IRC-Galleria

Miksi uusiin ihmisiin tutustuminen on aina vaikeempaa mitä vanhemmaksi tulee? Kai se on siksi, että elämänympyrät on niin kuitenin rajalliset ja pienet. Mun normaali päiväohjelma: klo 7 ylös, Jennalle aamupalaa ja vien sen kouluun klo 8, sit Jonin kanssa aamupäivä, haetaan Jenna klo 12.30, välipalat ja ulkoilua, sitten joka ilta on jotain harrastusta, maanantaisin 4h, tiistaisin satujumppa, keskiviikkona baletti, torstaina partio. sit onki jo vkl. sit taas kotona muksujen kans 24/7... se on hyvin harvon ku saan järkättyä mitään lapsenvahtia et pääsisin tuulettuun, välillä on tosi karsee olo: tätäkö mun elämä nyt on? yksin hamaan loppuun, eihän kukaan sulhasehdokas tänne löydä ovelle kolkutteleen prkl.. Kyllä mä niin jo kaipaan kans kainaloon ja et olis joku toinen aikuinen kenen kanssa jakaa näitä asioita. Mut ei vaan auta ku tyytyä osaansa. Kaipa se sit helpottaa joskus kun Joniki on murrosiässä ja pääsen vapaammin liikkumaan ilman lapsia. Jotenki tää tila nyt tuntuu vaan niin lopulliselta tällä hetkellä. Onneks on laaja skaala niitä ihania ystäviä, jotka onkin lasten jälkeen parasta mun elämässä.

Joni tuli viereen: Äiti, kyllä sä oot maailman ihanin, sää oot niin pehmee ja lämmin!! :DD

Kuvassa Juhon huone Vk:ssa kun oltiin vierailulla 5.1 Harjavallassa..