Kerron teille tarinan nuoresta henkilöstä. Hän ei pelännyt ketään ihmistä. Muutakuin itseään koska hän pelkäsi menetystä menetys kalvasi tuon mieltä hiljaa se oli kuin mato mullassa. Tai syöpä kehossa. Se riivasi tuota. hiljaa tuo vain yritti piilottaa sen. Mutta eihän onnistunut siinä. Se oli menetyksen tunne. Hän ei halunnut menettää yhtään ystävää. ei yhtään tärkeää... Sai apua sudelta pitelemään tunnetta piilossa. Sitten se taas karkasi ja riehui tuon kehon sisällä ja mielessä. Tuon mieli ja keho näivettyi. kuihtui. Tuo oli sairas. Sitten kuuli että oli pettänyt ystävän tärkeän. Sen jälkeen tuon hengitys oli kuin tuhkaa ja verta. Hiljaa tuo vain yritti elää sen kanssa. mutta poika ei kestä. joten hän päätti kirjoittaa siitä tarinan. Niin saisi painon pois sydämmeltään. Se auttaisi kai. Tai sitten ei...Toivoen että se auttaa.. Ehkä pelkuruus muuttuisi rohkeudeksi. Sitä poika toivoi. Ja hiljaa sitä mielessään pyöritti. Onneksi tuolla oli monta tosi ystävää. ja tuo poika toivoi että saisi loputkin ystävänsä takaisin. Jotka on teoillaan menettänyt. Sitä tuo toivoi..
Tuo poika on saanut elämäänsä takaisin korjannut tekojaan ja saanut oikean rakkautensa myös takaisin.
Uusimmat blogimerkinnät
- D'oh. 16.02.
- Urgh. 16.01.
- ... 30.11.
- Ya? 29.11.
- Continues 29.11.
- And still it continues 29.11.
- Hai, Hai.. 27.11.
- And thou shall continue 26.11.
- Poetry? 26.11.
- Jee jee 06.11.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2008 (2)
- ▶ 2007 (11)
- ▶ 2006 (11)
-
▼
2005 (17)
- ▶ joulukuu 2005 (3)
- ▶ marraskuu 2005 (9)
- ▶ lokakuu 2005 (5)