IRC-Galleria

_Marica

_Marica

elää hetkessä.
Oletko koskaan miettinyt miten pieni asia voi saada hymyn huulille. Kun radiosta tulee biisi parin vuoden takaa, muistaa kuinka kivat juhlat olikaan tai kun löytää vanhan esineen joka muistuttaa 3 vuoden takaisesta telttaretkestä tai kesäheilasta. Se kun itsekseen saa hymyn tai peräti naurunpyrähdyksen aikaiseksi, on ehkä yksi hienoimmista tunteista.
Mutta kuin lähes kaikella on negatiivisetkin puolensa, myös tällä tunteella. Voi löytää esineen joka tuo mieleen ihanat hetket ennen eroa exän kanssa tai valokuvan edesmenneestä ystävästä. Voi kuulla kappaleen, jonka soidessa tekisi mieli heittää radio seinään ettei vaan muistaisi.
Muistaminen on outoa. Usein asia, jonka haluaisi muistaa, pysyy varmasti hautaan asti kirkkaana mielessä. Kun taas haluaisi muistaa matikan kaaviot, tuntuu kuin asia ei koskaan olisi päässä käynytkään.
Ja se jos joku toinen ihminen ei muistakaan asiaa, jonka sinä haluat hänen muistavan, voi siitä syntyä riitaa. On se kamalaa. Mutta miten kaikki asiat voi muistaa.
FiksuMarican aatelmia taas näin työpäivän ratoksi.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.