IRC-Galleria

Ajattelin tässä vähän aukaista tätä tunnetta.

Ensin biisistä kohta, joka saa herkistymään.

Sabaton - Hearts of Iron
"Who could ever have believed,
Seems like nothing's been achieved
Just to walk a day, go all the way
The fronts are closing in
As the end is drawing near,
The 12th Army interfere
Open up a route, get people out,
It's forces spread out thin

It's the end of the war
(Hold the corridor!)
Reach for Elbe's shore!

It's the end, the war has been lost
Keeping them safe 'til the river's been crossed
Nicht ein Schlacht, ein Rettungsaktion
Holding their ground 'til the final platoon
„Hurry up, we're waiting for you“
Men of the 9th and civilians too!
Dispossesed, surrendering to the West"

Syy herkistymiseen on seuraava: Ajattelen niitä saksalaisia sotilaita, joita ei natsismi innostanut ollenkaan, joutuivat taistelemaan silti sen puolesta. 12. Armeija päätti toimia Hitlerin käskyjen vastaisesti, eikä lähtenyt tukemaan Berliiniä. Sen sijaan he aukaisivat portin, reitin länteen ja auttoivat 9. Armeijaa, joka taisteli neuvostojoukkoja vastaan.

Ajatella. KAHDEN armeijan jäänteet taistelevat hävittyä taistelua vain koska halusivat mahdollisimman monen sotilaan turvaan ja siviilejä mahdollisimman paljon ennen kuin NL:n joukot vyöryivät Berliiniin ja sen lähialueille. Kaksi armeijaa auttavat toinen toistaan toivottomassa tilanteessa.


Siellä on monet äärimmilleen rasittuneet sotilaat antaneet kaikkensa, jotta saisivat siviilit turvaan, itsensä siinä samalla.
Elbellä jenkit katselivat ja eivät ensin meinanneet päästää saksalaisia ylittämään jokea, mutta lopulta vetäytyivätkin pois ja sitten alkoi vyöry sotaan kyllästyneiden sotilaiden ja siviilien joenylitys. Moni menetti henkensä siinä samalla, koska Puna-Armeija aloitti tykistötulen sillalle. Viimeiset yksiköt pidättelivät neuvostojoukkoja kunnes "viimeinenkin joukkue" pääsee sillan yli.

Kirjoitan tätä kyyneleet silmissä(samalla kuunnellen kyseistä biisiä), koska tuollainen uhrautuvaisuus on kunnioitettavaa, kun se tehdään oikean asian puolesta.

Sota.
Termi, joka sisältää paljon tuskaa ja surua.
Maailma, joka on läpeensä pahuuden ja kärsimyksen vääristämä.
Tuhon, epäjärjestyksen, kauheuksien maailma.
Kuoleman valtakunta.

Kuolema
Termi, joka sisältää väsymättömän ahneuden perikuvan.
Kuolema nauttii sotilaiden tuskasta ja kärsimyksestä.
Aina. Jatkuvasti. Loputtomasti.
Kuolemalle tämä on sama kuin ihmisten toisilleen antama hellyys.
Suudelma kuolemalta on viiltävä, syleily kylmän kangistava.
Hellyys kuolemalta tuo kuolemaa, ikuista rauhaa kaikesta.
Kuolema ei voi käsittää, miksi sotilas niin epätoivoisesti väistää,
väistää hänen syliään. vapauttavaa syliään.
Syliä, joka päästää sotilaan ikuiseen lepoon.
Sotilas kuitenkin näkee kuoleman vilpillisen verhon taakse,
ei suostu hyväksymään väistämätöntä.
Kieltäytyy antautumasta.

Sotilas
Pelinappula, viskattuna sodan ja kuoleman pelikentälle.
Kentälle, missä kuolema korjaa satoaan väsymättä.
Sotilaalla ei ole muuta kuin itsensä ja toverinsa.
Yhdessä koettu tuska ja kärsimys sitoo heitä iäti.
Toveruus suojaa jonkin verran kuolemalta, sen kylmyydeltä.
Mutta ei täysin. Joskus kuolema löytää särön toveruuden suojamuurista.
Tällöin sotilas kokee fyysisiä haavoja, syviäkin. Kuoleman raastava suudelma.
Ne parantuvat aikaa myöten, mutta henkiset haavat. Ne eivät parane koskaan.
Sotilas kantaa niitä hamaan loppuun saakka, edes toveruus ei voi parantaa niitä.
Jokaisella on omat haavat kannettavanaan.

Syvät, näkymättömät haavat.

Sota, kuolema, sotilas
Yhdessä muodostavat kokonaisuuden.
Maailman täynnä sortoa.
Kuoleman sortoa sotilasta kohtaan.
Julmuutta sodan mahdollistamana.
Julmuus, joka ylittää jopa toveruudenkin rajat.
Kuoleman herkkujuhla, sotilaan epätoivo, sodan raakuus.
Sota kuoleman grillijuhla, sotilas kuoleman grilliherkku,
kuolema sotilaan syvimpien haavojen leikkaaja.

Haavojen, joiden parantumista ei sotilas näe kuin vasta,
antautuessaan kuoleman syleilylle.

Vihdoinkin kotiutunut Helsingin reissulta ja nyt rentoutumaan vkl:n viettoon.

http://youtu.be/KrVC5dm5fFc

Saksan kieli kuulostaa...
[_] pehmeältä runoilulta
[x] Aggressiiviselta käskyttämiseltä.
Mutta sitten sain tällaisen videovastauksen: :D :D

Suihkunraikkaana on mukava vähän siivota ja kuunnella taustalla Talamascaa:
http://youtu.be/NT0YBQpmEjg?list=PL3E9899CE08EE616F

"Mom, why do the best people die early?"

"When you're in a garden, which flowers do you pick?"

"The most beautiful ones".

Hän, joka arvaa biisin, ei saa nallekarkkia, ei halausta, ei pusua, ei mitään. Hän saa hyvän mielen, kun arvasi oikein :D

Yläpuolella luetellut asiat ovat toki ..kröhöm.. tapauskohtaisia :D

Tästä se lähtee:


Hello, welcome to the mental health hotline.
If you have obsessive compulsive disorder, press 1 repeatedly.
If you are co-dependent, please ask someone to press 2 for you.
If you have multiple personality syndrome, press 3, 4, 5, and 6.
If you suffer from paranoid schizophrenia, we know who you are and what you want. Stay on the line so we can trace your call.
If you are delusional, press 7 and your call will be transfered to the mothership.
If you are hearing voices, listen carefully and a small voice will tell you which number to press.
If you are manic depressive, it doesnÂ’t matter which button you press. No one will answer anyway.
If you are dyslexic, press 96969696969696.
If you have a nervous disorder, please fidget with the pound button until a representative comes on the line.
If you have amnesia, press 8 and state your name, address, phone number, date of birth, social security number, and your motherÂ’s and grandmotherÂ’s maiden names.
If you have post traumatic stress disorder, slowly and carefully press 911.
If you have bi-polar disorder, please leave a message after the beep. Or before the beep. Or after the beep. Please wait for the beep.
If you have short term memory loss, please try you call again in a few minutes.
If you have low self esteem, please hang up. All our representatives are busy.

Olen tätä aihetta miettinyt jo kauan ja pari päivää sitten tulin tällaiseen johtopäätökseen:

Vilkaisu haaroihin auttaa paljon sukupuolen määrittelyssä. Jos siellä heiluu sellainen jännä uloke, olet uros ja jos viiva niiin olet naaras.

Se, miten pään sisällä käsittää oman sukupuolensa on sitten asia
erikseen. Se, miten keho on rakentunut biologisesti ja se, miten
aivoissa yksilö käsittää itsensä voivat tottakai erota toisistaan.
Tällöin aivoissa tapahtuu eräänlainen biologinen häiriö, joka tekee
epäselväksi sen, mitä sukupuolta kyseinen keho on. Toisaalta se voi olla myös sellainen häiriö, jossa esimerkiksi uroksen kohdalla aivot käsittää olevansa naaras ja naaraan kehossa vastaavasti aivot luulevat olevansa uros. Kaikki on kemiaa ja kemiallisia reaktioita.

Voidaan siis puhua kahdesta sukupuolisesta määrittelystä. Fyysisestä ja henkisestä. Yleensä nämä osuvat yksi yhteen (uros/uros ja naaras/naaras), mutta toisinaan tapahtuu häiriö ja tuleekin (uros/naaras), missä toinen on fyysinen ja toinen henkinen sukupuolinen määritys. Näissä yleensä auttaa sukupuolileikkaus, missä "pakotetaan" keho muuttumaan toiseksi (uros->naaras tai naaras->uros). Leikkausta ennen tulee vain varmistaa hyvin tarkasti, että kyseessä oikeasti on "biologinen häiriö", eikä mikään hetkellinen päähänpisto tai median vaikutuksen aiheuttama "koska mä oon uniikki perhonen, siksi" - tilanne.

En puhu tässä käyttäen termiä "häiriö" missään tapauksessa
negatiivisessa sävyssä tai pahana asiana. Se vain oman käsityksen mukaan on normaalista lajillisesta kehityksestä poikkeava tila. Ei sen kummempaa.

Ei voi tämän selvemmin enää asiaa sanoa. Jos ruotsinkielen kannattajat vain kiimassaan kykenisivät lukemaan, niin EHKÄ sisäistäisivät raakoja realiteettejä. :D


http://blogit.iltalehti.fi/ilmari-rostila/2014/10/04/kertauskurssi-pakkoruotsin-hatarat-perusteet/

Tiistai tuli ja kovasti ohjelmoiden tässä näin.

Vaatii vain sopivaa musiikkia: