IRC-Galleria

ansku17

ansku17

urheilija-tuovi

uusi panta ja hihnaKeskiviikko 21.11.2007 23:57

No niin tänään sitten Tarre sai uuden hihnan ja pannan, todella hienot! Ja iso kiitos siitä veljelleni Tuomolle :) pitää huomenna soittaakin sille...

Kun tulin kämpille puol 8 jälkeen täs illalla, heti laitettiin ulos uusi hihna, ja Tarre oli jotenkin niin tohkeissaan, että pissaamiseen meni varmaan 10 minuuttia, kun yleensä on hirveä pissa hätä, heh heh.. Tarre siis ottaa välistä aina kiinni hampailla hihnasta mikä on perin inhottavaa, pitäs vaan saada se lopettamaan se. Yksi keino on ettei huomioi, mutta pakko siihen on välillä puuttua, koska sillon mie ja Vassu ollaan kärsijöitä.
Ja on sillä muutenkin ihnottava uhmaikä, kaikkeen pitäisi tarttua, hyvä ettei tänään mirkun lompakkoa syöny..

Niin ja tänään olikin inhottava kakkahetki, pitkään se siellä koitti ponnistaa, ajattelin että nyt pakko kattoa, siellä muovipussia koittaa ulostaa!! Ja aika hankalasti oli kiinni, piti miun sitten kepillä avittaa, ja saatiin pussi pois, joka oli ihan kakassa. Siinä nähkäämme, kuinka tollo tuo on, kaikki pitää syödä, mikä vähänkin tuoksuu hyvältä, esim. nakilta.

Noh jos se joskus viisastus.

elämä on julmaa..Keskiviikko 21.11.2007 01:37

ei ole ollu tarkotus puida täällä muita kuin koirien juttuja, mutta nyt on avauduttaja..

Äiti siis näytti tänään mulle tänään sen videon pätkän joka oli tehty äidin ystävän tytön muistolle, siinä me äitin kanssa itkettiin, ainakin kyynelet kummaltakin valui.
Tuli itellekkin niin paha mieli, tyttö oli mua 3 vuotta nuorempi..
"On elämä julmaa, niille joita sen pitäisi suojella..."

Ite kun miettii omaa elämää, ja sitä mitä ajatuksia on käyny läpi.. en tiedä voinko kuvitella, mutta toisaalta joiltakin kantilta ymmärtää, vaikka eihän mulle ole mitään taustoja asiasta, vaikka eihän se ole mikään ratkaisu tai onko ratkaisu, eikä kai kukaan voisikaan kuvitella että elämän pitäisi päättyä nuorena, tai miltei koskaan, kun elämää jos olisi jäljellä terveyden yms vuoksi. Ratkaisu tuottaa monelle paljon tuskaa, ikävää, ja ikävää, kysymyksiä, että miksi, mitä koska, mitä tein väärin, missä meni vikaan. Nämä ikuiset kysymykset.

Mutta edelleen jotenkin jos muistan oman elämäni tähän asti vaikeimpia hetkiä(onneksi nistä selvinneenä!), muistan että ei sillon ajatellu äitiä, isää, veljiä, mitä sitä olisi voinut heille aiheuttaa, siis tarkotan tuskaa ja ikävää, ei sitä varmaan niinä hetkinä ajattele kuin itteänsä, tai mikä itelle ehkä olisi paras ratkaisu, Vaikka tosiaan tietää että perhe, ystävät on rakkaat, eikä heille halua tuskaa ja ikävää aiheuttaa, mutta edelleen jotenkin tajuan sen, että kun itelle ratkaisu kenties tuntui ratkaisulta, niin se tuntui.. Mutta eihän se ole oikein, ei itseään eikä muita ajatellen.

Muistakaa rakkaat, mä tykkään teistä, niiinku mutsi sano
"Älkää ikinä tehkö itsellenne tai muille ihmisille pahaa.Rakastakaa itseänne ja lähimmäisiänne!"

hiiripaistia..Torstai 15.11.2007 14:12

hyi hitto ei !

Tai siis asia juontuu siiitä kun edellisyönä(ti-ke) töissä oli hiiri käyny syömässä miun banaania.
Kerroin siitä hallimestarille, laitto sitten illalla sinne kahvioon luokun. Toiviottavasti asentaja käy itse noukkimassa sen hiiren sieltä pois, jos on loukkuun kiinni jääny.
pitää vaan toivoa että on kuollut samantien siihen, eikä tosiaan kituis enään siinä kun minä tule, en voisi hirvittävämpää tilannetta edes kuvitellakkaa, mitä mä tekisin???
MUtta jos ei ole pakko, mä en koske siihen. Toki jos kituu, pakko se on jollakin tappaa.

Sanohan tuo jukka, että jos haluun, niin voidaan me sille hiirelle ne hautajaiset pitää.. juuh, outoo huumoria, kun tiedän että tuo oli pelkkää ivaa, mutta en ota kuuleviin korviin sitä.
ja tosihan se on että ei siellä kahviossa voi hiiret olla, ja pakko ne on sieltä hävittää, johan se on terveysriski asiakkaille! Mutta jotenkaan en vaan itse haluiais olla tappamisessa mukana, noh jos voisin pestä käteni, saakon jukka hoitaa sen ite.

Hyi, ihan kylmät väreet tulee. hyi

Niin muuten ja Tarresta, yks iltapäivä huomasin ku se piilottaa toho pihalle luun, siis talonvieressä olevaan kivikkoon, tohkeissaan kaivaa, ja piilottaa sinne 5cm pitkän luunpalan, ja tohkeissaan peittää. OLi tosi mahtavan näköistä puuhaa, en vaan olis jotenkaan uskonut että noinkin pitkälle jalostettu koira kun tarrekin, niiin olis vielä tuollaiset luontaiset taidot vielä tallella heh heh.. Piilotettuaan, se pyyti päästä sisälle, tänään sitten kaivoi luun esiin, ja oli niin tyytyväistä poikaa :D

[Ei aihetta]Sunnuntai 11.11.2007 23:26

alppu, elppu, torttu, mutvakin,
pienet pallerot karvakerätkin.
Piikki vielä teistä peinoisin.

Olitte sisarukset rakkaat vaan, tiesin että maailmaan paljon hyvää sain.
Teitä opetti kaksi marsuja jalointa,
neuvoi elämän alussa,
zazu , anksu, eli
isä ja äippä mahtavin.

Elpun matka päättyi lyhyeen,
ehkä tarkoitus lyhyt olikin.
Oliko liika rohkeus,
vai minun huolimattomuus syy isoin,
eikai väliä enään sen,
tiedän opetit olemaan varovainen,
pitämään kiinni elämästä.

Torttu, sinä rämäpää,
itepäinen, pörröpää.
Lähdit matkaan suureen,
siskon saattelemana
maailmaan ihmeelliseen.
Elämä päättyi reilu vuoteen ikäiseen,
mutta ehkä sisko taivaassa,
pyysi jo sua leikkimään.

Piikki ja Mutva , te veljekset mahtavat,
teidän tie jäi hämäräks,
mutta toivottavasti elämä sujui,
paremmin kuin siskoilla, niillä luupäillä, jotka teitä varmasti
rakasti.

Alppu se lankakera, pienoinen, susta oma runo on,
joten jääköön se muisteloon.

Teitä mä rakastin, likaa varmaan monen mielestäni,
teille löytyy pala sydämestä, minun elämästä.

-tuovi-

luntaLauantai 10.11.2007 16:12

Lunta on satanut taas :) Ja tarre tykkää. Käytiin äskön kylä kiertämässä, ollaan siis äitillä ja markulla.

Eipä mulla ihmeempää, oli pakko tulla vaan kertomaan, että taas saatiin lunta iloksemme, me ainakin tykätään.


Entäs missä muualla on lunta?
Kommettia voi laittaa ;)

[Ei aihetta]Lauantai 10.11.2007 04:31

alppu, elppu, torttu, mutvakin,
pienet pallerot karvakerätkin.
Piikki vielä teistä peinoisin.

Olitte sisarukset rakkaat vaan, tiesin että maailmaan paljon hyvää sain.
Teitä opetti kaksi marsuja jalointa,
neuvoi elämän alussa,
zazu , anksu, eli
isä ja äippä mahtavin.

Elpun matka päättyi lyhyeen,
ehkä tarkoitus lyhyt olikin.
Oliko liika rohkeus,
vai minun huolimattomuus syy isoin,
eikai väliä enään sen,
tiedän opetit olemaan varovainen,
pitämään kiinni elämästä.

Torttu, sinä rämäpää,
itepäinen, pörröpää.
Lähdit matkaan suureen,
siskon saattelemana
maailmaan ihmeelliseen.
Elämä päättyi reilu vuoteen ikäiseen,
mutta ehkä sisko taivaassa,
pyysi jo sua leikkimään.

Piikki ja Mutva , te veljekset mahtavat,
teidän tie jäi hämäräks,
mutta toivottavasti elämä sujui,
paremmin kuin siskoilla, niillä luupäillä, jotka teitä varmasti
rakasti.

Alppu se lankakera, pienoinen, susta oma runo on,
joten jääköön se muisteloon.

Teitä mä rakastin, likaa varmaan monen mielestäni,
teille löytyy pala sydämestä, minun elämästä.

-tuovi-

on niiin ikäväLauantai 10.11.2007 03:22

ikävä alppua!! muistan vieläkin kun tulin koulusta kotiin, markku huutaa että täällä on pentuja, siellä 5 pientä palleroa juoksenteli innossaan äitin kanssa.
Teidät mä ristin: Alppu, Elppu, Mutva, Piikki ja Torttu, olitte niin sulosia pieniä kavereita.

On vaan ikävä, pitkästä aikaan tulitte mun mieleen, on niin ikävä,
On muutenkin ollu surua koirien kanssa, että jääny muu taustalle, nytkyn alkaa näyttään valosammalta, tuntuu että marsut palautuu jälleen mieliin.

Huomaan että ikävä ei ole hävinnyt mihinkään, se on ihan samanlaista, muistan vieläkin sen päivän, kun alppu jouduttiin nukuttamaan ikuiseen uneen. Mutta samalla tiesin että alppu pääsi rakkaan siskonsa, isänsä, äitinsä ja muitten marsuystävien luo, ja eritoten Peksun luo.

Alppu oli persoonaltaan aivan erilainen kuin muut, se oli sellainen selviytyjä, tai ainakin sitä voi luonnehtia niin, ainakin musta tuntu niin. Se oli tyyppi joka ajatteli järjellä, ja jälessä tulo sydämen ääni, jos voi marsusta luonnehtia kuin ihmisestä. Tai ainakin sellaisen kuvan Alpusta sain sen viiden vuoden perusteella. Alpussa kehkeytyi se äitin hiukan kylmä olemus, että "pidetään omista asioista huolta, pääasia että itse saa ruuan ensin", ja sitten se isän lämmin olemus, että ootte te kuitenkin mulle tosi tärkeitä: lämmitti useita kertoja toisia marsuja, nukkui kyljessä kiinni, eritoten peksun kanssa nukkuivat toisissa kiinni, osoitti hellyyden osoituksia ennemän kuin äitinsä, muittei kuitenkaan niin paljon kuin esim. Anksu ja Rusina.

Vaikka matkan varrelle on ollut muutamia, aika paljonkin marsuja, niin kaikista jotenkin tärkein persoona, ystävä oli Alppu, vaikka ei saa, enkä saisi luokitella ketään, kaikki oli kuitenkin minulle tosi tärkeitä.

Olen ikuisesti kiitollinen Zazulle, elämäni ensimmäiselle marsulle kaikesta mitä minulla on ollut, ilman Zazua varmaan ei olisi ollut Anksua, pienosia... Zazu opetti kuinka pieni sydänkin voi näyttää ystävyyden.

Entiiä tuleeko vielä sellaista aikaa että mulla olisi taas marsuja, mutta olen erittäin onnellinen niistä hetkistä mitä marsujen kanssa olen kokenut, ilman teitä olisin jäänyt monesta paitsi.
Moni varmaan ajattelee että olen aika tyhmä, kahjo, kun itken vielä vuosienkin jälkeen jonkun pienen olion perään, oloiden, mutta mulle ne oli ystäviä, niinkuin Tarre ja Vassukin. Ne oli pieniä eläimiä, joilla oli iso sydän :)

- äiti annan mun jatkaa matkaa tätä
äiti anna mun nuuhkasta sua kaulaan ain
anna mun antaa sulle viestimerkkinä,
kuule vieläkin mun piiperrys, linnun virekin. -


Tuovi





ihan pakko viä laittaa.. tarre kuorsaa..Perjantai 09.11.2007 13:20

sillä on siis sellainen tapa että aamulla puol kasin jälkeen ei enään nukuta, terrorisoi niinkauan että noustaan.. niiinkuin äsköin kirjotin..

Noh tänäkin aamuna, niin ja sitten käytiin lenkillä aamuruoka ja niinpois näin.. sittenkun mie olen pirteä, kun vetää hirsiä, siis hitto on siinä mulla kaveri, vetää hirsiä..NO kai siinä muitakin alkais väsyttää, onkai se päiväunien aika, kun ensin aamulla riehuu, kiekkuu niin kauan että äiti nousee ja herättää, sitten käy, puolen tunnin lenkillä, sitten takapihalla tunti ihmetellä maailman menoa, sitten sisällä, ja uni maistuu. hmm.. pitäskö munkin mennä nukkumaan.

öitä

ensilumiPerjantai 09.11.2007 13:08

hmm.. mikä päivä se olikaan, kun tuli ensimmäistä kertaa lunta tosi paljon kun aamulla huomattiin.. olikohan keskiviikkoa, muistaakseni kai.

Meillä oli verhot kiinni, tarre herätti mut taas... eihän äiti saa enään nukkua puol kasin jälkeen ;) se tosiaan ollaan opittu, tarre ei hevillä helpota, jos en nouse, niin se hyppää mun sänkyyn, ja kaatuu mun päälle, ja arvatkaapa tuleeko ahistava olo, 40 kiloa massaa mun päällä ihan rentona, siinä meni pienellä ihmisellä kuin mulla jo varmaan keuhkot lyttyyyn.

Niin tosiaan kun sinä aamuna heräsin, Tarre oli ihmeen pirteä, sen silmät loisti, että jihuu ulos ulos, mä että ei jaksais. mutta avasin verhot, niin piristyin itekkin, siellä oli satanu lunta, ja tosi kivasti.
Tarre ei olekkaan ennen nähnyt lunta vielä elämässään, mitä nyt aamukuuraa, kun maa tuntuu olevan vähän jäässä. MUtta nyt siis konkreettisesti lunta.

NOh mentiin ulos, Tarren silmät senkuin loisti lisää, se oli innossaan että mikä tämä kiva on, maa valkosena, ja tää maistuu ihan hyvältä heh heh, söi varmaan 5 minsaa pelkkää lunta, pissahätäkin unohtu ;)

Vassu oli ihan normina, että täähän on ihan tuttua juttua ;)
NOh kun kerkes, niin pissakin tarrella tuli, mutta taas kivaa lunta syömään.
Otin muutaman kuvankin, pitää laittaa kuhan saan ne koneelle, olen nykyään tosi laiska, ja koneella olokin on jääny tosi vähälle, voipi olla että menee kaksin päivää, ennenkuin käyn koneella. Ei vaan jaksa töitten jälkeen avata konetta..

Heittelin Tarrelle lumipalloja, mutta ei niitä tuntunut löytyvän enään, ei oikein tajunnu oikein että se on sitä samaa lunta, tais tarre heti pallon hajottaa, ennenkuin edes tajusikaan, mutta pääasia että hauskaa oli. Ja piehtarointikin lumessa oli kivaa.
Vassu kun vaan otti normisti, ja merkkaili, ja temppuili mulle, ääh, siitä kun tullu nykyään vähän inhottava, siis temppuilee mulle, mutta kirjotan siitä joku toinen päivä.

Nyt tämä aamuna lumi on jo poissa, nyt taas ikävä kurakeli, ja mun kämppä hukkuu varmaan kohta taas hiekkaan, vaikka kuinka yritän tassuja putsata ennen sisälle tuloa.. LUmi ja pakkanen olis siitä kiva, kun silloin ei tulis tuota hiekkaa, ja märkää, inhoon sitä, mutta muuten syksy oli ihanaa aikaa :)

eli toivokaamme kaikki lunta ja pakkasta että saatas tarrekin taas super iloseksi.

Niin noh.. ei siitäkään ai tykätä siis tarresta, tein itelle tänään vikan leivän, mitä kaapista löyty, ja vikat juustot, niinennenkuin kerkesin sen mikroon laittaa tarre vetäs, varasti sen suuhunsa!!!

nyt olen tääs nälissäni heh heh.. hernekeittoa löytyy, tervetuloa syömään ;)

muiTiistai 06.11.2007 15:19

eikö kohta ole jo pikkujoulu aika.. hih pitäsköhän pitää koirien pikkujoulut, tai aih niin meillähän taitaa olla koirakerhon pikkujoulutkin vielä, mutta kaippa mä näillekin jotain herkkua annan mutta en suklaata!

on menny ihan hyvin, Tarre ja vassu olla nyt mulla kumpikin täällä nieriäntiellä, onhan noi tapellu, mutta nyt en ole saanu vielä itteeni mitään haavaa, kai olen pysyt poissa tieltä.

Niin kävin tänään ostamassa vassulle safkaa kun piti saada sille laihempaa safkaa kuin toi tarren proteiininen ruoka, elikkäs tekemään savitaipaleen markettiin tutkimusta. elikkäs piti saada sellasta ruokaa joss olis vähiten rasvaa. Sieltä löydy pedigreen ruokasäkki jossa on -30% vähemmän rasvaa, 2,5 kiloa vajaa 8 euroa, no ok olihan siinä vähemmän rasvaa kuin normaalissa aikuisen safkassa, kun verstasi saman valmistajan toiseen ruokaa, ja toiseen hallitsevaan merkkiin. Mutta kun katoin muita, niin löyty shappi 3kiloa, ja siinä oli valkuaista, ja raakarasvaa vielä vähemmän kuin pedigreen laihdutusruuassa, eli mitä opimme. älä aina osta mainosten ja perusteella, vaan tutki kaikkien ravintosisältö. Ja toisesksi ruoka maksoi vajaa 4 euroa, ja siinä oli puol kiloa enemmän ja miltei puolet halvempi.

Mutta nyt jäämme odottamaan laihtuuko Vassu