IRC-Galleria

Wespa

Wespa

Kysykää http://ask.fm/WespaFIN

Unipohdintaa 22.5.2010Keskiviikko 07.07.2010 07:44

Jonneilua ja ES:ääMaanantai 05.07.2010 08:27

ES JONNE REMIX!

666 tilaajaa = Ranteet auki :DKeskiviikko 23.06.2010 01:18

666 tilaajan/subbaajan Speciaalivideo.

KÄNNISSÄ TAAS - VideoLauantai 19.06.2010 19:30

Settiä laidasta laitaan. Päivän sää, uutiset, pohdiskelua väkivallasta, psykologiaa, filosofiaa ja yleistä sekoilua.

AND THEN I LOL'D :DPerjantai 18.06.2010 20:24

Outo idea, outo toteutus. :D

KIITOS! - Jutskailua kiitollisuudestaTorstai 17.06.2010 00:27

Kiitollisuus on lopulta asioiden tiedostamista positiivisessa valossa. Kiitollisuuden avulla ja kiittämällä voit parantaa omaa elämääsi. Ota osaa haasteeseen ja katso miten elämäsi muuttuu. Videolla myös lista muutamista asioista joista olen kiitollinen. Listaa voisi toki jatkaa loputtomiin ja niihin kuuluu toki mainitsemieni asioiden lisäksi luonto, musiikki ja ystävät...



- Käy mielessäsi läpi asioita joista olet kiitollinen. Niihin voivat kuulua mitkä tahansa asiat elämässäsi. Mitä enemmän keksit sen parempi. Tee tämä nukkumaan mennessäsi, sekä herätessäsi aamulla (2 kertaa / vrk).
- Pyri olemaan kiitollinen myös päiväsi aikana.


Muutamien päivien päästä voit huomata positiivisia muutoksia elämässäsi. Alat arvostamaan asioita enemmän sekä voit huomata kuinka sinulle avautuu uusia mahdollisuuksia kokea uusia positiivisia asioita.
Videoilla pohdin määräyksiä ja lakeja, sekä miten asian voisi hoitaa omasta mielestäni järkevämmin. Pohdiskelen myös uutta ratkaisua nykyisen eduskunnan tilalle. Täysin uutta systeemiä, jossa sinä ja minä voimme olla osallisena. On aika ottaa voima meidän jokaisen omiin käsiin. Käsittelyssä myös henkilöpalvonta joka vaikuttaa siihen miten näemme asiat. Kannatan asioiden itse miettimistä, eikä valmiiksi pureskellun puuron syömistä.

Osa 1


Osa 2


http://www.youtube.com/user/Wespa

MUSTA AURINKO NOUSEE!Perjantai 28.05.2010 20:42


http://www.youtube.com/watch?v=dfSrDjeUaAU

Kylmä tuli ihoani raatelee, huudan äänettömästi. Pimeä aurinko nousee, juoksen ottamatta askeltakaan.

Ja kun suljen silmäni vasta todella näen, hänen kasvonsa kirkkaat päällä pohjattoman meren.

Maistan mauttoman suudelman, kiellän kokemuksen kokemattoman. Annan verisateen minut kuivattaa.

Ilves lentää paikalle opastaen, kanssa suden pilvillä ratsastaen. Suljen silmäni ja näen. Musta aurinko nousee.

Pyörivä karuselli päästää äänen viimeisen.
Aika pysähtyy ja olen vihdoinkin... olen vihdoinkin. Olen vihdoinkin olematon.

Ja kaikki alkaa taas lopusta.

Matka lapsesta palomieheksiTorstai 27.05.2010 20:55

Olin täyttänyt muutama päivä sitten seitsemän ja oli ensimmäinen koulupäivä. Luokkahuoneen ikkunasta tulvi auringonpaiste ja sisältä kuului lasten iloinen mekastus. Opettaja ei ollut vielä tullut paikalle. Katsoin ympärilleni ja huomasin kuinka toiset lapset pyöriskelivät pulpeteissaan, kun taas toiset istuivat hiljaa mietiskellen. Istuin uteliaana odotellen mitä tuleman pitää. Tunnelma oli hauska ja odottavainen.

Sitten kuulimme tomerat askeleet käytävästä, kops kops kops. Opettaja saapui sinisessä mekossaan luokkaan ja pyysi oppilaita seisomaan. Niinhän me teimme ja vilkuilimme toisiamme.

- Hei minä olen Maarit, istukaa, opettaja hihkaisi.

Niin me istuimme ja jatkoimme iloista juttelua. Nostin jalat pulpetin päälle ja otin rennon asennon. Tämäkös sai opettajan pahalle päälle.

- Jalat pois pulpetilta, Maarit huusi vihaisena
- Jos minä olisin johtaja, johtaisin muita niin kuin he haluaisivat tulevan johdetuiksi, enkä niin kuin minä itse haluaisin, vastasin tomerasti.

En ymmärtänyt mitä pahaa oli jalkojen pitämisessä pulpetin päällä, kun se oli mielestäni hauska ja rento asento. Myöskään pulpetti ei likaantunut kun minulla ei ollut kenkiä jalassa.

Opettaja naurahti ja käski tomerasti uudelleen. En vieläkään ymmärtänyt miksi pitäisi, eikä hän koskaan selittänyt syytä. Näin oli hänelle joskus kauan sitten opettanut joku muu opettaja, joka oli oppinut sen joltain muulta, joka oli oppinut sen joltain muulta... että on väärin olla rennosti kun istuu pulpetissa. Kaikki opettajat olivat oppineet tämän kyseenalaistamatta toimintatapaa koska pitivät vanhempaa viisaampana ja suurempana auktoriteettina, olihan kunnioitusta ja tottelevaisuutta opetettu jo pienestä pitäen.

Elämä kulki menojaan. Ala-aste siirtyi ylä-asteeksi ja aloin kiinnostumaan palomiehen hommista. Maarit joka oli nyt luokanvalvojani oli sitä kovasti vastaan ja hänen mielestään tuhlaisin vain lahojani.

- Sinun kannattaisi mennä opiskelemaan yliopistoon ja hankkia kunnon paperit, hän sanoi.

Kävimme asiasta useita kiistelyjä, mutta pidin pääni. Päätin elää omaa elämääni ja toteuttaa omia unelmiani, enkä elää Maaritin toiveiden mukaan.

Pääsinkin lopulta palomieheksi ja vuodet vierivät. Olin jo 25-vuotias kun yhtenä kesäisenä päivänä saimme hälytyksen hiekkatielle, joka sijaitsi puiston vieressä. Ajoimme paikalle. Näin onnettomuuspaikalla kaksi autoa, toinen oli kyljellään ojassa ja toinen paloi katollaan. Juoksin punaisen katollaan olevan auton luo ja aloin vetämään vielä sisällä olevaa naista pois päin autosta. Sain hänet vedettyä tien sivuun ja tarkistin pulssin. Sydän oli lakannut lyömästä ja hengitys ei kulkenut. Rupesin antamaan tekohengitystä. Minuutit vierivät ja lopulta tekohengitys auttoi, hän alkoi hengittää. Siinä samassa huomasin, että pelastamani nainen oli Maarit, tuo samainen opettaja jonka kanssa olin tapellut paljon kouluaikana. Maaritin suu kääntyi suureen hymyyn ja hän kiitti minua hiljaisella äänellä. Samassa suuri taakka putosi niskoiltani ja tajusin, että olin ihan turhaan kantanut syyllisyyttä siitä, että tein mitä itse halusin. Jos en olisi mennyt palomieheksi Maarit ei olisi enää elossa.

Tapahtumasta on kulunut muutama kuukausi ja vieläkin muistelen niitä aikoja kun olin nuori. Ymmärrän nykyään vieläkin paremmin mitä on olla itsenäinen ja toteuttaa omia unelmiaan. Ihminen ei vaan voi elää toisten elämää, vaan pitää elää omaa elämäänsä.

Toivon hartaasti, että ympärillä oleva maailma vielä muuttuu. Vielä on tehtävä työtä. Näen, että tulevaisuudessa saamme johtajia jotka johtavat ihmisiä auttaen ja opastaen, eikä määräten ja lakeja säätäen. Se vaatii kuitenkin kaltaisiani nuoria.

Elä omaa elämääsi. Tavoita unelmasi. Johda opastaen.

- Wespa

Aivot on Radio!Keskiviikko 26.05.2010 18:51

Tällä videolla pohdiskelen intuitiivista tietoa siitä miten aivot/ihmisenä oleminen muistuttaa radion ja lähetysaseman välistä yhteyttä. Ehkä olemmekin itse lähetys ja aivomme toimivat vain filtterin/kanavasäätimen tavoin mahdollistaen ihmiskokemuksen, mutta voiko kanavaa säätää?