IRC-Galleria

Heij, jeij! Ei ole tullut kirjoitettua pitkilleen, mutta nyt on ihan hyväkin syy. Töissä menee tosi pitkään ja kaupungilla pidempään, jolloin ei kotiin palatessa enää ole aikaa. Mutta hyvähän se vain on, koska sitä elämää minä olenkin hakenut. Okei, ei se ole vieläkään sosiaalista elämää, mutta elämää silti. Kävelen kaupungilla, katselen ihmisiä ja hymyilen kaikille. Ihanaa.

Nyt on myös tullut sellaisia mahanpohjakutkutuksia. Että tänään tapahtuu jotain jännää! Tai huomenna viimeistään! Tai jos ei, niin on ainakin mahdollisuus tapahtua! Täällä on ihmisiä ja olen tutustunut jo moniin ja bussissa voi pikaihastua vieressä istuavaan ja jos netissäkin johonkin ihmiseen törmää, on 99.91% varmempaa, että hän on Helsingistä kuin Varkaudessa asuessa oli, että hän samalta paikkakunnalta oli. Enkä ole vielä edes ennättänyt ajatella harrastuksia, urheilua tai erikoisliikkeitä, joita niitäkin on kaupunki täynnä. Tänään työmatkalla Elmun pajan ohi kävellessä myös tajusin musiikin. Täällä on keikkoja! Jeij! Tikahdun.

Toivottavasti ei käy kuten Kuopiossa, eli tuttuja oli sata, kavereita käytännössä 0, paljon uusia tuttavuuksia, mutta pysyviä suhteita liian vähän ja draamaa ja vihaa ja vaikka mitä. Ääh. Olen ihan liian vanha mihinkään.

Kun vaatteista tykkään puhua, niin olen nyt kaulaliinoittunut. Olenkin jo kertonut ja näyttänyt sitä omaa raitahuivia (haluan lisää), mutta eilen tajusin kaulaliinojen ihanuuden muilla. Olenhän mä aina niitä jonkun verran kuolannut, mutta yleensä vain tietynlaisia. Nyt lähes mikä tahansa näkyvä kaulaliina, myös ne isot hapsulliset ovat iiihania. Ne ovat niin sympaattisia ja lämpimiä ja koska täällä Helsingissä on oikeasti ihan sairaan kylmä (tätä ei olisi osannut kuvitella), niin ei kaulaliinatta pärjää. Ne tuntuvat juuri niin hauskan urbaaneilta, kun on periaatteessa jo kevät ja lämpöasteita ja asfaltti on kuivaa ja silti paleltaa, mutta voi hautautua isoon kaulahuiviin ja pukeutua ei-niin-pehmeästi muuten ja ah. Lisäksi sitä ei tartte riisua sisällä ja takkikin on aina kiinni. "Hel-looks" sisästyi paaljon nopeammin kuin osasin kuvitellakaan, luulin vihaavani sitä vuosia, mutta rakastuin kahdessa viikossa.

Töissä menee jo paremmin. Olen vieläkin ihan ulkona, mutta se ei enää johdu niinkään siitä, ettei kerrota miten tehdä, mutta en muuten vain osaa :D Ääsh. Pitää kipittää kirjastoon tai kirjakauppaan ostamaan perusoppaita. Saan mahahaavan kuukaudessa tällä menolla, jos en opettele rauhoittumaan, kysymään useammin apua ja lukemana kirjoja. Google kun tietää rasittavan vähän mitään asiaan liittyvistä ja mikään ei ole vittumaisempaa kuin se, että googlella ei tule yhtään mitään sinnepäinkään vaikka kuinka hakee, vaan aina jotain ihan vääriä.

Liittäisin jonkun kuvan, mutta laiskottaa. Huomenna "kylille" taas. Tartteisin laukun. Ja tennarit. Ja uudet farkut, kauluspaidan, t-paitoja, kaulakorun tai kaksi, uuden huivin, toisen takin ja boksereita. Ja...

Krapuloittaa ja teinistyttää, joten teenpä taas yhden tälläisen välttääkseni vaatteiden kaappiin laiton.

1. Miksikä kaverisi sinua kutsuvat?
Jotta tulisin paikalle. Ehehe! Eikun Damien tai Pusi

2. Synttärisi?
9.2.

3. Minkälaista musiikkia kuuntelet?
Musiikkimakuni on laaja, muttei kaikkiruokainen. Genreistä black metal, surullinen pop, eurodance ja rokki uppoaa, bändeistä esim. The Sounds, CMX, Apulanta, Cradle of Filth, Impaled Nazarene, Tiktak, Ultra Bra ja Tenacious D

4. Oletko vapaa vai varattu?
Sinkku

5. Milloin viimeksi olit humalassa?
Eilen

6. Mitkä vaatteet sinulla on nyt päällä?
Jotkut kalliit erikoissukat, mustat bokserit valkoisella raidalla, ruskeat samettifarkut, valkoinen t-paita ja harmaa huppari

7. Onko kynsissäsi kynsilakkaa?
Ei

8. Millaiset hiukset sinulla on?
Näkyy kuvissa. Tällä hetkellä sotkuiset.

9. Entä silmät?
Siniset

10. Mistä sinua yleensä kehutaan?
Ulkonäössä silmistäni, luonteessani siitä, että minulle voi avautua vaikka mistä

11. Keiden kuuluisuuksien nimmareita sinulla on?
Kaija Koo. Jee!

12. Mitä olet tänään tehnyt?
Krapuloinut

13. Onko poissaolovihkossasi paljon poissaoloja?
Eipä ole vihkoja

14. Käytätkö fööniä hiuksien kuivaamisessa?
En, mutta tarkoitus olisi ostaa

15. Käytätkö ihonhoitotuotteita?
Joo

17. Onko kaulassasi tällähetkellä jokin kaulakoru?
Ei (mihin 16 jäi?)

18. Onko sinulla lävistyksiä?
Ei

19. Onko huoneessa jossa olet valot päällä?
Ei ole, koska katossa ei ole lamppua

20. Onko sinulla kirjekavereita?
Ei

21. Onko sinulla paljon salaisuuksia?
On. Osan niistä paljastan tuntemattomille, osa taas on hyvinkin synkeitä salaisuuksia. Tutuille kerron vähemmän mitään

22. Törkeintä mitä sinulle on tehty?
Järjestetty pahoinpitely

24. Onko sinulla paljon vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä?
On, suurin osa

25. Millainen olo on nyt?
Väsyttää, hiottaa, panettaa, nälättää, tärisyttää, suuta kuivaa ja on järjetön halipula. Krapulaksi tätä kutsutaan.

26. Milloin viimeksi oksensit?
En muista, mutta tämän vuoden puolella kuitenkin

27. Minkä elokuvan katselit viimeksi?
Kukkia ja Sidontaa

28. Mitä aijot tänään vielä tehdä?
Laittaa vaatteet kaappiin, purkaa pari muuttolaatikkoa, asentaa elektroniikkaa, ottaa kuvia ja syödä.

29. Onko vaatekaappisi siisti?
On, se on tyhjä :D

30. Voisitko mennä yövaatteilla kauppaan?
En

31. Oletko koskaan satuttanut itseäsi?
Nuorempana oli arkipäivää, mutta edelleen joskus lyön itseäni tai kirjaimellisesti laitan suolaa haavoihin

32. Oletko koskaan kiivennyt katolle?
Olen, lapsena tein sitä aina ja sit tipahtelin

33. Oletko jäänyt kiinni discoihin tai muihin bleisseihin mennessäsi, omista alkoholijuomista?
Joo

34. Oletko koskaan ollut ensiavussa?
Kyllä

35. Jos olet, minkä takia?
Alkoholimyrkytys ja pahoinpitelyvammat

36. Kenen vieressä olet viimeksi nukkunut?
Kaveritytön, joskus helmikuussa

37. Juotko kahvia?
Pari kuppia päivässä

38. Jos seurustelet, pitääkö vanhempasi tyttö/ -poikaystävästäsi?
En seukkaa, mutta yleensä ovat pitäneet. Pelottaa mitä sanovat, jos ihastun johonkin lävistysernuvegaaniin.

39. Onko sinulla sisaruksia?
4

40. Pitävätkö he mahdollisesta tyttö/ -poikaystävästäsi?
Yleensä, toiv.

41. Onko sinulla isoa arpea missään?
Huulessa on tikkausarvet

42. Missä on "ärsyttävin" luomi?
Kainalossa

43. Montako tyynyä tarvitset nukkuessasi?
Yhden

44. Millaisia unia näet?
Paljon painajaisia, mutta harvoin sellaisia perinteisiä kauhupainajaisia. Enemmän sellaisia aika normaaleja mutta ahdistavia, joista herättyä on paska fiilis. Näen myös joka viikko paria samanlaista unta (auton jarrut ei toimi tai myöhästyn jostain, koska en osaa pukea tarpeeksi nopeaan ja suutun ihan hirveästi siitä ja riehun ja potkin kaikkea)

45. Oletko koskaan leikannut saksilla sormeen?
En muista

46. Milloin viimeksi kaaduit pyörällä?
Ikuisuuksia sitten

47. Onko sinulla oma pankkitili?
Viisikin

48. Minkä tyylisistä leffoista pidät?
B-luokan kauhuleffat, scifi ja jotkut komediat

49. Onko sinulla mp3 soitin?
Parikin

50. Oletko koskaan saanut vastakkaiselta sukupuolelta lahjoja?
Olen ja säästänyt kaikki. Olen ehkä vähän höperö, mutta minusta nallekarhu on ihana, eikä kliseinen lahja.

51. Oletko suudellut samaa sukupuolta?
Nuorempana paljonkin, mutta se oli typerää känniläbbäähhh

52. Käykö seksi ennen avioliittoa?
Tietenkin

53. Pidätkö lapsista?
Kyllä mä joskus lapsia haluan, mutten erityisemmin pidä niistä. Joku viisivuotias suloinen prinsessatyttö on ok tai täysin hiljainen vaavi, mutta oksettaa ajatuskin jostain rasavillistä pojasta. Argh!

54. Minkävärinen paita sinulla on nyt päällä?
Valkoinen

55. Onko tämänhetkiset sukkasi ehjät?
Kyllä, ihan uudet

56. Montako tuolia huoneessasi on?
1

57. Moniko tuumainen tv?
28"

58. Omistatko paljon ystäviä eri paikkakunnilta?
Jonkin verran ja tosiaan inhaa on se, että ne ovat aina eri paikkakunnilta kuin minä

59. Kenen kanssa viimeksi puhuit puhelimessa?
Ex-pomoni

60. Keneltä viimeksi saatu tekstiviesti on puhelimessasi?
Vastaajapalvelulta, mutta jos ihmisistä puhutaan, niin eräältä kivalta tytöltä

61. Oletko koskaan lukenut kenenkään päiväkirjaa?
Joo :S

62. Entä tekstiviestejä?
En

63. Oletko tyytyväinen elämääsi?
Juuen. Periaatteessa kaikki on hyvin, muttei sittenkään ja pelottaa, että hukkaan elämäni parhaat vuodet

64. Tuletko toimeen vanhempiesi kanssa?
Nuorena oli vähän kahnauksia iskän kanssa, mutta nykyään tulen. Etenkin äitisuhteeni on hyvä ja sen takia olenkin ehkä naisellinen (tai naisellisuuteni takia äitisuhde on hyvä, en tiedä kumpi)

65. Ovatko vanhempasi eronneet?
Eivät ja heidän ikuinen rakkaus jaksaakin luoda uskoa siihen, ettei kaikki suhteet pääty

66. Onko sinulla isä/ -äitipuolta?
Ei ole

68. Oletko maistanut vahvempia, hassista (tms.)?
En ole

69. Mitä tämän kysymyksen numero tuo mieleesi?
Exäni

70. Oletko kaksimielinen?
Olen perverssi ja pervo, mutten kaksimielinen. Minua rasittaa kaksimieliset ihmiset. Patukka. KIKAKIKA! Tukka. KIKAKIKA!

71. Onko sinulla pitkät kynnet?
Mieheksi kyllä, pikkurilleissä

72. Oletko itse pitkä?
Juuri sopivan, 181 cm

73. Millainen on pyöräsi?
Yli 15 vuotta vanha Tunturi Rider, jossa on valkoiseksi maalattu takalokari. Kunto: surkea. Sijaintipaikka: Varkaus. :D

74. Montako puhelinta olet omistanut?
Kolme olen ostanut itse (Nokian 1611, 3210 ja 3510i), kaksi olen saanut töiden kautta (Nokian N73 ja E51)

75. Oletko koskaan kokenut mitään yliluonnollista?
Välillä esineet ovat liikahdelleet ja olen nähnyt ikkunoissa ihmisiä, mutta näille toki löytyy aina selitys.

76. Puhutko helposti asioista ihmisille?
Livenä en puhu paljoakaan, mutta netissä kyllä. Mitä tuntemattomampi, sitä enemmän kerron kaikkia syviäkin salaisuuksia.

77. Kuka on viimeksi nukkunut sängyssäsi?
Minä ja jos minua ei lasketa, niin öö, kaverityttö kai

78. Milloin viimeksi kävit suihkussa?
Eilen illalla

79. Laulatko suihkussa?
Lauloin, mutta tämän kämpän suihku kaikuu niin, ettei voi enää :(

80. Oletko yleensä kauan suihkussa?
Varttitunti itse suihkussa ja saman verran sitten muussa kauneudenhoidossa

81. Kuinka usein käyt saunassa?
Tosi harvoin :/

82. Entä uimassa?
Kävin kerran viikossa, mutta nyt en tiedä jaksanko enää

83. Oletko koskaan stripannut?
Olen

84. Millaisena ihmisenä muut sinua pitävät?
Sen kun tietäisi. Minut hyvin tuntevat ihmiset pitävät minua ujona, epävarmana ja moniongelmaisena, joka on samalla kiva, hyvä kuuntelija ja kohtelias sekä älykäs ja viisas pohdiskelija. Toisaalta iso osa hyvistäkin ystävistä yllättyy aina uudestaan minusta, joten heillä voi olla ihan erilainen kuva minusta kuin mitä olen. Moni pitää minua rankkiksena tai taviksena, vaikken ole todellakaan kumpaakaan

85. Kuinka hiuksesi ovat nyt?
Sotkussa

86. Milloin viimeksi olit huvipuistossa?
Vuosi sitten kesällä

87. Missä huvipuistossa?
Särkänniemi

88. Uskallatko kaikkiin laitteisiin?
Uskallan, mutta meinasin saada kohtauksen half pipessä. Muut olivatkin sitten plusuja.

89. Mikä saa kylmätväreet ihollesi?
Se, kun joku puristelee pumpulia tai styroksia, lautasen vinguttaminen veitsellä ja auton raapiminen kynsillä

90. Mikä saa sinut kiihottumaan?
Vaatteet. Olen toivoton sukka/sukkahousu/villapaita/lycra/satiini/lapanen/säärystin/kaulaliina/pipofetisti. Lisäksi ujo, kokematon ja kokeilunhaluinen ihminen.

91. Onko elämä helppoa?
Loppujen lopuksi onhan se aika helppoa. Kaikki lutviutuu aina parhain päin.

92. Minkä tyylisistä vaatteista pidät?
Itselläni? Rennohkot, joissa on rock-henkisyyttä ja jotka ovat sopivan tiukat. Valitettavasti se mistä tykkään ja se mihin pukeudun eivät kohtaa. Toivoisin osaavani shoppailla paremmin, jotta saisin mitä tahdon. Rahaakin tartteisi. Tykkään myös pukeutua välillä aika naisellisesti ja kiroan katkerana, kun miehet eivät "saa" pitää esim. säärystimiä ja muita ihania vaatteita.

93. Käytätkö sateella sateenvarjoa?
Aika harvoin, yleensä kastun

94. Meikkaatko?
En, vaikka sitäkin voisi kokeilla joskus esim. jollekin keikalle

95. Oletko tyytyväinen ulkonäköösi?
Osittain joo, mutta on niin paljon paranenttavaa. Pidän itseäni rumana ankanpoikasena, jonka alta löytyisi upea ihminen, kun joku minut parantaisi. Vituttaa kun iho on vieläkin kuin 17-vuotiaalla, kroppa roikkuu ja vaatteet näyttää aina vääriltä päälläni. Sitten joissain kuvakulmissa olen niin komea, että saan orgasmin jo peilin katsomisesta.

96. Minkä perusteella luokittelet ihmisiä?
Ulkonäön ja käytöksen

97. Vaihdatko helposti puhelinnumeroa uusien tuttavien kesken?
Itseasiassa en, kun en puhelimista tykkää, mutta meseosoitetta kyllä

98. Paras naapurisi?
Ei ole koskaan ollut naapureita, joita olisin tuntenut

99. Lähetätkö kännykän ketjuviestejä eteenpäin?
En koskaan

100. Sadas kysymys, olisitko valmis vastaamaan toiseen sataan?
Joo, mutta pelottaa, että kone kaatuu ja kaikki katoaa

101. Mitä katselet yleensä tv:stä?
Tällä hetkellä tulevista Myytinmurtajat, Suojelijat, Selviytyjät, Haamutiimi, Frendit, Simpsonit ja Reno 911.

102. Lempi näyttelijäsi?
Jack Black, ehdottomasti.

103. Kutittaako nyt jostain?
Itseasiassa ei

104. Milloin viimeksi olit kipeänä?
En ole koskaan kipeä

105. Puhutko mesessä jollekkin, kenelle?
Mesekafrutytölle

106. Mitä sanoit viimeksi ääneen?
Moi puhelimessa

107. Kenelle sen sanoit?
Ex-pomolle

108. Mikä biisi nyt soi päässä?
"Kuka saa ja kenelle annetaan..."

109. Mitä karkkia söit viimeksi?
Irtokarkkia, salmiakkia

110. Onko ranteessasi kello?
On. Olin 2 kuukautta ilman ja nyt ostin

111. Paljonko kello on nyt?
12.36

112. Onko joku paikka kipeä?
Selkä, jalat ja pää

113. Minkä takia?
Selkä huonon asennon takia, jalat ihan vittuillessaan, pää on aina kipeä, mutta nyt erikseen krapulan takia

114. Montako levyä omistat?
Jotain 120 jos sinkut lasketaan, aitoja kaikki

115. Pidätkö omana tietonasi sinulle uskotut salaisuudet?
Joo

116. Onko sinulla tällähetkellä fritsua kaulassa?
Ei

117. Oletko vasen vai oikeakätinen?
Oikea

118. Montako peiliä huoneessasi on?
Yksi

119. Montako ikkunaa?
Yksi

120. Oletko koskaan suudellut kaverisi veljeä/siskoa?
Olen varmaankin jonkun

121. Harrastako yhdenillanjuttuja?
Harrastin nuorena paljonkin. Ei mulla edelleenkään mitään niitä vastaan ole, mutta enää se flaksi ei käy niin usein. Lisäksi en jaksa sitä draamaa.

122. Tykkäätkö auttaa ihmisiä?
En välttämättä tykkää, mutta autan silti, enkä voi luovuttaa ennenkuin olen auttanut. Rasittava luonteenpiirre.

123. Missä isovanhempasi asuvat?
Mummo asuu Sulkavalla

124. Onko sinulla paljon serkkuja?
Ei, enkä tiedä serkuistani mitään

125. Jos kaverillasi on murheita, jaksatko kuunnella ja auttaa häntä?
Kuuntelen, vaikken jaksaisi. Tympii ihan hirveästi kun ihmiset kertovat ongelmistaan. Auttaa en osaa, mutta se, että kuuntelen, on yleensä paras apu.

126. Puhutko mielummin puhelimessa vai tekstaatko?
Vihaan tekstaamista, mutten uskalla puhua tuntemattomille

127. Montako tuntia olet yleensä tietokoneen ääressä?
Ihan liian monta ://///

128. Hermostutko helposti?
Kyllä, mutta lepyn myös nopeasti. Pitäisi yrittää päästä eroon tästä ominaisuudesta tai saan (taas) mahahaavan

129. Onko sinulla tatuointia?
Ei ole, mutta olen miettinyt ottavani

130. Tahtoisitko?
Joo

131. Mitä mieltä olet abortista?
Mieluummin teinixille tuhannes abortti kuin eka lapsi. Hyväksyn aina

132. Entä ehkäisystä?
Ihan jees vai mitä tähän pitäisi sanoa

133. Pidätkö laulamisesta?
En pidä, mutta laulan typeriä ralleja kotona

134. Missä laulat?
Kämpillä kaikkialla paitsi vessassa

135. Mitä pelkäät?
Väkivaltaa, äänekkäitä ihmisiä, hämähäkkejä ja ötököitä, korkeita paikkoja ja sosiaalisia tilanteita

136. Oletko koskaan itkenyt jonkun ihmisen vuoksi?
Olen monesti, mutta ehkä 90% itkuistani ei johdu surusta

137. Onko kukaan läheisesi kuollut?
Pikkuveli + jotain sukulaisia

138. Onko kukaan läheisesi tehnyt itsemurhaa?
Ei tietääkseni

139. Mitä joit viimeksi?
Luomumaitoa

140. Harjaatko hiuksesi jokapäivä?
En harjaa

141. Montako vessaa talossanne on?
Yksi

142. Kerro jokin koulumuistosi?
Söin lyijytäytekynän lyijyä. Fiksua.

143. Oletko nähnyt eroottisia unia jostain tuntemastasi ihmisestä?
Olen, useinkin. Tosin outoa kyllä, jos juttelen "märkiä" jonkun tutun kanssa ja näen märkiä unia sen takia, todella harvoin siinä unessa on tämä henkilö. Tunnistan hänet kyseiseksi henkilöksi, mutta se näyttelijä on ihan väärä tai hänen kasvojaan ei näy ollenkaan. Loppujen lopuksi siis tosi harvoin märässä unessa on joku tuttu omilla kasvoillaan, vaikka tiedänkin hänestä olevan kyse

144. Uskotko joulupukkiin?
En, mutta tonttuihin kyllä (viitaten argentiinan tonttuvideoon)

145. Minkä ikäisiä vanhempasi ovat?
Reilu 60

146. Mitä jääkiekkojoukkuetta kannustat?
En katso jäkistä

147. Oletko ollut paikanpäällä katsomassa jääkiekko-otteluita?
En

148. Pelaatko itse jääkiekkoa?
En, maailman tylsin peli pelata

149. Pelkäätkö pimeää?
Jonkun verran

150. Lempi vuodenaika?
Loppukevät ja alkusyksy, kun ulos ei kuole kuumuuteen, ei ole ötököitä, ihmiset pukeutuvat ihanasti (kesällä ovat liian alasti, joka on tylsää ja talvella hautautuvat takkeihinsa, joka on tylsää) ja on nättiä

151. Millainen sää nyt on?
Huono

152. Olisiko aika lopettaa kysely?
Joo, pylly puutuu

153. Kerro vielä mitä pidit, ja keitä kaikkia haastat?
Kiva testi, haastan jokaisen joka tänne asti jaksoi lukea. Saa myös kommaa.

Ihan hirveä naama, ihan hirveä laatu. Mutkun jos alan sipsiin, niin näette uuden takin ja kaulaliinan sit sadan vuoden päästä.

Tässä ne.

Nyt kun ekaa kertaa juon uudessa kämpässäni alkoholia ja se on aina juhlallinen tilaisuus, etenkin kun en koskaan kaupungin sisällä muuta, eli jokainen eka uusikämppäjuomiskerta on myös eka uusikaupunkijuomiskerta (no ok, kävin jo parilla viikko sit), niin... hetki, unohdin mitä piti sanoa. Aloitan alusta. Olen aina halunnut tehdä projektin, jossa juon reiluhkosti alkoholia ja jokaisen pullon jälkeen otan itsestäni kuvan, kerron tuntojani ja muita. Sit aamulla muiden on kiva katsella, miten ulkonäkö on illan aikana muuttunut ja miten jutut huonontuneet. En nyt jaksa kuvia ottaa, kun suihkussa on käymättä ja sixpäkistä nyt ei muutenkaan ehkä hirveän lennokkaita juttuja vielä saa aikaan, mutta kokeillaan ihan vain tekstillisesti.

***

Juotu: 0
Olotila: Hyvin janoinen
Mokat ja hauskuudet: Punastuin jostain syystä kaupassa kun kaljaa ostin
Muuta: Ei muuta, kthxbye!

***

Juotu: 1
Olotila: Oikeaa kättä kuumottaa
Mokat ja hauskuudet: -
Muuta: Kikattelen irkissä. Tekisi mieli piirtää joku kirra. Ehkä piirrän ja julkaisen seuraavan pullon aikana.

***

Juotu: 2
Olotila: Pissattaa! Jäklare, jag är kissnödig!
Mokat ja hauskuudet: Löin käteni tuoliin ja huusin "Voi vitjake" ja unohdin, että tämä kämppä kaikuu kuin joku kaikuvasydeemi jossain kaikulandiassa
Muuta: Piirsin kirran, mutta artpad on särki, eikä sitä voi tallentaa. Sittu. Piirrän uuden jollain toisella ohjelmalla. Päähän sattuu edelleen kovasti ja selkä räjähtää ihan kohta, mutta silti jo hymyilyttää. Tekisi mieli tanssia.

***

Juotu: 3
Olotila: Hihikik
Mokat ja hauskuudet: Sain paskahalvauksen kun uusi puhelimeni alkoi soimaan nokiatunnarilla, enkä tajunnut, että se on mun känny
Muuta: Piirsin kirran! Mutku psp on ihan kakka verrattuna mesen ja artpadin piirto-ominaisuuksiin. Voi pyllyinen, miksi artpadula on rikki.

Eikun hetkinen, moka ja hauskuus, tämähän on mun kolmas pullo. Mitä helvettiä? :D En mä ole juonut vasta kun kaksi. Olen ihan sekaisin laskuissa. Hääh?!

***

Juotu: 3 (nyt oikeasti)
Mokat ja hauskuudet: Menin suihkuun lasit päässä. Onneksi tajusin, ennenkuin kastelin ne. Kompastelin myös tietysti.
Muuta: Mun naama palaa! En tajua miksi, mutta se on ihan punainen ja tulessa. Punastelen jotain olematonta. Känni vähän hävisi suihkussa ja kello on jo kamalasti. Aargh. Toivottavasti ei käy perussetti, eli kello on 22 kun olen juonut, en ole vieläkään yhtään kännissä ja ei enää jaksa lähteä mihinkään. Onneksi edes "kujis" on tossa ulkona auki.

***

Juotu: 4
Mokat ja hauskuudet: ääsh
Muuta: Angst. Hei, osallistukaa. Kommatkaa. Heitelkää pikkupöksyjä. Tulkaa syömään mun kalapuikuloita :<

***

Juotu: 5
Ootte ihan kakkoja :< Tää on teiniangst nyte!

***

Juotu: 9
Mokat ja hauskuudet: Neij
Muuta: Ihanaa! Olin ihan ärripurr kuudennen jälkeen ja en yhtään tiennyt lähteäkö keskustaan vai jäädä lauttasaareen ja vitutti kaikki ja perkele! Sit ajattelin, että jään ja lähdin etsiin jotain baaria. Löysin Bar 52:n, joka näytti aika ankealta. Iso, mutta superäänekäs ja niin kaljakuppila. Ostin ison tuopin ja ajattelin, että lähden kotiin kun se loppuu. Jostain syystä kuitenkin ostin toisen ja lähdin kattoon vähän eri suuntaan ja oho, sit alkoi tapahtumaan. Mies nahkakypärässä kylpytakki päällä. Zorro! Jotain ihme musiikkia ja komiikkaa! Poncho-hemmo! Mitä vittua! Rakastan Helsinkiä! Olin ihan wtflolplz ja kikattelin kokoajan. Esitys vähän lässähti loppua kohden, muttei se kikattelua estänyt. Pakko oli sit lähteä kotio, kun en jaksanut enää yhtä ostaa, mutta ärrimurr olotila oli niin kadonnut. Ihanaa!

Täältä tähän. Krapulan odotteluun.

Puh-huijaa (nasu ei)! Uu! Pileet!

Eka viikko ohi ja fiilikset vieläkin aika ristiriitaiset. Rahaa on palanut ihan helvetisti. 300 euroa mennyt viidessä päivässä, eikä tuo sisällä vielä oikeastaan mitään, mitä minun oli tarkoitus ostaa (digiboksi, tietokone, hirveästi huonekaluja). Toivottavasti valtio on maksanut lisää rahaa, etten ihan köyhdy ennen ekaa palkkaa.

Ainiin, sain kevättakinkin! Kiitti shoppailuseuralle. Kaupoissa on kyllä paljon hienoja takkeja, mutta ne hinnatkin ovat vähän liian hienoja kukkarolleni, ainakin vielä näin ennen palkkaa. H&M pelasti kuitenkin ja onhan se kauppa ihana, etenkin kun nyt mukana oli joku kertomassa, mitkä ovat miesten ja mitkä naisten vaatteita. Itse kun en sitä yksinkertaisesti vain tajua ja siksi en tykkääkään oikein shopata missään unisex-kaupoissa, jossa ei selvästi selvästi ole kerroksilla tai muilla tavoin erotettu naisten ja miesten puolia. Se takki on hyvin "hesalainen" ja ostinpa vielä palestiinalaistyylisen kaulahuivinkin päälle. Niin ja ohuen raitakaulahuivin! Jeij! Otan kuvaa huomenna varmaan freesimpänä.

Tänään joutuu varmaan nukkumaan, mutta huomenna maistuisi kuppi. Aamulla pitää käydä tutustumassa joko kuntokeskukseen tai uimahallin kuntosaliin ja sitten onkin hyvä rueta maistelemaan juomasia. Jos olisi rikas (tai leikkisi rikasta), voisi suoraan mennä jo iltapäivällä keskustaan juomaan terassille, mutta kun on köyhä, joutuu ehkä juomaan kotona vähän pohjia ja lähtemään vasta illalla johonkin. Ei vain ole mitään hajua mistään baareista ja niiden hintatasoista ja siitä, onko niihin järkeä yksin mennä. Mikään bilehilepaikka ei kyllä yksin nappaa, mutta alkuillasta joku istumabaari voisi olla jees.

Ainiin, kuvassa on jännittävä tietokoneratkaisuni, kun en jaksa ostaa tietokonepöytää ja tuolia. Kone on sohvapöydällä ja koska sohvapöytä on tosi matala, istun lattialla tyynyjen päällä. Toisaalta ihanaa ja hassua, toisaalta selkä huutaa hoosiannaa (niin se huutaa penkilläkin istuessa).

Työpäiviä on nyt pari takana ja Helsinkikin alkaa käymään tutummaksi. Ihan ekana pakko sanoa, että herrsiunaa miten mä rakastan Helsinkiä! Toki kyse on osin vielä uutuudenviehätyksestä, mutta kun täällä on ihmisiä ja ihmiset ovat söpöjä ja ihmisten lisäksi kaupunkikin on kaunis ja julkisilla pääsee. En tiedä onko käynyt "Uuden kaupungin illuusio", mutta kun melkein jokainen vastaantuleva tyttö näyttää söpöltä ja ne vaatteet ovat niin *kuol* Tämä siis keskustassa. Jostain oudosta syystä esim. Ruoholahdessa tai Lauttasaaressa ihmiset eivät enää näytä erikoisilta, vaan ihan taviksilta.

Tänään kävin hakemassa matkakortin, joskin ensin eksyin ja löysin itseni Foorumilta, jossa kävelin ympyrää ihan vain kävelyn ja tuijottamisen ilosta :D Sieltä sitten harhailin takaisin rautatieasemalle ja uusi yritys. Nyt pääsee siis vielä helpommin liikkumaan, kun ei tartte itseään kipeäksi maksaa ja aina käteistä keräillä. Rannekellonkin omistan piiiitkästä aikaa, sitä ilman oli jo oppinut elämään, mutta toisaalta ei työelämässä voi kellotta olla. Telkkaria ei ole vieläkään ja nyt vähän paininkin itseni kanssa, että pitäisikö oikeasti jättää ostamatta koko boksi tai odotella jotain hyvää tarjousta Topfieldin uuden 600-sarjan laatikoista. Jos joku nauhoittaisi minulle kaikki myytinmurtajat, selviytyjät, suojelijat ja haamutiimit, niin vittuako mä telkulla. Mutta vielä kun joku nauhoittaisi... Vapaa-aikaa on kuitenkin vähän, mutta toisaalta se tallentava digiboksi juurikin mahdollistaisi sen, ettei tarvitsisi olla enää telkkariaikojen orja, vaan sarjat voisi katsoa sitten kun on aikaa ja tylsää. Plah. Mutkun ei ole digibokseja! Kakkapimperot, ei voi olla tälläinen tuuri, että koko helvetin suomesta ei löydy sitä mallia mitä haluan, eikä ole mitään edes etäisesti korvaavaa (alle 150 euroa kalliimpana) tarjolla. Olen tuhlannut jo kaikkeen krääsään niin paljon, ettei kehtaisi enää 600 euroa maksaa boksista, kun sen voi saada 350 eurollakin.

Julkinen liikenne on tosiaan jees. Vähemmän pelottava kuin luulin, joskin turhan ahdas melkein kelloon katsomatta. Olen jopa salaa ylpeä siitä, että osasin ilman turhia aikatauluja tai karttoja tänään Pasilaan ja koulutuspaikalle vain vähän käyttämällä päätäni. Niin joo, eilen oli siis töitä, tänään koulutusta ja perjantaihin asti istun Pasilassa kuuntelemassa kouluttajaa. Ihan hyvä näin, niin saa edes jotain pohjatietoa työhön liittyen, eli edes teoriassa voisi osata jotain. Itse työ oli vähän naah. Eka päivä on toki aina eka päivä, mutten tiennyt mitä tehdä ja oli hyvinkin ulkopuolinen olo. Jospa se siitä.

Pääkipu, jonka luulin johtuvan huonosta näytöstäni on palannut ilman näyttöä. Ehkä se johtuu kaikista näytöistä tai niskajäykkyydestä ylipäätään. Se on sellainen hyvin terävä kipu, kuin sukkapuikko aivoissa jomman kumman silmän päällä. Kipu ei ole voimakkuudeltaan mitenkään kamalaa, mutta se tunne on tosi ikävä. Melkein mieluummin kokonaisvaltainen vellovan sähköinen pääkipu, kuin tuollainen sukkapuikkopääkipu. Pitää käydä työpaikalla hieronnassa, kunhan sen ensin osaa varata ja sinne uskaltaa mennä.

Tällä hetkellä eniten kaipaisin sitä, että joku näyttäisi minulle vähän kaupunkia, saisin käydä parilla (tai viikonloppuna useammalla) kaljalla ja kun tämä kuitenkin on Helsinki, niin täällä on varmasti jotain erikoiskauppoja, paikkoja, näyttelyitä ja ties mitä. Kartasta ja googlesta toki saa selville jotain, mutta kun siitä puuttuu sitten se sosiaalinen aspekti ja aina on kivempi seurata toista jonnekin jonka hän tietää kuin yksin googletella, kun ei edes tiedä mitä googlettelisi.

Miinuspuolena kaupungin "kauneudessa" on se, että täällä tuntee itsensä niin rumaksi. Kaikki ovat laihoja, vaatteet näyttävät "Helsinkiläisiltä" (eli hieman erikoisilta ja hyvin uudenkarheilta) ja muutenkin sänkipartainen fleecetakkinenkin onnistuu jotenkin näyttämään coolilta rokkarilta, eikä juntilta, kuten hän maaseudulla näyttäisi. Suuri määrä halpoja erikoisvaatekauppoja toki mahdollistaa nuo vaatteet, jos vain osaisin shoppailla, mutta muutenkin on vähän alemmuudentunnetta. Ehkä se tästä rapisee ja jos saisi hankittua liikuntaseteleitä ja lähdettyä pumppaamaan rautaa salille ja harrastamaan aerobikkiä, niin jospa se tästä. Tai ehkä jos hankkisi jostain ihan vain sitä itseluottamusta. Mistähän sitä saisi. Olen jotenkin niin erakoitunut ihmisistä ja sosiaalisista piireistä, että on jotenkin ihan mahdoton ajatus kuvitella olla olevansa kuin muut. Mikä pahinta, tämä myös estää vahvasti uusiin ihmisiin tutustumisen, josta tuleekin sitten noidankehä.

Ääh. Viekää joku mut kaljalle. Viekää joku mut shoppaan. Viekää joku mut kamppihengaan, ihq!

Noniin, täällä ollaan! Muutin jo lauantaina, mutta kun en jaksanut enkä ennättänyt lähteä "kylille" hakemaan modeemia, niin kävin sitten vasta tänään. Nyt pelittää netti ihmeen hyvin jopa, joskin ei tietenkään ongelmitta, kun antennijohtojakaja ei mahdu seinään. Onneksi ei ole (vielä) digiboksia, niin ei haittaa, mutta sitten kun on, en tiedä mitä tehdä. Itkeä ja lyödä päätä seinään tai hieman viritellä. Mä vain vihaan kaikkea sähkövirittelyä.

En jaksa nyt hirveästi vielä sepostaa, kun ei ole tietokonepöytää ja pitää istua lattialla tyynyjen päällä. Aika epäergonomista. Lyhyesti kuitenkin asun Lauttasaaressa, kämpässä on "jännittävä suihkuratkaisu" ja vielä jännittävämpi pesukoneratkaisu (suihkuttelu ammeessa, joka on helsingissä arkipäivää, mutta itselle shokki ja pyykinpesukone tulee sitten olohuoneeseen, koska keittiössä on liittimet, vittujeij!). Noin muuten kämppä on tosi nätti ja valoisa, siis vielä. Kohta siitä tulee ruma ja tunkkainen, kun saan kaikki tavarani leviteltyä. Ehkä voisi oikeasti ihan summassa vain lappoa 50% tavarasta kaatopaikalle, koska sitä taitaa olla jo liikaa. Tyhjä kämppä kun on hieno, ei voi kieltää ja olen istunut sohvalla verhottoman ison ikkunan edessä vain auringosta nauttimassa. En halua pilata sitä tökkimällä eteen verhoja ja kaihtimia ja muita, vaikka pakkohan se on, jos haluaa telkkaria nähdä. Ääsh. Harmi kun olohuoneessa on parempi näkymä ja makuuhuoneessa huonompi, koska olkkari pitää saada pimennettyä, makkarilla ei niin väliä. Naapurikin kävi jo valittamassa, ovea ei saa kuulemma paiskoa (eli sulkea). Pelottaa jo etukäteen mitä naapurit tykkäävät stereoistani, jos pelkkä oven sulkeminen rikkoo heidän tärykalvot. Tai siis yhden.

Ennätin jo harrastaa sosiaalista elämää vanhimman ystäväni (siis ensimmäisen, ei iältään vanhimman) kanssa, johon on tullut oltua turhan huonoissa yhteyksissä. Nyt ei ole enää tekosyytä olla pitämättä yhteyttä, kun hän asuu samassa kaupungissa. Käytiin jopa paikallisessa, kahdessakin. Ekaa ravintolaa en muista, sellainen rumanperus ja äänekkäitä ihmisiä. Toinen oli sitten legendaarinen Kujakatti, nykyään "Kujis", jossa kalja sentään oli lantraamatonta, mutta puutarhakalusteet sisällä aika jännä ratkaisu. Baarina ihmeen perusviihtyisä, joskin pieni, asiakaskunta sitten asia erikseen. Kyllä tuolla silti mielellään parit kaljat käy nappaan jos vain sisälle mahtuu, mieluummin kuin siellä ekassa, jonka nimeä en muista (en ollut kännissä, en vain muista, joku piraatti/tms).

Keskustassakin kävin hoitamassa asioita. Kuvittelin sen olevan kamalaa, mutta sehän oli ihanaa. Siellä on kuivaa asfalttia! Kesä! Ihmisiä oli paljon, muttei liikaa (paitsi bussissa, ruuhkabussikin on nyt sitten koettu). Olin kuin lapsi karkkikaupassa kun kävelin ympäriinsä, etsin liikkeitä ja tuijottelin ihmisiä ja heidän vaatteitaan. Ainoa ongelma oli se, että nyt _ei_ ole enää toppatakkikeli. Tartten kesätakin, mutkun en osaa itse sitä ostaa, vaan tartten shoppailukaverin :< Digiboksia en löytänyt mistään, kaikki möivät eioota. Paska. Clas & Ohlsonin löysin ja sinne meni rahat. Rakastuin tosin siihen kauppaan, koska siellä on kaikkea! Olen ehkä 2 vuotta etsinyt koaksiaalikaapelia ja sieltä sitä löytyi, mistään muista kaupoista ei. Siellä oli myös kaikki mitä saattoi kuvitella tai olla edes kuvittelematta kylpyhuoneeseen liittyen. Kuvittelin, että vessanpytyn kannen tai pesukoneen jatkokaapelien löytäminen olisi vaikeaa. Ei ole, C&O:lle vain! Ainoa miinus koko kaupassa se, että kauppakassit pitää sit raahata bussilla kotio ja täydessä bussissa ei ole kiva, jos on sylissä vielä vessanpytynkansi ja parinmetrin pituinen moppi. Pitää varmaan ne ostaa joskus silloin, kun tietää, että bussiin mahtuu.

Tästä tulee nyt pitkä, vaikken meinannut. Syömään kallista lähiruokaa ja sit iik-ailemaan huomista työpäivää. Kaikki vaatteet (ja muutkin tavarat) purkamatta, voisi vaikka ottaa niitä esille suoristumaan. Kraah. Jänskättää!

Nysse aika on sit käsillä. Johdot irti, pillit pussiin, patarummut pussiin, torvet pussiin, huilut pussiin ja kitarat pussiin. Jos Welho ei ole nopeampi avaamaan nettiliittymiä kuin Sonerat, niin palaillaan 4-6 viikon päästä.

Vittu paska kusi mälli horoporo kakkareikä anaalileppäkerttumunamankelihomoteuvoristo.

A N G S T!

Miksei vain voisi päästä vaikkapa jo yli.

Pääsiäiset on ohi ja muuttokiire alkanut. Kämppä on tosiaan varmistunut (toivottavasti!) Lauttasaaresta. Kallis ja pieni, mutta niinhän ne aina. Lauantaina pitäisi viedä ensimmäinen muuttokuorma Helsinkiin ja tulen sitten huhtikuun aikana vielä roudaamaan loput tavarat ja siivoamaan kämpän, sekä palauttamaan avaimet. Sinänsä ihan hyvä, että vanhan kämpän vuokrasopimus loppuu vasta huhtikuun loppuun, koska vaikka pitääkin maksaa kuukausi lähes turhaan vuokraa, niin ei tartte kerralla stressata muuttokuormaa kasaan. Olen hamstrannut jo sen verran tavaraa, ettei millään autolla sitä saisi vietyä yhdellä lastilla, jos ei sitten jotain kuorma-autoa vuokraisi.

Autoista puheenollen, jeij! Maksoin tosiaan autovakuutuksen vuoden nuljailun jälkeen ja nyt on siis käyttökuntoinen auto vanhempien luona. Olen jo monesti kertonutkin ajopeloistani ja -traumoistani, mutta jotenkin näiden useiden ajamattomien vuosien aikana olen henkisesti kypsynyt ajatukseen ajamisesta. Kun ajattelin rattiin tarttumista, päällimmäiseksi ei enää noussut mielikuva hiestä, tuskasta, verestä ja toimimattomista jarruista, vaan mukava, mutta toki hieman tylsä ja kivulias tapa siirtyä paikasta toiseen. Tuntui, että olin henkisellä tasolla päässyt ohi peloistani, joskin tottakai rattiin tarttuminen jännittää, kun en ole vuosikausiin ajanut ja kaikki säännöt ovat unohtuneet.

Kotona auton renkaita potkittuani ja huomattuani, että hiiri on tehnyt sisälle pesän (lemmikkejä, jeij!), olikin aika tarkistella auton kuntoa paremmin. Fiksuna poikana olin mukana vaihtamassa ja täyttämässä renkaita, joten ihan nuo peruskäytännönasiatkin nyt sujuu. Minä kun olen henkilö, joka oppii vain tekemällä itse, vieressä katsominen tai lukeminen ei auta ja monikin helppo käytännön asia on ihan ufoa, jos en saa sitä valvotuissa olosuhteissa tehdä itse. Ruoste vähän kukki, mutta mitään suurempia vikoja ei ilmennyt. Auto käynnistyi kuten pitikin ja akkukin oli vaihdettu uuteen. Jeij.

Heti ekalla kerralla hyppäsinkin sitten seuraavana päivänä rattiin viemään perhettä kaupoille. Pientä junaääntä lukuunottamatta autohan toimi jopa. Kaasujalkaa pakotti ja niskat iski jumiin, mutta muuten ajaminen oli helppoa, joskin äiti puristi aika kovasti auton ovenkahvaa ja kiljui risteyksissä, kun en kuulemma ajoissa jarruttanut :D Hauskaa tosiaan se, että minä teen itse ihan samaa kun veli tai exä ajavat autoa. Heti kun on itse ratissa, ei pelotakaan samalla tapaa. Itseasiassa huvittavaa huomata jopa se, että pelkäsin vähemmän ratissa kuin pelkääjän paikalla (ah, siitähän se nimi tulee!) veljen ajaessa, nyt kun on itsellä on kontrollivehkeet.

Peruuttaa en osaa. En tiedä miksi, mutta jotenkin aivoni eivät ymmärrä peruuttamista. Ihqu-Corollassani taitaa olla vielä jotkut zoomaavat peilit, koska en vain pysty mitenkään hahmottamaan niiden kautta maailmaa. Kyllä minä peileistä näen, mutta kun en ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Minun pitäisi saada peruuttaa jossain parkkipaikalla siten, että vieressä olisi läppäri ja siinä näkyisi parkkipaikka ylhäältä kuvattuna. Tällöin voisin suoraan harjoitella, mitä oikeasti tarkoittaa se, kun peilissä näkyy toisen auton keula, eli olenko lähellä, kaukana vai linkussa siihen nähden. Nyt yritän vain tehdä kaikkeni välttääkseni peruuttamista. Jos en voi välttää, sitten en tiedä mitä teen. Jätän auton niille sijoilleen ja odotan, että saan peruuttaa yksin ilman muita tai juoksen kiljuen karkuun. Ehkä jälkimmäinen. Hieman tosin lohduttaa se, että muutama tuttu eivät kortin saatuaan peruuttaneet vuosiin ja valitsivat kaikki parkkipaikat siten, ettei tartte peruuttaa.

Hieman enneunimaisesti (olen nähnyt autokoulukolarin jälkeen noin kerran viikossa kohta 10 vuoden ajan unia, jossa ajan autoa, jonka jarrut eivät toimi ja törmään edelläajavaan) suunnitelmani kuitenkin menivät uusiksi. Tarkoitus oli ajaa Toyotani Varkauteen nyt ja sitten joskus huhtikuun lopulla täältä Helsinkiin, mutta koska jarrut eivät toimineet (!!!), niin auto jäi kotio. Iskä korjauttaa ja katsastuttaa sen ensin. Onneksi jarrujen toimimattomuus ei ollut samanlaista kuin unessa, eli kyllä ne jarrutti, mutta lukkojarrutuksessa vain toinen takarengas meni lukkoon. Ei hyvä, kuten testatessa huomasin auton kääntyessä hetkessä kohti penkkaa. Sen verran oli kuitenkin jäänyt mieleen autokoulusta, että osasin jopa nostaa jarrua ja oikeasta auton välillä.

Hieman noloa myöntää, mutta amistelin jo vähän autolla. Kun en uskaltanut tosiaankaan peruuttaa, enkä halunnut myöskään ajaa parkkipaikalle kääntymään, niin ainoa tapa kääntää auto oli ajaa vanhempien luota 13 kilsaa lähimpään kirkonkylään ja siellä matkahuollon pihassa ajaa auto ympäri, kun siinä on sellainen O-liittymä pihalla. Koska tie oli ihan saatanan liukas ja myös hyvin luminen, oli ihan pakko liukkauden tajuttuani vähän kaasuttaa ja heittää perää. Sitten kikatin koko kotimatkan pilluralliani. Puuttui vain passomusa ja kaljalippis. Niin ja se peränheittovauhtikaan ei tainnut olla ihan tarpeeksi nopea.

Jottei menisi ihan autoamisteluksi, niin kerron myös ideastani aloittaa Uusi Elämä (TM). Tällä kertaa olen niin fiksu, etten oleta elämäni muuttuvan mahtavaksi vain sillä, että muutan Helsinkiin. Eihän se muuttunut sellaiseksi, kun muutin Lappeenrantaan tai Varkauteen. Itse pitää siis tehdä jotain. Helsingissä on onneksi mahdollisuus saada ja nähdä kavereita ja elää, mutta jos tökötän kämpässäni verhot kiinni, niin ei ne mahdollisuudet tule kotiovelta minua hakemaan, ainakaan paria kertaa enempää. Ja kun olen myös huomannut miten tietokone passivoi, niin aion lyödä pirua kivellä päähän ja rajoittaa koneaikaani. Olen huomannut näin työttömyyden aikana, että jos herää vaikka klo 09 ja aamupalan syö koneella, niin siinä vaiheessa kun tekisi mieli tehdä jotain muuta, kello on jo yleensä 14 - 18. Se aika vain jotenkin ryntää, eikä siinä koneella edes tee mitään, kunhan roikkuu netissä ja painaa F5, F5, F5, F5, kiroilee ja F5, F5, F5. Jos taas aamupalan syö ruokapöydän ääressä, niin kun kello lyö 14, sitä on siivonnut, pelannut pari tuntia pleikkaa, lukenut kirjaa, käynyt lenkillä, laittanut ruoan uuniin ja haaveillut ja käynyt tietokoneella lukemassa sähköpostit ja palannut takaisin haaveilemaan. Ilman konetta on toki tylsää, mutta "Mitäs nyt tekisi?" kysymykseen tulee aina vastaus "Olen lisää koneella", jos on jo ennestään koneella. Jos taas istuu sohvalla ja pyörittelee peukaloita, niin "Mitäs nyt tekisi?" kysymykseen voi tulla ties mitä vastauksia. Lähden ulos. Juon kaljan. Venyttelen. Nautin ihan vain auringosta. Otan päikkärit. Laitan kasvonaamion. Pelaan pleikkaa. Järjestelen sukkalaatikon. Käyn kaupassa. Mitä vain!

Uuteen Elämään (TM) ja tsadilaisuuteen toki kuuluu myös uusi ulkonäkö. Laihdutusurakkani alkaa olla piirua vaille valmis, joskin hieman epäonnistunut, koska normaalipainon alaraja lähestyy ja läskiä on vielä liikaa, kiitos aerobisen kuntoilun täydestä puutteesta. Koska Lauttasaaressa on kuntosalit ja kuntoilukeskus ihan vieressä, ajattelin liittyä mahdollisesti kuntoklubiin. Kallista lystiä, mutta ehkäpä sillä 55-75 €/kk hinnalla olisi sitten motivaatiota myös tehdä jotain. Minä olen vielä tasan just sellainen ihminen, että minähän en yksin jaksa tehdä mitään. Lenkkeily tai kotona painojen nostaminen on itsensä pettämistä ja se lopahtaa aina viimeistään parin viikon jälkeen. Kuntosalilla sen sijaan olen käynyt säännöllisesti ja siellä on aina kivaa. Eli kun en kerta lenkkeile ulkona, niin miksipä en lenkkeilisi kuntosalilla. Voin myös lopultakin osallitua ihaniin hikijumppiin, eli joihinkin ties mihin bodyhässäköihin ja tuolla kuntokeskuksessa on vielä hyvin vahva Aishi-edustus, joka on pop ja crackle, koska tarkoitukseni on ollut aloittaa Aishi tai Pilates. Pilatestakin taisi olla tarjolla, joten voin aloittaa vaikka molemmat.

Uusi Elämä (TM) näkyy myös uudistuvassa vaatekaapissa ja sisustuksessa. Ajattelin, että jospa kerrankin sisustaisin (/sisustuttaisin) ihan oikeasti. Etenkin piskuisesta makuuhuoneesta saa varmaan aika hienon kun näkee vähän vaivaa. Nyt voisi kerrankin miettiä jotain teemaa, eikä vain sisustaa maustetyyliin, eli vähän "kustakin purkista". Ehkä toteutan myös ikihaaveeni ja maalaan kattoon fosforilla tähtitaivaan (ja kärsin sitten pahoista unista, kun ne ploistaa silmiin). Uusi Elämä (TM) voisi myös helliä täysin tuhoutunutta selkääni siten, että viskon kaatopaikalle nykyisen tietokonepöydän ja tuolin ja ostan kalliilla uudet tilalle. Jos tuoliin käyttää 60-100 euroa ja pöytään tuplasti tuon, niin ehkä voisi saada jotain sellaista, jonka ääressä voisi vähän ergonomisemmin olla. Nykyinen asento on puhdasta helvettiä ja kivikova täysin selkää tukematon neliöpenkki on käytössä vain siksi, kun 30 euron "selälle hyvä" tuoli tappoi selkäni ja niskani lopullisesti. Tiedänpä ainakin, että halvalla ei saa hyvää ja samanmallista Executive-tuolia en osta enää koskaan. Pyllyni ei ole niin syvä, että voisin nojata selkänojaan, vaan asento tuolilla on aina etukumara.

Sitten vielä kun saisi Uuteen Elämään (TM) sen elämän. Vaikka Helsinki onkin iso paikka, ihmeen vähän tuttuja siellä asuu. Toisaalta Helsingin isoudessa on se hyvä puoli, että kuka tahansa uusi (netti)tuttu on suuremmalla todennäköisyydellä pk-seudulta kuin jostain muualta. Jäljelle jää enää yksi dilemma, mistä helvetistä minä revin aikaa kaikelle tuolle. Tjaa-a.