IRC-Galleria

Hauskaa Vappua kaikille. Mun pieni murunen täyttää huomenna 2kk. Niin se aika vaan vierii. Kohta sekin on kolme vuotta. Mut eiköhän tää lapsi saldo ollut tässä. Nää saa riittää.

ENNEN KUIN MINUSTA TULI ÄITI

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Tein ja söin lämpimiä aterioita.
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Nukuin niin myöhään kuin halusin,
enkä kantanut huolta siitä,
kuinka myöhään menin nukkumaan.
Harjasin hampaani ja hiukseni joka päivä.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Siivosin kotini joka päivä.
En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
en tullut ajatelleeksi,
olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät.
En miettinyt koskaan rokotuksia.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minun päälleni ei oltu koskaan
oksennettu,
kakattu,
syljetty,
pureskeltu,
pissitty
eikä nipistelty pienillä sormilla.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minulla oli täydellinen mielenhallinta,
-ajatuksieni ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta,
jotta lääkärit voisivat tehdä
kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin
silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut äärettömän
onnellinen yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä
katsellen nukkuvaa lasta.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa,
vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut sydämeni
murskaantuvan miljooniksi pieniksi palasiksi,
kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt,
että jokin niin pieni voi vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan ollut tiennyt,
että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt, että rakastaisin olla äiti.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En tiennyt miltä tuntuu
kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua,
kun syöttää nälkäistä vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin pieni
voisi saada minut tuntemaan itseni niin tarpeelliseksi.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan noussut ylös
yöllä kymmenen minuutin välein
tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa.
En ollut koskaan tuntenut sitä
lämpöä
iloa
rakkautta
sydänsärkyä
ihmetystä
tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon...

Ennen kuin minusta tuli äiti.

Joo on sit hetki aikaa siitä kun viimeksi on tänne tultu kirjoitettua.
No viikot on lähinnä mennyt kotona ja töissä. Mitä nyt edwood on joskus pyörähtänyt kylässä, mut en oo senkään kanssa pahemmin kerennyt juttelee. On ollut vähän väsy duunin jälkeen.
Ja kohta näkee sitäkin vielä vähemmän... nyyh... Ei kai tässä muuta valitettavaa ollut... heh
Täällä mä oon... vielä...

Sinä siinä!

Sinä, joka luet tätä, kuvaile minua yhdellä sanalla.
Siis vain yhdellä ( !! ), ja sen jälkeen laita tämä omaan päiväkirjaasi, jotta näet mitä muut ajattelevat sinusta.

Olit sitten kuka tahansa, laita kommenttia, jos eksyt päiväkirjaani lukemaan.

Taas on rankka viikko takana ja huomenna olis vielä duunia. Sit olis yks päivä vapaata ja sit taas töihin... Ei oo helppoo olla työssä käyvä kotiäiti...

Jotenkin tuntuu, että olen Karvisen kanssa samassa ruhossa... Vihaan maanantaita!!! Maanantait on kammo päiviä... Kaikki ihmiset on yhtä kärttysiä... Ne se on toki tän palveluammatin varjo puolia... No mut edelleen on ihan kiva kuitenkin päästä pois lapsiperheen arjesta. Mieluiten välillä töissä, kun viis vuotta putkeen kotona...

Aah.. taas yksi ratkiriemukas duuni päivä takana... Tulipahan tänään taas todistettua sanonta meitä on moneen junaan...
Ei vaan on se kiva välillä nähdä muitakin, kuin omaa perhettä. Vaikka sitten työn merkeissä.
Ihanaa, kohta voi laittaa muksut nukkumaan ja viettää yksinäistä iltaa... Ei tarvii kuunnella mitään muuta kuin hiljaisuutta. Palailen varmaan myöhemmin illalla...

Kivaa on... Okei olen taas yksin kotona näiden hirviöiden kanssa. No okei ne nukkuu...!!! Eli toisin sanoen vietän todella tylsää perjantai iltaa!!!! Kaikki on jossain.... Missä kaikki on...? Lääkitykseni ei taida olla ihan kohillaan....

Voi, voi kun joutuu vielä vanhoilla päivillä tunkemaan itsensä tämmöiseenkin... Eikö pelkkä mese olis riittänyt... :)