IRC-Galleria

Totuus vain


tässä ei ois pitäny käydä näin...
mutta silti kävi...
en voi mitään...
olet tärkein...

olin hetken onnellisin mies päällä maan
nyt hiljaista, odottaa tyhjää sua saan
uskoo halusin kohtaloon, jolta se näytti
niin nopeaa maailmas onnel, ilol täytti
sut nään, niin kauniina sut siinä nään
mutta koskettaa en voi, yksin jään
sydän rinnassain hakkaa suurta ikävää
silmis kaipuu, unelmaa vain hetken elo tää
kävi niin kuin pelkäsin aikasemmin mietteillä
kuin saapuva syksy kesän vei, myös meillä
mä parhaani koitin, olla sulle hyvä
muista, olit, olet tärkein, lämmöl säilyvä
loistat sisälläin rakkaana, kaikkein kauneimpana
sydämeni syvyyksistä sulle joka sana
niin rikkinäinen oon, katson vain, mieles kuvia
turhalta tuntuu kun ei oo enää suvia

ikävä tää silmis mun
mutta ei sun
ikävä tää silmis mun
mutta ei sun
ikävä tää silmis mun
mutta ei sun
ikävä tää silmis mun
mutta ei kai sun

mä toistan taas ittee, tiiän, mutta minkäs teet
riudun ikävästä, ikuisuuteen hetket loppuneet
vasta äsken kaikkee tehtiin, juteltiin ja nauroimme
lähekkäin, käsikkäin, luulin sitä ittee loimme
hetket pienet merkkas paljon, mitä yhdes koimme
näin me raukat, haaveilijat tehdä enää voimme
löydän itsein yksin yöstä taas makaamasta
se kaiholla kadonnut on, joka sylis vasta
se kaunein oli kuvitelmaa, vetää vakavaksi
toivoin eniten, yhes oltais me kaksi
tuntuu, olit onnestain se puuttuva pala
en mä peittää itkuu voi, vaikka vannoin etten ala
täysin kiinni vain unelmien enkelissä
taivaassa mä kävin, sitten jälleen helvetissä
ei pakoilla voi sulta millään, löydät joka paikasta
olit uutta, vastaus rukoukseen, ilmaa raikasta

ikävä tää silmis mun
mutta ei sun
ikävä tää silmis mun
mutta ei sun
ikävä tää silmis mun
mutta ei sun
ikävä tää silmis mun
mutta ei kai sun

se kolaus ei sulla ollutkaan vaan tarpeeks luja
ääneen vaikerran, eessäin tyhjää, umpikuja
ei enää sulta suloista mul lämmöl yhtä sanaa
koskee, kyyneleeni kasvoillani yhtä vanaa
oisin sua pitänyt kuin kukkaa kämmenellä
jatkossakin arvoisesi ollut, hyvä, hellä
mut totta ollakseen olikin jo liian hyvää
kaikki kaunis elossani on kai häipyvää
tiiän, olis paras unohtaa, mutten siitä päätä
revit rinnastain, vaikka sä oot mulle jäätä
pää koittaa olla fiksu, sydän muuta tuumaa
teit vain jälkes nopeaa, oot poltetta niin kuumaa
koitan elää tässä, kiinni päivissä pysyä
vaikka tahtois kuin sulta kaikenlaista kysyä
olla niin sun lähel vielä, olen hiljaa vain
annan tämän enää, totuuden mun kaikkein kalleimpain

ikävä tää silmis mun
mutta ei sun
ikävä tää silmis mun
mutta ei sun
ikävä tää silmis mun
mutta ei sun
ikävä tää silmis mun
mutta ei kai sun

ikävä tää silmis mun
mutta ei sun
ikävä tää silmis mun
mutta ei sun
ikävä tää silmis mun
mutta ei sun
ikävä tää silmis mun
mutta ei kai sun

tässä ei ois pitäny käydä näin...
mutta silti kävi...
en voi mitään...
olet tärkein...

Tuomas Föhr 25.8-2010