IRC-Galleria

On elämässä hauraus,
kauneus, ikuisuus,
surussa kyynel,
naurussa mahdollisuus,
on siellä onnen helmiä.

On lapsessa voima,
tyyneys, ikuisuus,
naurussa sävel,
hauraudessa mahdollisuus,
on siellä elämän eväitä.

Laitan onnen helmet
nauhaan siniseen,
niistä onnen itselleni
rakennan hiljalleen.
Sen minulle teen.

Laitan elämän eväät
pöytään puiseen,
niistä ohjeet lapsilleni,
annan matkalleen.
Sen heille teen.
08/12

Jokaisessa päivässä, jokaisessa yössä
21.08.2012 - 00:12

Jokaisen päivän,
jonka Jumala suo
otan kiitollisena vastaan,
näkymättömät kädet
ovat synkän metsän läpi
kantaneet minua
heikoimmilla hetkillä.

Jokaisen yön,
jonka Jumala suo,
otan nöyryydellä vastaan,
valkosiipiset enkelit
ovat yksinäisten öiden läpi
kantaneet minua
typerimmillä retkillä.

Jokaisessa päivässä,
jossa pohjamudissa vellon,
synkkyyden virrassa,
mustimmassa mustassa,
jokaisessa päivässä
on alku valon ajalle.

Jokaisessa yössä,
jossa ajatukset vaeltaa,
menneisyyden haamuissa,
koleimmissa aamuissa,
jokaisessa yössä
on loppu mustan voimalle.
08/12

Joskus menneisyyden ja tulevaisuuden välillä oleva kuilu tuntuu vähän liian isolta ylittää ja rakentaa sinne toiselle puolelle jotain uutta, jota ei oo koskaan ollu. Joskus tekis vaan mieli luovuttaa ja lakata yrittämästä, mut sen kuilun yli vaan on mentävä...

Särjetyt peilit
12.08.2012 - 03:19
Liian moni ihminen
on peilin katseellaan rikkonut,
kun ei kestä kohdata totuutta,
joka itsekkyyden tappaa voisi
ja antaa sijaa oikeudelle.

Liian moni askel
on suuntaan toiseen kääntynyt,
kun ei kestä kävellä uuteen,
joka on elämän päätepysäkki
ja vanhan tappaa mennessään.

C:
Mitä siinä väärin teen,
jos peiliin katson kertaalleen?
Miten se voi olla väärin niin?
Jos te olette peilinne rikkoneet jo,
älkää minua siitä tuomitko.
Jos te olette peilinne särkeneet jo,
älkää tekojani sen tähden tuomitko!

Liian monta kertaa
valheet jätetään elämään,
koska totuuden viitta
tappaa itsekkyyden,
laittaa syviä miettimään,
on pakko valhetta palvoa.

Liian monta kertaa
oikeudenmukaisuus tapetaan,
koska valheen varjo
peittää heikkouden,
laittaa totuuden pimeään,
on pakko pimeydessä valvoa.
08/12

Angel wings
12.08.2012 - 02:48
Can you hear my heart beating
somewhere in this darkness?
Well how could you
‘cause I don’t even have a heart?
Or if I have itÂ’s really missing some parts.
I feel thereÂ’s some puzzle in my soul
that needs to be done,
some holes in my heart
that needs to be filled.
I donÂ’t know how to fix it all,
‘cause you didn’t give me all those things
what heart needs to grow up,
what soul needs to build up.
And I did everything so wrong.

C:
Dear Angel
would you give me your hand
and lead me to my soul?
Cause I want to feel again,
I want to be again
without those empty eyes
and coldness IÂ’ve felt so long.
Dear Angel
would you borrow me your wings
and teach me how to fly again
‘cause I’ve fallen down so many times?
Dear Angel with your wings so white
can you lead me forward little time in my life
and then let me go?
I only want to be free.
I only want to drop all those stones away.
I want to be free.

I can taste that poison in your lips
when youÂ’re telling those fucking lies to me.
I donÂ’t have to take it anymore,
I donÂ’t have to hear that shit.
Sometimes mirror can get broken
when youÂ’re looking to it,
but itÂ’s your worry to carry on
with it, with that mouthful of shit.
Sometimes I wonder how you sleep
at nights, doesnÂ’t it bother you ever?
That you broke so many little things
and just let it behind.
08/12

Sanoja hiljaisuudessa
12.08.2012 - 02:01
Tyhjyydessä syvyys on,
elämän keskellä hiljaisuus,
kun siihen pääsen sisälle
mä hetkeksi miettimään jään,
näitä meren myrskyjä,
taivaiden tuulia,
elämän kolhuja,
alkuja uusia.

Hiljaisuudessa ääni on,
sydämen kuulen voimakkaan,
kun sen kuulen mielessäin
mä hetkeksi oppimaan jään,
niitä oikeita sanoja,
elämän tarkoitusta,
hiljaisuuden syvyyttä,
sanoja totuuden.

Totuudessa järki on,
elämän syvin mielekkyys,
kun siihen pääsen käsiksi
mä elämäksi opit otan,
viisaampia tekoja,
aidompia tunteita,
lämpimämpää syliä,
aidompaa yhteyttä.

Sitä oikea elämä on.
08/12

Elämänpotkuja
10.08.2012 - 02:23
Olen kuin
liikkuvan laivan kyydissä,
vailla kotisatamaa,
kun käyn näitä,
elämän tyrskyjä,
mä täällä
ihmettelen vaan.

Olen kuin
pelko lapsen huudossa,
vailla turvanantajaa,
kun näen niitä,
elämän filmejä,
mä ne
katson uudestaan.

Olen kuin
lasinen enkeli hyllyssä,
vailla siipien havinaa,
kun rikoin ne
siivet lasiset,
mä täällä
kävellä vain saan.

Olen kuin
huuto naurun seassa,
vailla järjen hiventä,
kun koen niitä
elämän potkuja,
mä sitä
yritän väistellä.

Mä ihmettelen vaan.

08/12

Faith in my heart
09.08.2012 - 23:28
I only do the things
that i feel right in my heart,
but itÂ’s so difficult sometimes
cause thereÂ’s no one to understand.
When my head gets deep
and thereÂ’s rolling those things
I start to feel sick, losing control.
Cause in my head I feel thatÂ’s right
and whatÂ’s in my heart
itÂ’s my guide for life,
but always thereÂ’s someone
who wants to fight against that all.
ThereÂ’s no connection,
not those great minds that thinks alike.

C:
IÂ’m starting to lose control
what is right and what is wrong.
Why the hell IÂ’ve picked so many
empty heads in my life?
There really is no peace and love
for me to find.
Cause if you crush my heart
and take my inner shine away from me
IÂ’m starting to do as wrong as you
and IÂ’ll never find who was me.
Just let me be, let me, let me be me,
let me, let me be me.
I donÂ’t wanna be like those empty heads.

I only believe those things
that I feel inside myself,
but sometimes I almost lost my faith
cause thereÂ’s no good spirit around
that keeps it going on.
But those empty heads canÂ’t
kill me yet, cause IÂ’m sure that IÂ’m right.
ItÂ’s just when youÂ’re the tallest tree
you get much more to fight in life.
Never gonna lose my faith
to my heart
cause I know thereÂ’s my truth.
08/12

- Karjalainen ei kertakaikkisesti osaa käyttäytyä täysin asiallisesti. Aina on jotain liikaa. Joko sitä istuu tuppisuuna tai sitten mennä meuhkaa niin maan pirusti. Usein lentää lasia ja lautasta, hyvässä tahdossa ja puhtaassa vahingossa. Eihän sitä voi asiaansa selväksi tehdä ilman, että selkeästi käsillänsä huitoo kun heikkomielinen tuulimylly. Joko sitä heti heittäytyypi liian läheiseksi ja kertoo viidessä minuutissa koko elämäntarinansa, tai sitten ei sano juur mitään. Keskitietähän ei ole. Kaiken saa anteeksi kuitenkin, kun sanoo että "Yritä ymmärtää, olen karjalasta".

- Karjalainen luonne menee todella vaikka läpi harmaan kiven. Tapoja kuitenkin luovalla Karjalaisella on, ja paljon. Kukaan ei sano, että ne olisivat viisaita, mutta jälkikäteen voi todella sanoa, että kaikkea kokeiltiin. Ei on vastaus minkä Karjalainen persoona hyväksyy huonosti. Kaikesta voi aina neuvotella, pakottaa tai hellästi huutaen suostutella.

- Karjalainen itkee ja nauraa samaa aikaan. Välillä tätä persoonaa tuntematon henkilö saattaa luulla että Karjalainen olisi jotenkin löyhä päästään. Tämä ei pidä paikkaansa. Karjalainen on tunnepersoona, mikään ei jätä kylmäksi ja jos jättää, on jossain vikaa.

- Temperamentti. Nollasta sataan nanosekunnissa. Koskee iloja ja suruja. Karjalaisella on häät tulossa, ja suunnitellessaan niitä, ei voi tehdä muuta kuin itkeä. Ja sitten nauraa sille räkäisesti, että pitääkin itkeä. Koskaan ei ympäristö Karjalaista tuntematta, voi olla aivan varma siitä, missä tunneskaalassa nyt mennään. Naamasta näkee kuitenkin usein ainakin se punaisen värin, mikä tyypillinen hehku nassussa karjalaisen suuttuessa. Savu nousee samalla korvista, joten tunnetilasta ei oikein voi erehtyä.

- Uskoo hyvään kaiken jälkeen. Karjalaista, joka luonteeltaan on perin hyvätahtoinen ja ihmisrakas, on valitettevan helppoa välillä huiputtaa. Ihmisten keskellä viihtyvänä persoonana altistaa itsensä usein noloihin tilanteisiin joista selvitään karjalaisella hurtilla huumorilla. Ongelmissa myös tuo tulisielu usein on, niihin ajautuu vain kuitenkin hyväntahtoisuuttaan.

- Luonne on avoin ja välitön. Hyväntahtoiseksi hölösuuksi nimetty. Jos ette usko, tulkaa meille kylään. Ja äänekäs. Kaikkea pitää myös selvittää suurin elein ja esimerkein. Karjalainen on Iloinen joka solullansa, löytää yleensä kaikesta pahasta paljonkin hyvää. Logiikka saattaa kuitenkin olla aidon karjalainen, eli aivan hukassa.

- Ruoka. Karjalainen on perso hyvälle luonnonläheiselle ruoalle. Keskivartaloon kertyy usein muutama vararengas, eihän sitä tiedä koska joutuu seuraavan kerran ruoatta olemaan. Joten syödään nyt kun saadaan ja hyvin syödäänkin! Ja nauretaan samalla. Joten karjalaisessa ruokaseurassa kannattaa aina olla mukana yksi ensiaputaitoinen, heimlichin otteen osaava, joku kuitenkin rykäisee lihanpalan henkitorveen nauraessaan.

- Matkailu. Karjalainen pärjää hienosti välimeren maissa, tinkiessää torilla tarjouksista. Kielitaitoa ei tarvita, elekieli on sen verran näyttävää ja helposti tajuttavaa. Mutta Karjalaista ei saa kusettaa, ainakaan niin että jää kiinni. Muuten tulee tupenrapinat ja basaarista kuuluu muhkea "@!#$"!

- Paneutuminen. Asioista kiinnostutaan ja todella. Turha yrittää taivutella Karjalaista pois innostuksensa parista. Asiaan perehdytään suurella innolla ja tarkkuudella sekä siitä osataan sitten kaikki. Ja jos ei osata, niin opetellaan. Soitellaan keskellä yötä ystäville ja sanotaan "en mie halluu häiritä, mutkun tää sukan kantapää ei ny toimi. Anteeks kovasti, mutta mie haluan nyt tän osata"! Puhelun jälkeen tajutaan, että ehkä asia olisi saattanut voida odottaa seuraavaan päivään.

- Suhde muihin. Hämeen hitaat ovat Karjalaisille pahoja tapauksia. Ne toimivat oikeasti hitaasti! Ja pohtivatkin vielä "noooh, josko tuosta, tai enpä tiedä, tokkopa": tässä vaiheessa Karjalainen huutaa "@!#$" ja tarttuu toimeen. Vetäisee metsän tyhjäksi puista kun piti joulukuusi kaataa.

- Karjalaiset naiset ovat kauniita, Rintavia, Reiteviä ja Perseviä. Kilometrien päähän näkyy hohto joka Karjalaisesta naisesta lähtee. Hedelmällisyyden ja äitiyden perikuvia nuo naiset ovat. Ja itse perkeleitä "niinä päiväinä" sekä viikon ennen ja jälkeen. Tai sitten ne siivoavat, hullun lailla puunavat tuvan nurkat, lakanakaapit ja maustehyllyn. Sitten itketään kun on selkä kipiä viikon kestäneestä siivousurakasta, mutta "enhän minä muuta voinut, kuka muu ne olisi siivonnut".


http://potku.net/forum/viewtopic.php?p=323250