IRC-Galleria

ihana ilma, ja ihanat koirat, voiko enempää toivoa ? :D
no toki sen että koirat vois paremmin, mutta hyvinhän ne voi tilanteeseen nähden, Mutta tästä tilasta olen tosi onnellinen :) Ja kun vielä päivä on ihana, niin :)

Tultiin just kämpille, tarre meni sohvalle, vassu sänkyyn, kumpainenkin vetää hirsiä tyytyväisen näköisenä, on se niin ihanan näköistä :)

Näistä pienistä hetkistä, ilon hetkistä pitää ottaa tosissaan kiinni, kiinni nauttia, kun menee hyvin. Nämä hetket on varmaan niitä mistä elämän ilo koostuu, ja kun muistaa nämä iloiset hetket jaksaa varmaan pahemmin ne vaikeat hetken, kun meinaa lujuus loppua. Että kaikki taistelu, rahat on menny hyvään tarkotukseen, kun saadaan nauttia näistä hyvistä hetkistä, kun tuntuu ettei ole huolta mistään :)

Sunnuntaina oltiin tarrenkanssa koirakoulussa, ja siellä oli tosi mukavaa, näki tarresta kuinka se nautti kun sai koulun loputtua juosta sydämen kyllyydestä kavereiden kanssa, ja vihdoin oli sellaisia kavereita jotka leikki, ettei tuollaia äkäsiä ja luusereita kuin Vassu heh heh :D
MUtta kerron sunnuntaista lisää, nyt pitää valmistautua töihin.



Niin tarre on 3 kertaa NOSTANUT KOIPEA NIINKUIN OIKEAT ISOT POJAT TEKEE PISSATESSAAN!!! :D

On se ihana kun tietää että kaksi ystävä rakasta tykkää musta, ne tulee mun luo, toinen koittaa istua syliin, ja toinen kateellisena kohta jostakin tulee, että jos sä tuota idioottia hoidat, hoidat muakin :)

Kiitos pojat, kun tuette omalla tavallanne mua, kun mulla on ikävä muita rakkaita taivaasta, niin ihmisiä kuin eläimiä.




Saatiin tänään tietää Ronin hautajaispäivä :( JOtenkin pelottaa, tai emmä tiiä, väsy, ikävä ja se vääryyden tunne, että ei ole oikein. .. itku valtaa välillä, vaikka tosiaan en voi koskaan väittää että olisin hyvin ronin tuntenut, mutta kuitenkin se kuuluvuuden tunne, olihan roni mun serkku, ja tämä välitön äidin näkemä ikävä, niin koskettaa ittiä, että tullu itellekin tosi ikävä, ja suru. Ei oikein osaa kuvailla oikein sanoilla mitä haluisi sanoa.

Miltä se tuntuu kun pappi siunaa toisen lepoon, miltä tuntuu kun arkku lasketaan, miltä tuntuu kun hiekkaa sinne tiputetaan, kun hauta peitetään kukin. Toivotaan että edes linnut lentävät, ja kertovat ikävämme taivaaseen, kertovat sen kaipuun tunteen, ja tietyn ilon, ja kivun kärsimyksen loppumisen merkiksi. Ronin on hyvä olla, tai ainakin toivon niin.

Kun käytiin silloin ronin kuoleman jälkeen sytyttämässä kynttilä ronille, kirkon eteen, mä toivoin että ronilla olisi hyvä olla.

ihanaa pakkatista ja aurinkoa :) Just tultiin virkistävältä aamulenkiltä metsästä. tarre ja vassu juoksia kilpaa, mutta vieläkun tarre oppis tuota omaa vauhtia rajottaan, niin olis hyvä !

Lentää välillä kärrynpyöriä :D

Vassu on ollu nyt kotona jo peräti vissiin 2 yötä, hyvin on menny, ja on seihana kun vassu tulee viekkuun nukkumaan. Onhan se jo tuossa reilu 4 vuotta nukkunu, siihen jo on niin tottunu. Vassu voi yllättävän hyvin. Pitäs sen tassukarvat leikata, kun näyttää et ols 10 kynttä heh heh :)

Tarre kanssa on oma ittensä, mutta muutosta on tapahtunut aika paljon,siis yleisessä käyttäytymisessä, kun kerroin että sisälläkin vaan tahtoo määrätä siitä huomiosta,niin tuntuu että ollaan siitä alkamassa pääsemään eroon. Antaa jo mun rauhassa olla sohvalla, syödä iltapalaa, ja 1 huomautus on riittäny, kun ennen sai koko ajan olla komentamassa. Ja mielestäni tuota kärsivällisyyttä on kanssa tullu.
Lenkitkin sujuu jo paremmin.

Vaihettiin taas ruokaa, eläinkaupasta sain.. mitähän se oli, en muista, pitää tarkista... mutta senkai pitä olla hyvää, ei soijaa, ei vehnää. Jos saatas tarrelle selkäänkin taas karvat.

Punnittiin vassukin viikolla, olikohan se 5.7, siinä se pyörii, ja ihan ok, kun ei nouse tuosta.
KUn suhteellisesti ei kauheesti syö, ja nytkun taas on mulla, ei tule noia ylimääräsiä namejakaan, mie olen vähän tarkempi kuin markku :) Tai en siis syö nakkia enkä, lihapiirakkaa heh

Muistan vieläkin sen päivän, äiti istui tietokoneen äärellä, pulimessa, ja itki

muistan tämän aamuisien, tulin kotiin, äiti puhelin kädessä ja itki

Noista lauseista koostui se alku ja loppu, roni on poissa :(

Ronille, serkkupojalla oli syöpä, jota ei saatu koskaan kuriin, se voitti ronin , voitti ja vei ronin pois. Toinen vast 8 vuotias.
Nyt elämästä on pois, kyyneleet koko päivän virtanu silmistä kuin vesiputouksesta. Vaikka en olekkaa ollu pahemmin koskaan tekemisissä ronin kanssa, niin ronin kuolema todella pysäyttää, onhan se mun serkku, enoni poika. ON ikävä.

Olen tän päivän töistäkin pois, kun yksin olosta tule mitään, ja töissä olisikin kuitenkin vain itkenyt, niin kuin nytkin.

On tämä elämää, pitäkää ihmiset rakkaista hyvä huoli, ja olkaa hyvästä terveydestä onnellisia, ja kiittäkää luojaa, en mäkään mikään kovin uskonnollinen ole, mutta kyllä sitä uskoo että jossakin on se isompi taho.

Miehinen tarre, nosti kaks kertaa tänään koipea :) olihan sevähän urvon näköinen, mutta ihana :D

Niin ja löi mua turpaan tässä iltasella, alko verta vuotamaan samantien. Hitto että jollakin voi olla kovakuono, tarre ei oikein osaa säännöstellä omia voimiaan.

Elämä on ollu nyt aika tasasta puurtamista, koira voi hyvin. Ollaan lenkkeilty tuiskuista, lumista huolimatta. Tarre niin nautti sunnuntaina lumesta ja tuiskusta, ja yritti kovasti saada lumihiutaleita muka kiinni.

Ja vassu kiusas tarrea luulla ihan tohkeissaan, että oli pakko hakea tarrellekin sellainen kaupan, luu kun meinas olla ilkeä ja surullinen koira heh heh.. tyytyväisiä kaikki, kunkaikilla omat :)

Tarre söi lintujen safkaa, ja oli viikonlopu luirulla, vassu söi polvilumpiota, rustoa, josta sekin oli luirulla. Että aika kivasti meni, jotenkin sen otti aika huvittuneena, normaalina jo, ja hyvin se meni. Mitä nyt vassu kakkas äitin valkoselle matolle.
Pyllyn pesua siis oli ohjelmassa moneen otteeseen, kuka haluaa tulla kokeilemaan :)

Nyt on taas tullu valokuvattua tarreakin pitkästä aikaa, kuhan saisin ne koneelle asti, niin vois tännekin laittaa.

Niin eilen muuten mutsi kertoi että yks nainen oli kysyny vassua jalostukseen. Saa nyt nähä, mutta jos se nainen tosiaan haluaa, niin mikäs siinä ja jos vassu astuu. Mutta katotaan ottaako se muhun yhteyttä. Vassu vieläkin nautiskelee lomaa äitillä ja markullla ja hyvin voi. Pitäis kai jo miettiä sen takas ottamista, mutta eipä tässä ole kerinny :)

Tuossa eilen kokeilin vassua, kylkiä ja jalkoja(aristeli niitä silloin elläinkääkärissä), niin ei tuntunu missään kipeää paikkaa. Se on se rentous ja lepo vissiin auttanu. Mutta ei nyt kuitenkaan liian iloisia olla, koska pelkään että sittenkun vassu tulee tarrenkanssa elämään jännitys taas laukasee kivut.

MUtta nyt kuitenkin tilanne on tosi hyvä, ja saahan siitä toki iloita :)

Vassu muuten tuossa toissapäivänä oli karannu äitiltä ja markulta. lähti omille matkoille, kun markulla silmävältti, ja oli jäljet menny pellon poikki pyörätielle. Mutta kuitenkin tuli sitten ihan toisesta suunnasta. JOnkun kiepin se oli käyny tekemässä. Naiset, naiset varmaan heh heh ;)
Pitää tänään muistaa viedä mutsille vassun se nimiriipus, jossa on mun puhnumero, kun se on täällä valjoissa kiinni.
Pitäs tarrellekkin hommata sellainen nimiriipus kaulaan, eihän tuo onneksi kauas lähde, mutta eihän sitä koskaan tiedä.


Tarre on ollu ihan ok, mitä nyt haluis aina vaan jäädä lumeen makaamaan, että hyvä edes että malttaa käydä pissalla. Ja eilen kauheesti oli lähdössä yhden isomman linnun perään. Siinä tosiaan meidän paimenkoira heh heh, lintukoira. Niin onhan se pennusta asti osoittanut olevansa erilaisten lintujen yms perään :D

tarre tänään hyppäs aamulla mun viekkuun, ja nukkui siinä varmaan tunnin, kunnes kärsivällisyys loppui, ja alkoi normaaliin tapaan mua herättämään.
Koitin taas, että kuinka pysyy tossa ulkona, ja eihän siitä mitään tullu, aidan toisella puolella kai on vihreempää tai sanotaanko lumisempaa ;)

Taas vassu oireilee :(

Yritin tänään niitä tyhjentää, mutta kaikkea en varmaankaan saanut pois. Mutsi koittaa huomenna, jos ei niin, pitää sitten viedä eläinlääkäriin. :( Vähän paska fiilis tuosta, mutta vassu on urhea mies :)

Tarrella menee ihan ok.

Nyt on taas menny viikko, ja uutta pukkaa. Viikonloppu meni ihan hyvin.
Eilen harjasin vassun kokonaan, ja upee poika siitä tulikin. Ja vassunkin kanssa käytiin kumpanaki päivänä lenkillä kun mutsi oli siellä raahessa.

Tarre ollu taas vähä äkäpää, mutta se alkaa jo jotenkin olemaan tuttua, mutta kyllä tässä ollaan eteenpäin menty, ainakin musta niin tuntuu. IHanaa hankikin jo vähän kestää, alkaa olemaan sitä talven tuntua, just tultiinkin mehtälenkiltä, olikin aivan ihana ilma.
Ja tarre mehtässä koikkelihtii välillä ku joku pupu, ei mitään järkeä :D

Viikonloppuna kun tuli oltu vassunkin kanssa vähän enemmän, niin huomasin, että edelleen sillä on niitä trikkeleitä kyljissä :(

Kun eilen tarrenkaa lähdettiin sieltä, vassu meinas väkisin änkätä meidän mukaan, ei niinku yhtään olis halunnu jäädä markun kanssa. Teki vähän kipeää, kun piti se sinne jättää. Mutta noh jos olisinsen halunnu, olisinhan voinu sen toki messiin ottaa, mutta oltiin kelkalla liikenteessä, ja en usko että vassu olis yhtään nauttinu.

mennään tarrenkanssa aikas lujaa kelkalla, ja tarresta näkee kun ne nauttii kun saa välillä juosta :)

Piti vielä tulla sanomaan, tarre on aivan ihana, vaikka olenkin sitä täällä haukkunut :)
Se niin tahto läheisyyttä, sitä että sitä hoidetaan, laittaa pään syliin:D
se on suloinen, omapikku mussukka.

Vassuakin tänään silitteni pitkän aikaa, se niiin rentoutuneena makasi, karvat ihan vinkinvonkin, niin pieni ja jotenkin viattoman näköinen, vaikka kyllä sekin osaa olla väillä rasittava heh heh

Melkein unohtu mainita, käytiin sunnuntaina vassunkanssa koirakoulussa, ja hyvin meni. Ja olinhan mä velkaa vassulle sen yhteisen hetken, 2 tuntia oltiin ulkona, ja sen jälkeen uni maittoi ainakin vassulle. Mua ootti saan tarre, jolla oli virtaa :)

Koirakoulussa oli yks pieni koira, julle nimeltään joka kovatsi yritti saada vassua leikkimään,siinä kuitenkaan oikein onnistumatta, hauskaa touhua. :) Ja vassu isotteli kookkaimmille ja merkkaili, niin tyypillistä vassua.