IRC-Galleria

En ole päässyt kirjoittamaan päiväkirjaani muutamaan päivään, sillä viilsin toissapäivänä ranteeni auki... ratikalla. Eipäs kun perkele, enhän minä ole ikinä mitään helvetin päiväkirjaa kirjoittanutkaan. Raitiovaunu kävi päälle ja voin lyödä vaikka vetoa, että raitiovaunut on homoja. Vittu! Se kävi päälle! 6 ratikan numeron perästä taisi puuttua yhdeksikkö... Vitun raitiovaunut.

Nyt olen juhlistamassa koeviikon päättymistä tulevan yhdistyksemme (Kyllä... kyllä... perustamme sellaisen) tulevan varavarapaskapuheenjohtajamme ja ruman kaksoisveljeni V Suutarisen (vilow) kanssa. Teimme juhlalounaaksi juhlanuudeleita ja juhlakepardia ja historiaa. Oli muuten hyvää! (paitsi se historia ei ollut kovin juhlallista...) Pyysin häntä jopa vaihtamaan siteeni haavaan, jonka se saatanan raitiovaunu ranteeseeni kouraisi. Ensin Suutarisen täytyi tosin desinf... perkele puhdistaa se... Taiteilijasieluja kun olemme, käytimme siihen puhdasta Viru valgeaa. Juotin muuten veljeni vahingossa humalaan. Vittu! Suutarinen on hieno mies! Etenkin juovuksissa. Päätin juottaa hänet uudelleenkin humalaan.

Kohta olisi tarkoitus lähteä autokoulun teoriatunnille... Onneksi siellä ei tarvitse olla ajokunnossa... Mietin että minkäköhän kortin panssarivaunun ajaminen vaatii? Jos viiltäisin muutamalta raitiovaunulta renkaat puhki... Sen jälkeen menemme Suutarisen kanssa ravintola Maximiin nauttimaan liemiruoka illallisen nestemäisen leivän ja ohrapirtelön kera. Jee jee! Pänni käälle! Luin Suutarisen kanssa Juoppohullun päiväkirjaa, mutten oikein nähnyt siinä eroa omaan päiväkirjaani, jota rupesin tänään kirjoittamaan... Vaikkei sitä luekaan muu kuin minä itse... Ja ehkä Suutarinen.

Voi helvetti... Huomenna mahtaa olla mukava koulupäivä. Vaikka ennustaminen onkin vaikeaa (etenkin tulevaisuuden), osaan sanoa olevani aamulla väsynyt. Olen kärsinyt unettomuudesta ja nukkunut vähän. Viimeyönäkin näin unta oksentavani verta, jossa oli sisäelinteni sekä luitteni palasia... (toivottavasti se ei ole huomisaamun enneuni) Elimet olivat sentään sisäisiä, eikä ulkoisia. Ja kerran näin unta halaavani vaaleanpunaisliilaviolettia lonkeropäistä naista, joka oli tuominnut minut elinkautisvankeuteen. Onneksi kävin eilen lääkärissä.

Palaan asiaan, sitten kun jaksan ja muistan... enkä ole nähnyt unta mistään epäilyttävästä. Eli siis todennäköisesti piiitkän ajan päästä. Tälläkin hetkellä mietin, onko Suutarisella kumikalsarit jalassa.

Väsyttää... Vituttaa... Väsyttää... Vituttaa... Typerät päiväkirjat.
-Minä