IRC-Galleria

White_Demon

White_Demon

Hymyhile, päivä voi olla viimeinen

Hyvät joulut kaikile!Sunnuntai 24.12.2006 13:20

Viettäkää kaikki hauska joulu ja rauhallinen sellanen :D
Jeps, eli saihan noi yhdet taas yhden niin hyvän idean, joka sitten päätettiin toteuttaa.
"Mennääks Hämeelinnaa?" "Joo, mennää vaa, mut mä en ainakaa oo kuskina".
Ei siinä sitten mitään, Mikahan lähti meille kuskiksi.
Eli perjantaina noin 21.00 meikät lähti sitten painamaan kohti Hämeenlinnaa.
Oltiin joskus puol yhden aikaan siellä ja mentiin sitten Rock Towniin pitämään hauskaa.
Joo olihan se ihan hauskaa, mutta rupes vaan vähän väsyttää ku neljän aikaan yöllä mulla tuli tuo 24 valvottua tuntia täyteen :D
Noh, sitten lähdettiin vielä ajamaan takasin Poriin.
Jossain tuolla Pirkkalan kohdilla Hane ja Kekkilä sai maailman parhaimman ideansa ja kävivät sitten viuhahtamassa. Että näin pojat, hauskaa oli.
Tein varmaan siinä kotiin ajomatkalla tyhjän puhumisen ennetykseni kun piti saada se kuski pysymään hereillä ja itteni siinä samalla.

Totesin kyllä sitten, että en uskalla enää lähteä teidän kanssanne yhtään mihinkään kun mulla on tuo nauruun kuolemisen vaara niin suuri teitä katsellessani.
Ja sitä paitsi, mun täytyy nyt taas miettii tätä juttua.. Maija tietää kyllä mitä :D

Kuiskaus hiljaisuudessaKeskiviikko 20.12.2006 14:18

Tein itselleni lupauksen vuosi sitten.
Nyt nähdään kuinka hyvin olen lupaukseni onnistunut täyttämään.
En kovinkaan hyviin, mutta selviän hengissä.
Ainakin toivon niin.
Lupasin itselleni,
että unohdan lumiukkojen teon.
Mutta kuinkas kävikään.
Sainhan minä pyydettyä anteeksi lumiukolta,
mutta vain ymmärtääkseni,
että hajoitin sen aivan suotta.
Että pidin siitä enemmän silloin kuin se oli ehjä.
Silloin kuin se seisoi pihalla ja
odotti minua leikkimään kanssaan,
rakentamaan sille perheen, talon ja
suunnittelemaan sen tulevaisuutta.

Noh, täytyypä olla ainakin ylpeä,
että sain edes jotain vuodessa aikaiseksi.
Vaikka lumiukko onkin niin täydellinen,
että kaikki onkin minun syytäni,
niin mitäpä siitä.
Tuntuu vain niin turhauttavalta,
kun ei taaskaan tiedä,
mitä lumiukko oikein minusta ajattelee.
Kun tuntuu,
ettei se tiedä itsekään.
Välillä vihaa niin paljon,
että tuntuu sulavan siihen rikin katkuun,
joka sen ympäröi,
ja välillä sekin taitaa rakastaa niin paljon,
että sen hiilisilmät vaihtuvat kauniiksi punaisiksi sydämiksi.
Mutta kuinkas sitten on sen muun ajan laita.
Voisitko rakas lumiukko kertoa minulle,
mitä ajattelet.
Vihaatko minua todella niin paljon kuin luulen,
vai tunnetko samoin kuin minä?

Niin se vaan menee....Keskiviikko 20.12.2006 14:01

Jep, kannattaisikohan munkin hankkia sellanen kuin pieni elämä itselleni... Ei kellään olisi ehdotusta mistä voisi löytyä, kun itseltäni on nuo ideat jo loppu...
Enkä kiitos vaan halua niitä, jotka löytyvät tuolta Anttilan tai Citymarketin roskiksista, kun nekin on vähän liian kalliita mulle.
Jepjepjep.
Just, taisi olla eilen hauskaa, ainakin muilla minua katsellessaan. Hyvä, että selviytyivät koettelemuksesta hengissä. :D
Juurikin niin.

Moikka Maailma!Torstai 14.12.2006 19:21

Eilen illalla kun tulin kotiin
taivas oli ihanan pilvetön ja
siellä näkyi paljon tähtiä.
Mun oli aivan pakko jäädä tuijottaan niitä
kymmeneksi minuutiksi siihen pihalle.
Siinä ajassa näkyi kuitenkin viis tähden lentoo :D

Heh, jos ois jääny kauemmaks aikaa seisoo ni
oiskohan nähny enemmänkin?

Just...Keskiviikko 13.12.2006 16:45

Itken.
Kyyneleet ovat katkeria,
katkeria itseni vuokse.
Oma oli päätökseni,
turha siitä on enää valittaa.
Minulla ei ole oikeutta noihin kyyneliin,
jotka vierivät poskeani pitkin ja
kastelevat tyynyni läpimäräksi.
En muista kenenkään muun jättäneen jälkeensä näin huutavaa tyhjyyttä ja yksinäisyyden ja kaipuun tunnetta,
kuin jäi sinun jälkeesi.
Ehkäpä tunne menisi pois,
jos osaisin rakastua uudestaan ja
päästää jonkun lähelleni.
Mutta ennen sinuahan luulin,
etten koskaan rakastuisi.
Luulin,
etten koskaan kaipaisi omaa perhettä ja perhe-elämää.
Nyt sekin päivä on tullut,
En tiedä vieläkään haluanko niitä lapsia vieläkään,
mutta sinun kanssasi olisin valmis edes miettimään asiaa.
Tuntuu kuin sydämeni repeytyisi kahtia.
Puolikas jäsi minulle jatkamaan elämääni ja
toinen tulisi luoksesi ja jäisi sinne ikuisiksi ajoiksi.

Auta unohtamaan!

Jep.Lauantai 09.12.2006 20:33

Tuli siis pikkujoulut juhlittua,
jäi kuva joupolle ottamatta.
Selvinpäinhän siellä suurin osa oli.
Ainoastaaan Maija,
Samu, Karo, Jaakko ja Henkka oli juonut,
tai no olihan nuo Hane ja kekkilä ja Mikokkin, mutta eivät olleet niin hirveästi mukana jutussa :D

Joo tänään pukkeilemaan Maijan kanssa.
En tiä kuin kivaa se sitten on,
mutta ihan miten vaan :D

[Ei aihetta]Torstai 07.12.2006 09:32

Hmm...
Sekoilua ja ahdistusta.
Parempi kai vain lopettaa.
Alkoholi ei kyllä sovi minulle,
joten taidan jättää sen käytön taas hetkeksi aikaa.
Pyydän anteeksi niiltä ihmisiltä,
jotka joutuivat minua tiistaina katselemaan.
Tai ehkäpä se on niin,
ettei elämä sovi minulle.
Mutta toistaiseksi en ainakaan keksi parempaa suunnitelmaakaan.

Pelkoa ja ahdistustaTiistai 05.12.2006 14:45

Monesti mietin,
onko tämä oikeasti totta.
Joskus oli mahdollisuus
tehdä elämästäni kaunis.
Kaunis uhdessä hänen kanssaan,
mutta päästin sen pois.
Annoin hänen mennä,
kunnes tajusin olevani kahlittu menneeseen.
En halua olla,
haluan elää.
Olla, nauttia ja nauraa,
rakastaa elämää.

Miksi en osaa päästää irti?
Irti kaikesta menneestä.

Uusi päiväTiistai 05.12.2006 14:34

Hiljainen kyynel poskellani.
Nopea pyyhkäisy
ennen kuin kukaan huomaa.
Ei saa näyttää kipua,
koska se on heikkoutta.
En voi sille mitään.

Kyyneleet valuvat vuolaina,
en pysty estämään niitä.
Hetki hetkeltä kipu vain kasvaa.

Miten voin työntää yhden
täydellisen muiston pois?
Miten voin unohtaa yhden kesän,
jonka muistot piinaavat minua vieläkin.
Tai oikeammin voisin pyyhiä pois
vuoden elämästäni.

Elämäni kauneimman kesän,
kipeimmän syksyn ja
pimeimmän talven.
Orastavan alun kevään,
hämyisen kesän ja
pelokkaan syksyn.