Silloin suuri musta varjo lipui pienen kissan ylitse. Ennenkuin Surina kerkesi edes tajuta, mikä siihen iski oli hiiri jo poissa! Hänen oma RAKAS hiirenraato oli varastettu! Se ,minkä hän oli suurella vaivalla saalistanut ja tuonut kansan keskuuteen. Ja nyt se kaikki oli poissa!!
"Minua ei turhaan kutsuta Surina Salamanteri Salamaksi!!" Julisti kissanpoika ja syöksyi pitkäkyntisen perään, kuin tuulispää.
Vähintäänkin hurjan vauhtimittelön jälkeen Surina luovutti, Hän kun ei osannut lentää. Osaatko arvata, mikä hiiren vei?
Surina palasi alakuloisena juhlapaikalle ja tutki, josko hiirestä olisi jäänyt rippeitä.
En tiedä koska hiiret ovat alkaneet kimmeltämään, mutta harakkahan sen siimahännän vei.. Ihan Surina-polon nenän alta:( Siellä se sitten lenteli pitkin pihaa hiiri nokassaan ja reposteli saaliillaan. Enää ei ole harakat minun lempilintuja! (Varsinkin ,kun kannan kaunaa niille varastamastaan sormuksestani! Tosin saattaahan olla, että hukkasin sen itsekkin 4wee silloin, ku olin;) ).