IRC-Galleria

~Pieni suuri tarina // ~

tiet kun yhteen kohtaa, voimakas niin koittaa olla
pysty siihen ei, kuin lumottuna, kuutamolla
katsoo salaa kaivaten, näin takaisin ei toinen tee
vaikee hymyillä ja olla, sydämeen kun pistelee

~Pieni suuri tarina~

katsoi häntä kerran ja sydän sulaa vahaa
päättyi ikävästi, yksinäinen, mielipahaa
eksyi häneen liikaa, löydä pois ei enää millään
pahaa oloo purkaa kirjaimin ja kyynelillään

Päätös

Anteeks, päätin tielle toiselle on pakko mennä nyt
vaikka ikävä on pinnalla ja hetket eletyt
en anna valtaa, muuten miestä mennyttä mä oon
liikaa kolhuja oon saanut, kulkenut vaan pimentoon
on sanoja ja tekoja jo tarpeeksi syöty
liian monta iskuu, maahan kylmästi lyöty
jaksa ei, pakko ottaa askel eteenpäin
ollaan ystäviä enää, tiedät, toimi ei tää näin

vähän voimakkaampaa tekstiä siitä hullusta tunteesta. tiiäthän tuon

Diamond_Tunteen orja


kun ei osaa hallita sitä tunnetta...

tulet silmiini, sydän tekee mitä huvittaa
joka paikan täyteen sua hullu mieli kuvittaa
ei oo hyytynyt veri, revit vuotavaa haavaa
kaikki susta tuhkaksi polttavaa laavaa
kuvitelmat väärät sataan kertaan jo tallattu
koitan pysyy totuudes mut rinnasta on vallattu
ihan sama mitä vittuu koittaa täällä pihistä
sisälläni kuohuu, alkaa päässä taas kihistä
lisää suolaa haavaan, huudan sielusta asti
se auta ei, tiedän vaikka vuotaa katkerasti
haluun puhaltaa sut tuuliin, kuopata ja pestä pois
siihen ei oo voimaa mulla, kumpa vittu vain ois
vihaan peillikuvaa, vitun heikko, onneton
riisuttuna mies nolo ihan piipussa nyt on
tätä saatanan paskaa, ei viinakaan vaan auta
säälittävää, auttakaa nyt joku vittu, jumalauta

ahdistaa, ahdistaa
tätä tunnetta en unholaan vaan saa
ahdistaa, ahdistaa
tunteen orjana oon, helvetti mulle maa

ahdistaa, ahdistaa
tätä tunnetta en unholaan vaan saa
ahdistaa, ahdistaa
tunteen orjana oon, helvetti mulle maa
ahdistaa!

ei pois saa ajatusta, sulla tajuntani täytän
haavemaassa, mieli maassa tunnit päivän suhun käytän
tuskan hiki valuu, vaikka estää miten päin mä koitan
voi luoja, miten kauan samaa vitun levyy soitan?
joskus toinen sielu on vaan toiselle niin hauras
rinnasta rikki, silti lämmöstä vaan vauras
se iskee salamana silloin kukkaan kun herää
mut tuhat kertaa enemmän kun palasiaan kerää
kun tuntuu että kaiken merkitys vain katoaa
eikä kyynelvirtaa tyrehtymään kirveelläkään saa
tätä vitun ikävää en jaksa kärsii, enää kestää
vihaan kun viet kontrollini, järjen sydän estää
kontannut sun eessäs, voimat loppu, alan ryömiä
ruumis, henki raskaiden päivien syömiä
en tiedä kuka, mikä auttaa enää vittu tähän
sen vaan tiedän että aikaa täs on siihen vitun vähän

ahdistaa, ahdistaa
tätä tunnetta en unholaan vaan saa
ahdistaa, ahdistaa
tunteen orjana oon, helvetti mulle maa

ahdistaa, ahdistaa
tätä tunnetta en unholaan vaan saa
ahdistaa, ahdistaa
tunteen orjana oon, helvetti mulle maa
ahdistaa!

ahdistaa!
ahdistaa!
ahdistaa!

on sammunut toivo ja sammunut loisto
matka mennyt edellisen kiduttava toisto
jaksa en kuin vain vaivoin hengittää
vain tää kai elämästäin käteeni nyt jää
hiljaisuus, surusilmät, sielu hajonnut
niin lyötynä, peittelee yö kylmä mut
olen riisuuttuna, tyhjänä makaan, tähän jään
haluun painautua alasti sen syliin lepäämään

~Kiitos muistoista~

monta äärimmäisen tärkeää muistoa loit
niin rakkaita hetkiä elämääni toit
en tarpeeksi sanoja mä tähän osaa tuoda
kuin fantasiaa, muualta niin kauniita ei suoda
näissä kerran ees elää vielä kumpa vain sais
sun kanssas ne aistia, niin paljon rakastais
mut ei niin käydä voi, vain sisäl muistot meistä, susta
kiitän kauniisti kaihol jokasesta kullatusta
kiitos...

¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨~*~¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Tunne pintaan sisimmästä iskeytyy
itken ääneen, ikäväni siihen on syy
sytytän kodin hämärään pienen kynttilän
tänään pyhitän sulle mä hetken tän
tänään syntymäpäiväsi jälleen oisi
toivon taas että toisin olla vaan voisi
rakastan sua isä, nuku rauhas, hyvin siellä
muisto kaunis, lämmin ainiaan elon tiellä

Isää ikävöiden
poikasi
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨~*~¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨

~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~
hetki vuosien jälkeen

se kappale niin vähän aikaa kesti
siinä keinua oisin voinut ikuisesti
pyöri muistot mielessäni valojen lailla
olin hetken siellä kaukana onneni mailla
vasten haavetta sain jälleen vielä painautua
unelmien kasvot nähdä ja koskettaa sua
hämärässä, lämmössäs jälkeen meidän vuosien
jokin sinussa vain on, sua unohtanut en...
~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~ *~*~*~*~*~*~*~

haikeutta tulvii jälleen joka rivi
oon paikallani kylmänä, kuolleena kuin kivi
rikki revittyjen unelmien sirpaleet viiltää
masentuneen matkalaisen loppuun tila hiiltää
tuntuu ettei nouse se päivä onnen uus
niin kaukana takanain onnen iloisuus
pahaolo syö sisintä, eikä voi pakoilla
näin pimees alkaa usko hyvään rakoilla
näistä palasista valmista ei koota voi
jakaa tunteen sanat, sävelet, ne syvään suruun soi
mietin, eihän ikuisesti tää olla voi näin?
on pakko kai sen mentävä toisinkin päin?
kun hyvän jälkeen pahaa, niin pahan jälkeen hyvää
kai aikansa kutakin, ei mikään säilyvää?
jos ei muutu, näen hautakiven, tekstin sen
tänne väsyin liikaa, lähdin laulukuoroon enkelten...

kertoo tilanteesta kun on vaan parempi pitää pää kii vaikka oisi niin paljon annettavaa...


Diamond_Hiljainen haikeus


ei hän kuule ikävääni
tyynyyn painan pimees pääni
kaipaan hiljaa...hiljaa x2

hän, hän, ei maailmas vaan taas muuta mun
unia ja kuvia, mä tunteeseeni pakahdun
ei kai pitäis, silti sydän lyö lujaa sielul tälle
vastaan käyn ittee, siltikin hajoon ikävälle
mut ei hälle avautua voi, tuloksen sen tiedän
hiiren hiljaa siitä, kaikin voimin tämän kivun siedän
olkoon kuulematta kiduttavaa kaipuutain
enempää en kestä pettyy mä enää näillä main

ei hän kuule ikävääni
tyynyyn painan pimees pääni
kaipaan hiljaa...hiljaa x2

niin vaikee olla hiljaa tästä, äänetön kuin seinä
mut tää maailma muuten pelkästään taas ois kyyneleinä
ootan, jos hän avautuis kuin kukka, ei tuu tapahtuu
joten vuodan pahaa yksin, ei kai auta mikään muu
ei piilottaa pitäis mut se totuus pakottaa
aina kun mä avaan sydämen, jokin sakottaa
vangittuna tunne, kovaa tunneasioiden vaikeus
hänet haluisin mut vaan hiljainen haikeus

ei hän kuule ikävääni
tyynyyn painan pimees pääni
kaipaan hiljaa...hiljaa x2

tuo hän tunnetilan myrskyn, sekaisin mä oon
ei vaan uskoo kestä että pääsis tästä aurinkoon
joudun sivusta seuraamaan, jatkaa näin vain
koittaa irroittaa sitkeästi tätä tunnettain
jotkin jutut pitää tiettyyyn pisteeseen jättää
vaikka kuinka muuta tahtois, vaikka kuinka mättää
ei elämä oo reilua, mutta minkäs teet
eteenpäin on vietävä sun myöskin raskaat askeleet

ei hän kuule ikävääni
tyynyyn painan pimees pääni
kaipaan hiljaa...hiljaa x4