IRC-Galleria

Kummitäti lähti viikoks Turkkiin ni käytiin mutsin kaa kuskaas se kentälle. Käytiin stadissaki mut eihän siel tietenkään mitään ollu ;)

Vaikka sitä kuinka toivoo, ei kukaan loppujen lopuksi ymmärrä. Kaikki luulevat vaan ja vaikka sitä kuinka yrittää saada muut uskomaan, se on hyödytöntä. Tässä maailmassa on niin vähän sellasia ihmisiä jotka oikeasti ymmärtävät. Loput vain tyytyvät katsomaan vierestä tai eivät kiinnitä asiaan mitään huomiota. Eikä se siitä miksikään muutu vaikka kuinka yrittäisi.

Se on vaikeaa katsoa vierestä kuinka muut elää elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, onnellisen tietämättöminä siitä mitä toinen ajattelee ja vaikka haluaisi, ei uskalla sanoa. Vaikka kaikki se mitä sanoisikin tulisi suoraan sydämestä ei niillä sanoilla olisi mitään merkitystä jos toinen ei tuntisi mitään. Ajatellen aina ennen kuin vaipuu uneen mitä seuraava päivä tuo tullessaan, valmiiksi jo peloissaan onko se päivä samanlainen kuin edellinen. Samat murheet, samat ajatukset, samat sanat odottavat pääsevänsä vapauteen, helpottavansa kantajansa oloa, joka pelkää mitä hänestä ajateltaisiin jos hän kertoisi kaiken. Ymmärtäisikö joku? Olisiko joku samaa mieltä? Tuntisiko joku samanlailla? Vai nauraisiko joku suoraan päin naamaa? Olisi niin paljon helpompaa jos tietäisi vastaukset jo valmiiksi, tosin eihän silloin elämässä olisi mitään ideaa.

Sitä luulee luottavansa ihmisiin joista välittää ja joilta odottaa saavansa tukea, mutta lopulta sitä kuitenkin huomaa että on aivan yksin. Eikä se siitä miksikään muutu vaikka kuinka yrittäisi.

Jos tästä maailmasta löytyy harvoja sellasia joiden syliin voi painaa pään ja jotka seisovat vieressä ja tukevat koko sydämellään kun itsellään on vaikeaa pysyä järjissään, heistä kannattaa pitää kiinni.

" Vaikka mä kuinka paska jätkä oisinki ni kunhan muistat et kaikki mitä mä sanon tulee suoraan sydämestä. "

Pitkäst aikaa näki Juksuu tänään. harmi vaan et ne yhet pyörii nurkis :P.

" Miten sä voit heittää naatin sähkölangan kautta mun jalkoihin?! " XDDD

Mikä fiilis kävellä kolme kilsaa hirveessä vesisateessa himaan! :). Tuli jostain syystä hyvä olo
Toivottavasti huomennakin sataa ja paljon ;D

Tutustuin erääseen nettisaittiin "Walker Texas Ranger -vipu" -yhteisön kautta, jossa voi suunnitella itselleen esim. T-paidan, jossa on jokin painokuva/teksti. No, menimpäs sitten tekemään sellasen jonka edessä lukee "Some people wear Superman pyjamas. Superman wears Chuck Norris pyjamas" ja takana "WWCND -What Would Chuck Norris Do?" XD. hintaa tuli sellaset 23,10e. Loppujen lopuks ei paha. Sitä tässä nyt sitten odotellaan :D

P.S. Kyseiseltä saitilta löytyy muitakin vaihtoehtoja kuin Chuck Norris kuva/teksti.

Viimeinkin pitkästä aikaa hyvä uni :) Harmi vaan et se ei pidä enää paikkaansa

Get out of my head. Leave me alone. Why did you turn into these nighmares. Why do I feel like everything is going straight to the hell but I don't know why. Am I crying for nothing? Am I seeking something else? Nobody cares. they just think that "Ou, he will be just alright". Well I'm not! But I don't just know what's wrong. If I knew earlier, I wouldn't probably even be in this situation. That's the difference. All I ever wanted was just support when I had harsh times. But I made you run away from me. I don't blame you. I blame me. Because of my stupidity and selfishness I'm now grying on the floor, begging for God to help me. But I hear no answer. Everybody hates me , even God. What's worth of living if every thing reminds me of you, every minute takes pieces from inside until there is nothing left. Only an empty soul if even that. I'm crying for help and nobody seems to hear me. Please, help me before I tear myself apart. I'll tell you everything.

" I am losing you again
let me out and let me in
'cause you're not alone here
not at all
let me belong here
break my fall "

You don't even recognize me anymore. I'm like some kind of ghost. I'm circlering you around and you don't even look at me. I didn't saw any sadness like mine in your eyes. You don't give me any attention. I would like to talk to you but I'm too afraid. I fear that I would say something that would hurt you or make me in bad light in your eyes.

So many tears for what? Just to see you happy. Why? It seems it doesn't hurt you at all. Is that really possible? Could it be?

On asioita joita toisen/toisten olis hyvä tietää mut niiden kertominen saattais loukata niitä tai jotakuta muuta ja on asioita jotka ois hyvä tietää mut nekin saattais vaan loukata jotakuta.

Vaikka kuinka haluis sanoo jollekkin mikä on vaivannu itteensä kauan ni ei vaan voi koska se/ne toinen/toiset vois nauraa päin naamaa ja pitää toista ihan epätoivosena. ehkä se oliskin ihan oikeutettuu. Mut oisko se hirveen itsekästä mennä vaan kertoon sellasii juttui jotka kuitenki koskettaa toista/toisia jollakin tavalla? Entä pitäiskö se asia perustella jotenki vai voisko sen vaan pamauttaa tosta vaan?

Se olis niin helppoo mut ei niin kai voi tehä. Vaikka se itteensä sattuiski ni toista pitää suojella totuudelta...


" You're so cold, but you feel alive
lay your hands on me one last time

Show me how it end it's alright
show me how defenseless you really are
satisfy an empty inside
that's alright, let's give this another try "