IRC-Galleria

Yskänpoikanen tuli meille kylään maanantaina. Sillon se ei vielä häirinny, ja ajattelin, ettei mun tarvis huolehtia siitä, ja voisin tehä normaaleja askareita. Niinku käyä nyrkkeileen ja salilla ymsyms. Noh, ku tulin sit nyrkkeilytunnilta kotiin, nii huomasin, että tämä poikanen oliki paljo huomionkipeempi ku kuvittelin. Piti sit pyöräillä keskustan apteekkii hakemaan troppeja. Nyt se poikanen on vihdoinki lähdössä, vierailu kesti paljo kauemmin ku oisin suonu, mutta vähemmän mitä ois voinu olla mahdollista. Jos sitä hoivalis vielä tän päivän, nii huomenna sais elää taas ihan normaalisti. Ehkä.