IRC-Gallerian tietosuojakäytännöt päivittyvät 25.5.2018 vastaamaan EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimuksia. Lue päivitetty Tietosuojaseloste. Lisäksi käyttöehdoissa on tarkennettu ikärajaa ja kohta 6.2 viittaa Suomen lain lisäksi Euroopan unionin lakiin.

IRC-Galleria

within temptation

fallen angel tell me why...

the smile when you tore me apart...

it was all just a lie...

THIS WORLD MAY HAVE FAILED YOU
IT DOESNT GIVE YOU REASON WHY

YOU COULD HAVE CHOSEN A DIFFERENT PATH
IN LIFE

the smile when you tore me apart
you took my heart...

elämä on kuin tähdet taivaalla - omani olen sammuttanut ja muiden himmentänyt

sparkling angel...

sam the sham and the pharaosTorstai 22.11.2007 04:06

Owoooooooo
Who's that I see walkin' in these woods
Why, it's Little Red Riding Hood
Hey there Little Red Riding Hood
You sure are looking good
You're everything a big bad wolf could want
Listen to me

Little Red Riding Hood
I don't think little big girls should
Go walking in these spooky old woods alone
Owoooooooo

What big eyes you have
The kind of eyes that drive wolves mad
So just to see that you don't get chased
I think I ought to walk with you for a ways

What full lips you have
They're sure to lure someone bad
So until you get to grandma's place
I think you ought to walk with me and be safe

I'm gonna keep my sheep suit on
Until I'm sure that you've been shown
That I can be trusted walking with you alone
Owoooooooo

Little Red Riding Hood
I'd like to hold you if I could
But you might think I'm a big bad wolf so I won't
Owoooooooo!

What a big heart I have-the better to love you with
Little Red Riding Hood
Even bad wolves can be good
I'll try to be satisfied just to walk close by your side
Maybe you'll see things my way before we get to grandma's place

Hey there Little Red Riding Hood
You sure are looking good
You're everything that a big bad wolf could want
Owoooooooo
I mean baaaaaa
Baaa
kyseessä on 16-vuotias nuorimies ja tulee hesperian sairaalasta sairaalasiirtona akuutin psykoosin takia. potilaasta on tehty m1-lähete 20.11. 1999, (helsingin kaupungin terveysvirasto).

potilaalla ei aiempia psykiatrisia hoitoja.

potilas itse ei pysty taustatietoja antamaan, on täysin puhumaton, katse harhailee, tuijotteleva, jähmeä. taustatietoja antamassa potilaan äiti, mihin tulee myös potilaan isä mukaan. potilas on 1. lapsi, asuu turussa. äidin ja isän mukaan potilaan psyykkisessä voinnissa tapahtunut muutosta kuluneen puolen vuoden aikana. ensin potilaan 14-vuotias veli sairastui psykoosiin ja oli tyks:n nuorisopsykiatrian osastolla hoidossa. perhetapaamisia ollut potilaan äidin, isäpuolen ja pikkuveljen kanssa, joihin myös pete osallistunut. pete ollut tähän asti hyvin vastuuntuntoinen ja aikuisesti käyttäytyvä nuori. toukokuussa -99 peten koulusta kuollut tämän hyvä kaveri, ja ollut osallistumassa hautajaisiin. kesällä seurustellut ja seurusteluaikana tyttöystävän omainen kuollut, jonka arkunkantajana pete ollut. seurustelu purkautunut ja muuttanut takaisin väliaikaisesti kotiin, ja sen jälkeen pete käyttänyt runsaasti alkoholia, juonut usein viikonloppuisin ja arkena. syyskuussa potilaan eno/kummisetä kuollut nousiaisissa tulipalossa ja pete ollut äitinsä kanssa katsomassa paloa ja katsomassa selviytyykö eno. äidin tukena käynyt myös palanutta ruumista katsomassa ruumishuoneella, mikä ollut ahdistavaa petelle. noin kaksi viikkoa sitten potilaan enää ainut ystävä, jonka kanssa olleet hyvin paljon tekemisissä yrittänyt itsemurhaa alkoholilla ja lääkkeillä, pete ollut tämän luona käymässä, halunnut hälyttää apua, mutta tämä kieltänyt avunpyytämisen. vasta parin päivän jälkeen työpaikalla ihmetelty, ettei ystävä tule töihin ja menty katsomaan, ystävä joutunut tyks:n teholle, ollut siellä tajuttomana ja kärsinyt monielinvaurioista. pete käynyt tyks:n teholla ystävänsä luona, aluksi pete ei kertonut äidilleen tapahtumista, kunnes vasta viime keskiviikkona jolloin ystävänsä menehtyi teho-osastolla, samana
keskiviikkona peten isoäiti kuoli. peten kaverit kaikkosivat hänen ympäriltään tämän oudon käyttäytymisen vuoksi, vaikka pete äidin mukaan kertonut kavereille tilanteestaan. sen jälkeen petelle tullut sekavuutta, puhunut maailman pelastamisesta eutanasialla, ja olevansa jeesuksen toinen tuleminen. äidiltä saanut rahaa torstaina, mennyt 19-vuotiaan naisen luokse helsinkiin, johon ollut ihastuneena jo alle kouluikäisenä, kun olivat mökkinaapureita. pete siellä ollut sekava, repinyt liikennemerkin irti maasta ja heilunut sillä, toimitettu poliisilaitokselle ja sieltä hesperian sairaalaan. hesperiaan tullessa potilas ollut motorisesti levoton, vuolaspuheinen, kireä, pantu tarkkailuun ja lepositeisiin. lääkitty serenase / diapam-lääkkeillä. 22.11.1999 potilas ollut hesperiassa tuijotteleva, puhumaton, katatoninen, korkea pulssi, RR 180/90, hikisen lämmin, silmät erittäin miottiset.

potilas tuli nuorisopsykiatrian osastolle turkuun 22.11.1999 iltapäivällä, jolloin potilas oli siis puhumaton, katatoninen, sydämen ja keuhkojen auskultoinnissa ei erityistä, pulssi nopea, hikisen lämmin, silmät erittäin miottiset. jonkin verran iltapäivällä otti katsekontaktia vanhempiinsa ja jopa katseli televisiota. yön nukkunut hyvin, aamulla ei kuitenkaan lääkkeitä pystynyt nielemään, ei ole juonut nesteitä, syönyt ei ollenkaan, ei liiku tuolistaan, tuijottelee. ei ota paljon myöskään isäänsä katsekontaktia, joka on aamulla osastolla.

potilas saanut 20.11. lähtien hesperiassa serenase, klorproman, ativan, diapam, klexan, cisordinol acutard-lääkitystä. 21.11. lähtien alettu klorproman, joka oli 21.11. 100mg x 3 + tarvittaessa 50mg 1-3 sekä diapam 15mg. 22.11. tyks:n 716 osastolla määrättiin klorproman 100mg x 3 + tarvittaessa 50mg 1-4 sekä temesta 1mg x 4. kuitenkin potilas otti vain illalla 50mg klorproman. aamulla ei lääkettä ole mennyt ollenkaan alas.

potilas on siis lepositeissä, ei saa kontaktia, hän on psykoottinen, katatoninen.

potilas tarvitsee nesteytystä, hän on selkeästi kuivunut, myös kunnolliset somaattiset tutkimukset ajatuksella myös, että hän hyötyisi ehkä nopeammin sähköhoidosta. soitettu lastenklinikalle ja sovittu lastenklinikan teho-osaston kanssa, että potilas siirtyy 23.11. sinne. potilaasta otettu 23.11. psyk. rutiinit ja sähköhoitoa varten tarvitaan thorax, ekg ja mahdolliset neurologiset lisäselvitykset, silmänpohjatutkimukset. tarvittavat tutkimukset määrätään teho-osastolla. sähköhoidon suhteen vielä neuvoteltava molempien vanhempien kanssa, äidin kanssa ei asiasta vielä ole keskusteltu ja sähköhoidosta tyks:ssa vastaa apulaisopettaja. sähköhoitoajat maanantai, keskiviikko ja perjantai.

potilaalle voidaan antaa injektiona serenase ½ amp. x 1-2 ja ativan ½-1 amp. 1 x 2. nuorisopsykiatrialta tulee hoitaja potilaan hoitoon mukaan.

tavattu potilasta ja arvioitu ect-hoitoindikaatioita. todettu potilaan olevan katatonisella tavalla psykoottinen, reagoi lähinnä vain katsetta kääntämällä haastatteluhetkellä. potilaan tila hoitajan mukaan vaihdellut. ect-hoidon suhteen oltu yhteydessä sekä isään että äitiin puhelimitse. kerrottu myös ect-hoitoon liittyvistä riskeistä ja mahdollisista haittavaikutuksista. kumpikin vanhemmista ollut suostuvainen ect-hoidon aloitukseen. ennen ect-hoitoa kontrolloidaan vielä aivojen tt-tutkimus päivystyksenä lähinnä kallon sisäisen prosessin poissulkemiseksi. potilaalle myös kerrottu ect-hoidosta, mutta potilas ei mitenkään reagoinut asiaan.

potilaalle annettu tänään ensimmäinen ect-hoito. ennen hoitoa potilaalle informoitu hoidosta, reagoinut informointiin lähinnä ottamalla katsekontaktia, muuten reagoinut ainoastaan verenpaineen kohoamisella. raajoissa ei selkeää digiriteettiä, eikä tutkimushetkellä selkeää katatonista jäykkyyttä, vaan jotenkin lähinnä vahamaisesti jähmeä, jänteystaso myös vaihtelee, reagoi välillä jäykistelemällä itseään. saanut ect-hoidon koneen arvolla 20. kouristelee koneen mukaan 21s, kädestä katsottuna mahdollisesti hieman pitempään. ensikerralla pitää nostaa sähkön määrää. lääkityksenä jatketaan nyt serenase 2.5mg i.v. x 3 ja ativan 2mg x 2-3.

potilas on tarkkailussa, ja käyn katsomassa potilaan tilannetta, tänään on päätöspäivä. potilas on saanut ensimmäisen ect-hoitokerran. hoidon jälkeen jonkin verran ottanut kontaktia, kirjoitellut paperille, josta ei täysin selvää saa, ilmeisesti HIV?, vettä?, repinyt saturointimittarin tipan pois. potilas makaa sängyssä, silmät liikkuu hieman, katsetta hieman kääntää. potilas on siis edelleen psykoottinen. kirjoitetaan tarkkailulausunto ja suositellaan potilasta tahdonvastaiseen psykiatriseen hoitoon. ect-hoito jatkuu. lääkityksenä nyt serenase 2.5mg i.v. x 3, ativan 2mg x 2-3. jatkossa seurattava aiheuttaako serenase jäykkyyttä. äidin kanssa keskusteltu myös potilaan läsnäollessa, äidille kerrottu pidättävästä päätöksestä.

potilaalle annettu bilateraalinen ect. todennäköisesti sähkömäärä ei kuitenkaan ollut riittävä, koska kliinisesti vain lyhyt kouristus. potilas tänä aamuna jonkin verran puhellut ja kysellyt "onko hänelle tehty älykkyystestejä hesperiassa?". nyt potilas ei ota muuten kontaktia, kuin katsetta kääntämällä. lääkitystä potilaalle vähennetään eli serenase 2.5mg x 2 i.v., yhtäaikaa annetaan ativan 2mg, jota annetaan yhteensä kolme kertaa. seuraava sähkö maanantaina 29.11. 1999, ja potilaan lääkityksestä jo edellisenä iltana jätetty pois ativan, jos mahdollista. serenase tällöin jatkuu normaalisti. nyt sähkömäärä oli 25, seuraavalla kerralla nostetaan sähkö 35:een ativan-lääkityksen takia.

potilaalle annettiin 3. bilateraalinen ect-hoito, arvolla 35, kouristusaika 41s eli hyvä. kaiken kaikkiaan potilaan tilanne on vaihdellut, ja potilaan lihasten jäykkyys ja vapina lisääntynyt varsinkin silloin, kun ativania ei ole saanut. potilaalla edelleen myös voimakasta harhaisuutta, puhuu maailman pelastamisesta eutanasialla jne. tullut myös ajatus, että voisiko potilaalla olla maligni neurolepti-syndroma. tämän erotusdiagnostiikka suhteessa katatoniaan on vaikea, mutta silloin neuroleptien käyttö olisi kontraindisoitu. muutenkin deppressiivisessä katatoniassa neuroleptistä voi olla haittaa, ja kaiken kaikkiaan on myös esitetty, että katatoniassa ei pitäisi hoitaakaan neurolepteillä, koska siinä on dopamiinin vajausta, eikä liian paljon dopamiinia, niinkuin yleensä psykoosissa. näistä asioista konsultoitu apulaisopettajaa ja yhdessä päädytään siihen, että nyt voisi kokeilla niin lääkityksen suhteen, että serenase lopetetaan kokonaan ja jatketaan pelkällä ativanilla, siis ativan ½ ampullia eli 2mg x 3 ja tarvittaessa ½ ampullia 1-3. sähköhoitoa jatketaan 3 kertaa viikossa. potilaan somaattista tilannetta syytä seurata tarkoin.

potilas saanut kolme kertaa ect-hoidon, viimeksi eilen. epäilty neurolepti-syndroma ja serenase lopetettu 29.11., lääkityksenä ativan 2mg x 3, tarvittaessa ativan 2mg 1-3 x/vrk. 29.11. saanut kaksi tarvittavaa ativan annosta, yöllä ollut uneton, harhainen, päivystävä lääkäri määrännyt levozin 12,5mg, jonka jälkeen nukkunut. tänään potilas illalla yhä motorisesti levoton, harhoja, kertonut hoitajalle ulkoavaruuteen liittyvistä asioista, joista ahdistunut. ativan-lääkitystä mennyt 30.11. yhteensä 12mg, joista klo 18 jälkeen 6mg. keskustelussa potilas on jähmeä, halukas puhumaan vaikeuksistaan. epäilee hoitajansa olevan toisesta sairaalasta. kertoo olevansa huolissaan ystävästään, joka tehnyt itsemurhan. potilas puhelias, ajatus kuitenkin katkeaa, hajanainen. pyritään rauhoittamaan bentsodiatsepiinein, tarvittaessa ativan 2mg tunnin välein x 2, vitaalitoimintoja seurataan. huomenna hoitavan lääkärin kannanotto lääkitykseen.

ravitsemus näyttäisi onnistuvan per os luotettavasti, tajunnan taso normalisoitunut ja enemmän esillä kiihtynyttä motorista levottomuutta, puhetulva ja ärsykeherkkyyttä. lievää vahamaisuutta liikkeissä edelleen. mikäli pediatrin arvion mukaan voidaan siirtyä po-ravitsemukseen turvallisesti, voidaan pete tänään siirtää nuorisopsykiatrian osastolle 716. somaattisen seurannan tarpeesta p.k. suositusta, tarvitaanko esim. lab. arvojen seurantaa jossain suhteessa?

pete siirtyi sovitusti eilen nuorisopsykiatrian osastolle. ravitsemuksesta ei näyttäisi olevan huolta, sen päiväinen ect-hoito lähes vasteeton, mitä ennen pete sanonut "ladatkaa kunnolla" ja myös temesta suurillakaan annoksilla ei kiihtyneisyyttä rauhoita vaan päinvastoin. sovitaan vastaavan lääkärin kanssa deprakine-lääkityksen aloittamisesta tänään. neuroleptilääkitystä olisi edelleen hyvä välttää (dosentin konsultaation perusteella). mikäli tilanne ei pysy hallinnassa, turvallisin vaihtoehto ehkä dioritatsiini?

koko päivän levoton, osaston toisten potilaiden rauhattomuus kiihdyttänyt entisestään. halunnut soittaa isälleen jatkuvasti, isän työpaikalle soittelua rajoitettu. isoisä käynyt katsomassa, kontaktia ollut vaikea saada potilaaseen. puuttunut jatkuvasti ja kovaäänisesti toisten potilaiden asioihin. ennen klo 18 potkaissut huoneensa tuplapleksi-ikkunan pihalle tarkoituksena karata hyppäämällä 5m korkeudesta pihan asfaltille, aggressiivinen, kiihtynyt, jouduttu eristämään leposidepetiin. ativan 4mg i.m. saanut haavan oikeaan jalkapöytäänsä. haastatellessa sanoo uskonnollisten syiden johtaneen ikkunan rikkomiseen. maanisen agitoitunut, hajanainen, aggressiivinen. iltalääkkeet saatuaan klo 20 rauhoittuu ja eristys puretaan klo 21:20. jalkapöydän vuotava syvä haava oikeassa jalassa n. 6cm pitkä, joka keskeltä syvempi. perhosilla ja siteellä verenvuotoa yritetty tyrehdyttää. osaston rauhattoman tilanteen vuoksi hoitajilla ei ole mahdollisuutta lähteä haavaa ompeluttamaan ensiapuun. arkena arvioitava uudelleen.

potilaan vointi on aiemmasta jonkin verran mennyt eteenpäin, kuitenkin levottomuutta, rauhattomuutta, harhaisuutta, erityisesti erilaisia merkityselämyksiä ollut vielä runsaati ja jouduttu toistuvasti eristämään leposidepetiin. deprakine depot, joka oli ad 1500mg/vrk lopetettiin ja aloitettiin 15.12. 1999 lito 300mg joka nostetaan nyt 300mg x 3. annoksella 1+1 litium-arvo oli 0.3. lisäksi muuna lääkityksenä ollut levozin 50mg aamulla + 100mg päivällä ja 100mg illalla, diapam 20mg tarvittaessa ja potilaalle aloitettu risperdal 16.12. 1999 aloittaen 1mg:sta nostettu päivittäin ad 2+2. viime päivät potilas ollut tärisevä, eilen ollut hyvinkin jäykkä jolloin iltalääkkeet jätetty kokonaan pois, tänään aamulla on jäykkyys selkeästi vähentynyt. jäykkyys mahdollisesti johtuu risperdal lääkityksestä, litium-arvon ei vielä olla liian korkealla, tärinä voi tietysti myös mahdollisesti johtua litiumista. seuraillaan tilannetta, rukataan hieman lääkitystä eli lito 300mg 1+2 jatkuu, levozinia hieman vähennetään eli 25mg + 25mg + 100mg ja risperdalia vähennetään, tänään on kokonaan ilman ja huomisesta eli 22.12. lähtien risperdal 2mg aamuisin. selvää hyötyä ei risperdaalista ole ollut, joten sen lääkityksen muuttamisesta harkitaan. potilas ei ole pystynyt käymään vieläkään kotilomalla ollenkaan, ystävänsä hautajaisissa oli hoitajan saattelemana viikko sitten.

uloskirjoitus tapahtuu huomenna 19.1.2000.

potilaan oireisto eli maanisuus selvästi alkoi vähentyä litium-lääkityksen aloittamisen myötä ja jouluna ja uutenavuotena potilas sai olla lomilla, joka hänen omasta mielestään edesauttoi paranemista. lääkityksenä viimeviikot olleet lito 300mg x 5 (2+3), litiumpitoisuus tällä määrällä 0.83 eli hyvä. lisäksi 29.12. aloitettu zyprexa 10mg 1x iltaisin, levozin tällöin lopetettu. imovane ollut tarvittavana, sitä ei ole kuitenkaan käytetty. potilas on käynyt runsaan viikon koulua, koulussa kertoo menevän tavallista huonommin, paljon ei ole jäänyt jälkeen luokkalaisistaan. traumaattisiin tapahtumiin pete ottaa vielä hyvin vähän kantaa, ihmettelee katatonista tilaansa ja sitä, että ajatukset hänellä oli selkeät, hyvät muistikuvat, mutta ruumis ei toiminut. hänellä itsellään se käsitys, että katatonia-diagnoosi oli turha, ja sanoo kaiken johtuneen neuroleptilääkityksestä.

keskusteltu perusteellisesti ja pitkään siitä, että litium-lääkitystä on hyvä jatkaa tarpeeksi pitkään eli noin parisen vuotta, vaikka minkäänlaisia oireita ei olisikaan. petelle lääkityksen jatkaminen on joillakin tavoin vaikeaa, mutta sanoo ymmärtävänsä lääkityksen tarpeellisuuden. tässä vaiheessa yritetään myös aloitella asioiden terapeuttisempaa käsittelyä, mikä on nyt mahdollistanut psyykkisen tilanteen rauhoituttua. uloskirjoituksen jälkeen tiiviit jälkipolikliniset käynnit omahoitajalla jatkuvat ja allerkirjoittanut seuraa lääkitystä alussa kohtuullisen tiiviisti. seuraava käynti allekirjoittanelle 27.1.2000. kirjoitetaan reseptit lito 300mg (2+3)/vrk ja zyprexa 10mg/vrk kuukaudeksi eteenpäin. potilaalle kirjoitetaan b-lausunto ilmaislääkitystä sekä vakuutusyhtiötä varten.

EPIKRIISI

keseessä on 16-vuotias lukion 1. luokkaa käyvä turkulainen nuori, joka tuli hesperiasta sairaalasiirtona akuutin psykoosin takia tyks:n nuorisopsykiatrian osastolle 22.11.1999 tutkittavasta tehty M1 20.11.1999 helsingissä ja toimitettu maanisessa psykoosissa sairaalaan. tyks:aan tulotilanteessa tutkittava oli katatoninen, hän oli täysin puhumaton, tuijotteleva, jähmeä.

tutkittava on 1. lapsi, asuu turussa. äidin ja isän mukaan tutkittavan psyykksisessä voinnissa tapahtunut muutosta viimeisen puolen vuoden aikana. ensin tutkittavan 14-vuotias veli sairastui psykoosiin ja oli osastohoidossa, tämän tutkittava ottanut raskaasti. toukokuussa kuollut hyvä luokkakaveri ja ollut tämän hautajaisissa, kesällä seurustellut seurusteluaikana tyttöystävän omainen kuollut, kenen hautajaisissa ollut arkunkantajana, syyskuussa tutkittavan eno/kummisetä kuollut tapaturmaisesti tulipalossa, mitä tutkittava ollut paikalla katsomassa, tutkittavan isänäiti kuollut muutama viikko myöhemmin ja viimeisin trauma oli runsas viikkoa aiemmin tutkittavan erittäin hyvän ja ainoan ystävän itsemurhayritys ja tämän joutuminen teho-osastolle, jossa tämä kuoli. tutkittavalle tuli sekavuutta, puhunut maailman pelastamisesta eutanasialla ja että on jeesuksen toinen tuleminen. hesperiaan toimitettaessa ollut tullessa motorisesti levoton, vuolaspuheinen, kireä, laitettu tarkkailuun ja lääkitty serenase-diapam-lääkkeillä ja ollut lepositeissä. 22.11. ollut hesperiassa tuijotteleva ja puhumaton.

tulotilanteessa todettiin katatonia, joka ei lähtenyt laukeamaan ja tutkittava toimitettiin lasten teholle hoitoon, missä aloitettiin sähköhoito. tutkittava sai sähköä yhteensä 4 kertaa, tänä aikana neuroleptilääkitystä ei annettu ja sai vain ativania iv:sti. neljännen sähkökerran jälkeen katatonia laukesi ja hän oli maniassa, alkuun oli deprakin dep. lääkitys, joka ei vaikuttanut tutkittavan vointiin, kuten ei myöskään bentsodiatsepiinitkään, joten aloitettiin litium, jota nostettiin vähitellen ad. lito 300 2+3, joka selvästi tutkittavan vointia paransi. lisälääkityksenä oli levozin ad. 150mg, myös risperdalia koitettiin, mitkä aiheutti kuitenkin voimakasta jäykkyyttä, vapinaa ja ne lopetettiin. kummastakaan ei ollut koostavaa vaikutusta, joten siitä luovuttiin ja tilalle aloitettiin zyprexa 10mg x 1. traumaattisiin tapahtumiin tutkittava ei hoidon aikana juurikaan ottanut kantaa, varsinaiseen terapiatyöskentelyyn ei osastohoidon aikana vielä päästy.

tutkittava aloitti koulunkäynnin tammikuun alussa osastolta käsin, koulunkäynnissä ongelmia, ollut aiemmin koulussa erittäin menestyvä.


f31.6 sekamuotoinen kaksisuuntainen mielialahäiriö
f61.0 sekamuotoinen persoonallisuushäiriö, impulsiivisia ja kypsymättömiä piirteitä, multipersoonallisuus

kyseessä 22-vuotias mies, jonka vakavammat mielenterveysoireet alkaneet vuonna -99, jolloin katatoninen psykoosi, tuolloin sähköhoidon jälkeen selvän maaninen jakso. tämän sairaalahoidon jälkeen muutaman vuoden avohoito, sen jälkeen vuosia ilman psykiatrista hoitokontaktia. sitten tammikuussua -05 potilas oli muutaman viikon vakka-suomen sairaalassa akuutin psykoosin takia. 17.2. potilas tuli sitten turun psykiatrian akuuttiosastolle, jolloin tilannetta luonnehti massiivinen ahdistuneisuus ja pakonomainen kuolemisen tarve, jossa oli mukana sekä hypomaanisen kiihtyneitä että depressiivisen toivottomia piirteitä, ja tilanne tulkittiin kaksisuuntaisen mielialahäiriön sekamuotoiseksi jaksoksi. osastohoidon aikana yrittänyt monesti itsemurhaa ja ollut eristyksessä. osastohoidon päättyessä 27.5.05 potilas siirtyi turun psykiatrian mielialahäiriö työryhmään intensiiviseen avohoitoon allekirjoittaneen hoitovastuulle. tämän jälkeen potilaalla on ollut lyhyt sairaalajakso 3.-5.8.05. kesällä ja syksyllä potilaan tilannetta leimasivat lähinnä huomattava väsymys , haluttomuus ja apattisuuden tunne sekä runsas alkoholinkäyttö, ja tähän liittyen ajoittain impulsiivisen aggressiivista käytöstä ja mm. ajanut autolla 185km/h pellolle itsemurhatarkoituksessa ilman turvavyötä.

lääkityksenä potilaalla on keväästä ollut lito 300mg x 2, zyprexa 15mg iltaisin, seronil 40mg aamuisin sekä antabus. 6/05 potilas aloitti myös viikoittaisen yksilöterapian mielialahäiriötyöryhmässä.

nyt potilas on joulukuun alusta muuttanut isänsä luota omaan asuntoon, seurustelee. on ollut myös useita viikkoja käyttämättä alkoholia, ja kun litium-lääkityksessä myös oli viikon tauko, provosoitui selviä hypomaanisia oireita niin, että potilas koki selvää ajatustulva ja huomattavaa unettomuutta. litium- ja neurolepti-lääkitysten lisäyksen jälkeen tilanne on ollut tasaantumassa.

vastaanotolla 20.12.05 potilaalla on todettavissa lievää hypomaanisuutta, mikä näkyy myös mm. sosiaalisena estottomuutena, mutta kykenee myös pohtimaan tilannettaan loogisesti ja hyvässä yhteistyössä. oirekuvassa on mukana myöskin depression tyylistä tunnetta itsekunnioituksen menettämisestä, mutta kaiken kaikkiaan tällä hetkellä potilas kokee vointinsa erittäin hyväksi verrattuna kuluneeseen vuoteen.

potilaan toimintakyky myös arkielämän asioiden järjestämisen suhteen on ollut hyvin rajoittunut. erityisesti deppressiivisyys, mutta myös alkoholinkäyttö, impulsiivisuus sekä vuorokausirytmin kääntyminen ovat huomattavasti vaikeuttaneet selviytymistä. muun muassa taloudellinen tilanne on ollut niin niukka, ettei ole pystynyt lääkkeitään lunastamaan. hoitokäynnit ovat toistuvasti unohtuneet, ja asioiden hoitaminen ollut varsin suunnittelematonta ja lyhytjännitteistä. aivan viime aikoina toimintakyky on parantunut, ja potilas on kyennyt asianmukaisesti selvittämään sosiaalietuuksiaan ja järjestämään asunnon vaihtoon liittyneet järjestelyt. hän on myös kyennyt ylläpitämään seurustelusuhdettaan.

2.1. poliklinisesti potilaalla jatkuu viikottainen psykoterapia sekä lääkärikäynnit kerran kuukaudessa. lääkehoito on nyt lito 1500mg/vrk, zyprexa 60mg iltaisin, seroquel 1,000mg iltaisin. lamictal 300mg, seronil 80mg, truxal 200mg, tarvittaessa temesta 1-4mg ja 60mg tenox. jatkossa potilaan kanssa harkitaan muun mielialaa tasaavan lääkityksen tarve. psykoterapiasuhteessa on vasta kiinnittymisvaiheessa.

potilas käy iltalukiota. suorittanut kuluneen kahden ja puolen vuoden aikana 1 kurssin välttävällä arvosanalla. pidempiaikaisena suunnitelmana on jatkaa lukio loppuun ja tehdä tämän ohella joitakin töitä toimeentulon takaamiseksi. toistaiseksi ammatillinen kuntoutus ei näytä tarpeelliselta, asia tulee harkittavaksi sen perusteella, miten stabiili vointi mielialahäiriön suhteen tulee olemaan. aikaisemmin oireettomana olleessaan potilaalla on ollut erinomainen koulumenestys (esimerkillisesti toiminut mm. oppilaskunnan puheenjohtajana sekä koulun hallituksen jäsenenä opiskelun ohella).

potilaalla oli noin vuoden ajan ravintola-alan yritys, jossa oli viisi palkattua työntekijää. noin kaksi vuotta sitten hän kuitenkin luopui tästä, merkittäväksi syyksi sanoo liisa marja hyssälän ajaman lakiuudistuksen, missä alkoholiveroa alennettiin. aiemmin lukio-opsikelut keskeytyneet 2001. potilaalla ei siis ole ammattikoulutusta eikä työsuhdetta.

potilaan mielialaoireilu on ollut kuluvan vuoden niin voimakasta, että esim. iltalukion jatkaminen ei olisi ollut mahdollista. mikäli nyt vähitellen vakiintuvan hoidon ja hoitokontaktin myötä potilaan mielialaoireilu tasapainottuu, ja voimakkaammat depressiot ja maniat voidaan estää, tulee työkyky todennäköisesti vähitellen palautumaan. potilaalla on selvää motivaatiota sekä opiskeluun että työntekoon. kuntoutumisen aikataulu on epäselvä, mutta mikäli voimakkaammat depressiot ja maniat voidaan jatkossa estää, voisi säännöllinen opiskelukyky olla saavutettavissa puolen vuoden kuluessa.


epilogi (kirjoittanut BIOLOGIAN TRT crox37 - 1.:n sanelusta)

nyt pete on tullut pisteeseen, mistä ei ole paluuta ja loppumatka menköön häneltä kuin siivillä. hän on sinun ainoa ystävä, joka ei ole sinun luottamustasi vieläkään pettänyt, tosin yrittänyt turmella sinun elämääsi, ruumistasi, sieluasi - ajanut sinut tekemään asioita joita et olisi halunnut tapahtuvan. vaikka toivot hänelle nopeaa ja tuskatonta kuolemaa, ei se ole sinun päätettävissä. olet tehnyt kaikkesi tämän turmeltuneen sielun pelastamiseksi. olet puhdas ja kaunis sielu ja tästä lähin vastuussa jokaisesta teostasi. kaiken, mitä toteutat elämässäsi, olet saava kymmenkertaisesti takaisin siirtyessäsi suuntaan, jonka olet itse valitseva.


Mark 8:36 Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää

sielunsa?


Elias Canetti; Mitä paremmat kellot - sen huonompi aika


time not important - only life important

missed by your friendsMaanantai 15.10.2007 20:26

Free your body and soul
Unfold your powerful wings
Climb up the highest mountains
Kick your feet up in the air

You may now live forever
Or return to this earth
Unless you feel good where you are

[Ei aihetta]Sunnuntai 14.10.2007 18:19

kun lapset on pihalla
ei ole kaikki kotona

O===||=====>Sunnuntai 30.09.2007 21:27

anna lompakkos!

oota mä otan rahat eka vek..