aina olleet, mutta ainakin brändi erottuu edukseen verrattuna oksettavan jenkkiläisiin mainostajiin, kuten coca-colaan (ja siten myös fantaan).

"Kolme rumaa teroa" mainokset ovat aivan uskomattoman nerokkaita. "Voi se olla mieskin" homoviittaus hekotuttaa vieläkin ja "Siellä oli jotain apinoita toppa..." juttu on niin uskomaton, ettei voi tajuta, että kyseessä on jäyhä ja iso mäkkäri, eikä mikään pieni ja nuorekkaampi firma. Osa noista mainoksista ei toki ole sit niin hauskoja, mutta ei kai niiden kaikkien tartekaan olla. Happy meal -mainos on sympaattinen ja se eka tätä sarjaa jonka muistan, jossa aterian lisukkeeksi sai itse valita mitä ottaa ja lopun pähkimisen jälkeen valintana oli ranskalaiset ja kokis oli jotenkin niin perussuomalaista.

Oli jotain muitakin hassuja mainoksia, mutta unohdin ne taas. Koko viikon ollut hirveästi asioita, joista on pitänyt aina kirjoittaa, mutta kun tässä istun, ei mitään muistikuvaa mitä ne oli. No okei, nämä kaksi muistin. Haluaisin olla nainen, jotta voisin käyttää säärystimiä. Jalkani eivät kestä jostain syystä oikein kylmää. Intissä tämä vaiva tuli ja siitä lähtien on ollut ongelmana etenkin kylmän lattian kanssa. Villasukat ovat ok kotona, mutta niitä ei voi käyttää kenkien kanssa. Ohuet/normaalit sukat ovat muuten kivat kävellessä, mutta kengän ulkopuolelle jäävä osa paleltuu kuin ankka. Jos taas laittaa jotkut paksut sukat, sitten jalat hikoilee koko päivän. Pitäisi siis pystyä käyttämään ohuita sukkia ja estämään nilkkojen paleltumisen ja kivut jollain muulla lämpimällä. Jos joku sanoo, että kuka niitä nyt näkee, jos käytän jotain yksivärisiä, niin ei se niin toimi :D En mä malttaisi mitään mustia käyttää farkkujan alla, vaan ostaisin tietty vaaleanpunamustaraidalliset ja pitäisit niitä housujen päällä :P

Toinen juttu on se, että mä alan vähitellen oikeasti kyrpiintyä tähän kylään. Normaalina päivänä näen 1-2 nuorta (nuori = alle 30-vuotias nainen, muttei lapsi). Työmatkalla tulee vastaan mummoja. Töissä on vain keski-ikäisiä ja pari kolmekymppistä insinööriä. Kotimatkalla vastaan tulee mummoja. Siinä se. Ei kotoa tule lähdettyä mihinkään kun ei ole kavereita täällä ja vaikka tulisikin, niin ei se kaljan kittaaminen yksin baarissa aja samaa asiaa kuin se, että KADULLA KULKISI PERKELE IHMISIÄ! En tiedä keskittyykö ihmismassa johonkin paikkaan johon en ole törmännyt vai eikö tässä kaupungissa uskota kävelyyn. Pyöriä ei ainakaan näy enää missään ylipäätään, joten kai kaikki kulkee autoilla. Hoah.

Osin myös tästä johtuen parin viikon hyvä putki alkaa rapista. SMG-Hölmö rakkaus -indikaattorilla mitattuna "masennukseni" on palaamassa. Tuo SMG-Hr mittari onkin varsin tehokas ja yksinkertainen. Siinä pistetään kyseinen biisi soimaan ja tarkastellaan itkutasoja. Jos koko biisin voi kuunnella itkemättä, ei ole yhtään masentunut. Jos taas tirahtaa pieni itku "...housun napit avataan..." kohdassa, kyseessä on perustila. Minun mittapuulla jeij, mutta oikealla mittapuulla ei niinkään. Tähän voi kuitenkin olla tyytyväinen. Jos biisissä itkettää edellisen lisäksi ne "muistatko miltä tuntuu" kohdat, kyseessä on lievä alakulo. Jos koko biisi itkettää alusta loppuun, kyseessä on minulle tyypillinen huon olo. Siinä vaiheessa kun ensimmäinen sekunti biisin alkua saa aikaan hillittömän "GÄÄÄÄÄ" kohtauksen tai kun pelkkä sanan Hölmö tai Rakkaus saa aikaan itkua silmistä, ollaankin kohtalaisen pohjalla. SMG-Hr -mittarilla olen "muistatko miltä tuntuu" kohdassa, eli lievä alakulo. Harmi, koska vielä pari päivää sitten olin tuossa täydellissä pisteessä :<

TAHDON! Tah-don. Tahdon:
- Kotibileet, jossa on minulle tuntemattomia ihmisiä (ja osa tuttuja). Järkätkää, kutsukaa!
- Ihmisten ilmoille ja helvettiin täältä amiautojen valtakunnasta
- Vapaaehtoistöihin ulkomaille
- Polttaa taas tupakkaa
- Juoda ja maata uima-altaassa
- Kavereita, IRL-kavereita, IRL-kavereita tältä paikkakunnalta
- Kandityön valmiiksi, ettei sen kanssa tartteisi helvetti enää tahkota.
- Tahdon mahdollisuuden säätää kämpän lämpötilan muuksi kuin "jäätävän kurkkuun koskevan kylmäksi" tai "tuskaisen pääkipumaisen kuumaksi"

Tahdon!

Oho, ei tästä tullukaan lyhyt.

Tauko oli lyhyt.

Aamulla töihin pakkasessa kävellessä tuli mieleen, että miten ihanaa olisi olla vaatesuunnittelija! Ei, en osaa suunnitella vaatteita, enkä kuvittele lyöväni niillä rahoiksi, enkä edes osaa piirtää vaatteita, kuten ylläoleva kuva sen todistaa. En minä itse niitä edes kasaisi, kertoisin vain jollekin, millaisia tekee ja vahtisin, tuleeko niitä oikeanlaisia. No mitä kivaa siinä sitten olisi? Se, että saisin pukeat mallit suunnittelemiini vaatteisiin >:D

Yllä onkin upea ensimmäinen luomus Hello Panda (kyllä, trademark on jo käytössä, ei puututa nyt siihen) mallistooni. Yksivärisellä tussilla on hankala saada muuta kuin mustaa taululle, mutta kyseessä olisi siis raitapoolovillapaita, jonka etumuksessa olisi suloinen goottipandan *) kuva. Rohkeammassa mallissa pandan silmät voisivat olla rintojen kohdalla, kiltimmässä vähän ylempänä. Tärkeintä vaatteessa olisi sen lämpöinen pehmeys, raidallisuus ja tyttömäisyys, jota kautta tulisi myös söpöys ja seksikkyys. Ujontuhmaa.

Huomatkaa myös upea vekkihame, goottipandalogolla *). Settiin kuului myös raitasukkahousut goottipandakuvioilla *) ja säärystimet goottipandan *) kera, mutta koska lopputulos näytti vankilapyjamilta, kamera sensuroi ne pois.

Voinkin yhdistää tämän vaatesuunnitteluintoni toiseen epäsalaiseen haaveeseeni, eli raitasukkahousujen (netti)kaupan perustamiseen. Miksipä tyytyä vain niihin, voisin myydä kaikkea kivaa ja raidallista tuolla ja lisäksi omaa vaatemallistoani. Firman nimikin on jo valittu, Stripetease! **)

Raidat ovat ikuisesti muotia ja/tai aina niille löytyy ostajansa ja tällä hetkellä muutenkin neuleet menevät pitkästä aikaa taas kuin kuumille kiville ja ehkä tuohon harmaaseen väriin ollaan jo kyllästytty, joten minulta saisi kivaa raitaa tilalle.

Selkäni tappaa minut.

*) Kuvan panda ei välttämättä goottipanda.
**) Jos varastat firmani nimen, joudut epäonneen. Jos lähetät tämän viestin viidelle, ihastuksesi suutelee sinua ja varastaa sinulta pinnin. Tapaat ruskeasilmäisen komistuksen ja teiltä löytyy yllättävä yhteinen puheenaine. Taloudellisesti tulet olemaan loppukuusta ahdingossa, säästä nyt!