IRC-Galleria

Mutta jos olet päässyt angstin yli puffelimaiseen maailmaan, rakastele itseäsi intohimoisesti. Joogan avulla taivut paremmin ja nautinnon kukkanen suorastaan puhkeaa mehiläisen silmille.

Koppa kaljaa ja makkaraa sinappihöystein, aurinko polttaa ja moottoritie sulaa kun kananmunasta lettutaikinaa taikoo. Mitään näistä ei tietenkään minulla ole, aurinko toki mutta piileskelen siltä. Velkani ei anna minun näyttäytyä, uhkaa puukolla ja kertoo tarinoita Matti Nyksi Nykäsestä.

Nyksistähän tarinoita löytyy, ilman karttaa ja kompassiakin. Sama vaikka keksisi itse, totta ne kuitenkin ovat. Sankaritarinoissa on se hyvä puoli, että jos olit yksin taistelemassa liskoja ja menninkäisiä vastaan, se on sinun sanasi muita vastaan. Ja koska muut ovat pellejä niin olet aina oikeassa. Vain punainen nenä puuttuu.

Karu totuus paljastuu jos oli muita paikalla, "Ei se Nyksi nyt ihan noin mennyt -" Sitten tulee pizzaveitsestä.

Pikkutuhmaa taikuutta, tai ilkeämpää kuin kaksi viikkoa jääkaapissa käynyt läpimätä pahuus. Oiva keino käyttää musiikkia tekosyynä paskanjauhantaan kun oikeasti mitään sanottavaa ole eikä tule vaikka kärsisin puheripulista. Jos sellanen tauti iskisi niin en vain klonksuttaisi näppikselläni tänne.

No kyllähän. My precioussssss.

Ei kuvaa kuvaamassa tuntoja kuvanottajan kuvainnollisesta mielestä värikuvin kuvitetussa maailmassamme kuvittelijan kuvitelmissa.

Lukeminen on lystiä, jos on paljon kuvia joita katsella. Siksi kai miestenlehdet menestyvät, tiedä häntä. Jos tiedän hännän, onko se kissani vai koirasi, vai ehkä liskon joka aamuisin kanojemme munia varastelee? Munista uniin, unista juniin tuhansiin.

Sellainen käytös joka ei ole hyväksyttävää on sitä itseään. Kapinallismieliset otukset eivät voi sietää normeiksi säädettyjä rajoja, säädetty joidenkin pikku sittiäisten mielissä, joten keksivät omat, ehkäpä yhtä löyhkäävät tapansa ilmaista itseään muiden sontiaisten seassa, erottuen näin ristiinnaulittaviksi kesken sunnuntai-aterian Mäntsälän messukeskuksessa.

Sunnuntaina ei vain voi marttyyriksi nousta, onhan pyhäpäivä pyhitettävä krapulan hoitoon taikka sitten virpomiseen. Nämä noitamaiset tempaukset ovat välttämättä seurasta kirouksesta joka yöllä levisi pitkin lakanoita, sekä hitusen tyynyille Hilda-tädin kyömynenän viekkoon. Syylä saa aamullakin nesteet lentämään.

Runoilkaamme.

Elämä on oppimista, päämäärän pohtimista
Seilausta sokeana
Ajassa jossa palaute on päähän potkimista

Muottiin muovaamista, hohkavista hohtimista
Seilausta sokeana
Paikassa jossa toisenlaisuus on tokkana toimimista

En ripannut missään nimessä Ressu Redfordin klassikko-biisiä Älä mee. En ikinä oo ripannu, en mitään oo ripannu! Seuraavassa siis oodi vatipäälle aka angstipupu aka karvanen kusiainen aka Wiski.

---

Laulan sulle tämän laulun
Oot mun katti ja luulet
Että kaikesta kehräämällä selviät
Totuus sattuu sä nyt tuut huomaan sen
Älä ala maukuu

Kiroan teikäläisen nimen
Jo tuhannetta kertaa
Mä tiedän ettei tää oo viimeinen
Taas kiusasin ja tassus vilahti vaan
Mä vuodan kuiviin

Hei vatipää, raavit ties mun elämään
Ilman sua ei tarttis siivoo paskaa
Hei vatipää, et omista mun kämppää
Jätä rauhaan, älä tuhoo enempää

Huomisesta vain mä tiedän että vinkumises taas siedän
Ilman rajoja söisit ittes kuoliaaks
Kulkija karvainen joka omistajaansa kiduttaa
Ja katse syyttää

---

Jouduin kuuntelemaan alkuperäisen biisin jotta sain melodian kohdalleen. Katti kidutti taas siis, epäsuorasti mutta kuitenkin.

Mut ei se tarkota etteikö lystiä ois. Just kotiuduin, oli reenit aikasemmin ja että kuulkaas kun oli lystiä! Se on aina hieno vetää ittensä humalaan sillattis et kännihuippu on ennen kuutta ja sen jälkeen kaikki on laskua vain. No ei siinä, saatiin me biisi tehtyä.

Jimillä oli mainio riffi johon oli helppo kirjoitella sanat ja jätkät keksi omat osuutensa nopsaan. En tiedä kertooko se riffin tasosta vai jätkien uber-taidoista mutta ketä kiinnostaa. Huomatkaa te kaksi saunatonttua, ei kysymysmerkkiä.

Ja jätkien kanssa kun pörrätään, aina tulee melkeinpä naisasiat puheeksi. Rintama(ehehhe) jolla ei kovasti kehumista ole ollut, pääosin siitä syystä että rima on tuolla jossain josta en sitä itsekään tavoita tai näe. Mutta eipä siinä, ei se koskaan meikäläiselle ongelma ole ollut, lähinnä tuntuu että ympäristölle enemmänkin. Taas voisi sanoa että miksi ja ketä ympäristön mielipide kiinnostaa muttei jaksa. Vaikka toisaalta tuossa sen sanoin ja monisanaisemmin, no ehkä paskasuoni kukkii niin tulee jauhettua.

Kissa tuijottaa kuin marttyyria. Ehkä kivitän sen vielä niin tietääpi sitten miltä Jeesuksesta tuntui. Eiku.. o_O

Oliko tässä joku pointti? Ei, humalaisen jonninjoutavaa läpätystä vain, maksamakkaraleipää mutustaessa. Onneksi en sentään enempää avautunut, esim pikkublondeista taikka kiinteistä pyllyistä joita aina matkan varrella näkee.

Hävettääkö aamulla? Mikä niin? No se hävettää etten paskonut keskelle Hämeenkatua :/ Eräs asioista joka olisi kiva toteuttaa.

:/

Mutta minkäs teet kun se syötetään sinulle kuin kylmä porkkanalaatikko keskellä kesää.

Kesä tulee ja simpukat heräävät eloon kammareistaan, ryömien lähemmäs muita simpukoita odottaen kesäyön orgioita romanttisine klapsutuksineen. Ravut toki kuokkivat bileet ja naksuttelevat saksillaan heikkohermoisten äyriäisvihollistensa sukuelimet omaan papupataansa. Hitunen selleriä ja herkku on melkein syötävissä, varovaisuus räkäsinttien keskuudessa kuitenkin kannattaa. Ne pöhköt kun kiimailevat jo selleristä puhuttaessa.

Onnekkaita ovat ne harvat simpukat jotka eivät ui valtavirran mukana, vaan räpiköivät liejussa hitaasti tukehtuen omaan paskaansa. Harvemmassa ovat ne joilla on mahdollisuus pysyä kuitenkin sisällä vaikka kuumana käyvä aurinkoinen kuinka namuillaan houkuttelisi ulkoilmaan kuikuilemaan ja arvostelemaan haukinaaraiden perseitä.

Nämä onnettomat mutta tyytyväiset kotilohikensä haistelijat ovat omasta mielestään luomakunnan huippu, oman tahtonsa uljaat keisarit. Heitä ei kiinnosta, se erottaa heidät suuresta ykseislimasta sekä tukehtuvista sontanaamoista. Ainoastaan ranskalaiset patonkiviljelijät ovat heidän vaivoinaan, aina sieppaamassa sukkia pyykkinarulta.

Kesä tulee ja mä sulan kuin sissijuusto mikroaaltouunissa.

Wiskin salamurhayritys numero 4.

Täällä kylmässä, avointa sotaa välttävässä ilmapiirissä, paskiainen on siirtynyt hienovaraisempiin taktiikoihin. Tästä kertoo se että mulla ei ole muistikuvaa tapahtumasta. Kyynisimmät sielut voisivat väittää jotta alkoholilla veressäni tapahtumahetkellä olisi ollut vaikutusta, mutta heitä ei kuunnella. Järkipuhe häviää aina fanaattiselle vouhotukselle.

Ehkä matolääkemyrkytysyritykseni sai kisun pohtimaan hienovaraisempaa lähestymistä tähän kämpässämme valloillaan olevaan valtataisteluun. Käyttäytyminen on kisulla läsnäollessani jos ei nyt täysin kilttiä niin sinnepäin. Mutta auta armias kun en ole kotona. Vessapaperirullat, kaukosäätimet, sälekaihtimet, randomsälä pöydiltä(joita ei voi korjata pois), ynnä muu kokee karvaisen vatipääinkvisition terävät, repivät kynnet. Väistämättömän kotiinpaluuni jälkeen kisun ilme on niin vilpitön, että saattaisin tyhmempänä uskoa että se oli joku muu.

Nämä pari neljä viime kuukautta ovat opettaneet selviytymistaitoja luonnon armoilla enemmän kuin armeija olisi ikinä kyennet tarjoamaan. Siellä en olisi oppinut tärkeitä asioita kuten "älä pidä varpaita peiton ulkopuolella", "älä roikota käsiä käsinojien ulkopuolella, älä oikeastaan pidä niitä edes käsinojilla", "varo kissan päätä kun kuset."

Mutta loppujen lopuksi, vaikka kuinka kyrpiintyneenä otuksen tempauksiin menisi nukkumaan, ja joutuisi yöllä käväisemässä heittämässä paskakranaatin pönttöön, kaveri saa meikäläisen heltymään. Pöntöllä turautellessani Wiski havahtuu uniltaan lavuaarista, katsoo mua ja alkaa kehräämään, hyppää alas jalkoihin, nousee takajaloilleen ja ojentaa tassua kohti naamaa "Eksä vähän silittäis mua?" lutuinen ilme kasvoillaan.

Kissa osaa liennytyksen taidon.

Mitäs luulette, kiusasin mirriä äskettäin hetkisen imurilla. Kaveri tykkäs kovasti imutehostani ;D Mutta sitä saa mitä tilaa, ellei posti hukkaa pakettiasi.

Neljäs vapaapäivä niinsanotusti, ja toinen bisulini muuntautui krapulasta lievästi nousujohteiseksi. Ei pöksyissäni, se kaveri ei ole asentoon noussut sen jälkeen kun näin Paavo Lipposen kalassa. Kaveri sai särjen ;/ Itken vieläkin unissani tapausta, välillä heräten kylmään, kosteaan hikeeni joka ympärilläni velloo kuin samettinen mustuus avaruuden sykkivässä autioudessa piipittäen.

Can't you feel the poison rising? In my case, it's pee. Nousee kuin sukka salkoon Runebergin päivänä. Tämä oli eroottinen vihjaus fäppäysessioihini ;D

Ympäri mennään peenikseeni tullaan. Funny, can't remember if I've used that one before or not. Not. Not not not not. Sanokaa suomeksi monta kertaa peräkkäin ja olette kuin k-vikainen kana. Not not.

Ultimaattinen GH-kokoelmani vain kasvaa, enää puuttuu kolmoinen. Mainitsin asiasta koska elämäni pyörii pyhän kolminaisuuden ympärillä, GH:n, boozen ja kyllä arvasitte oikein, Emmerdalen.

Tuon oivan aasinsillan kautta voinkin hypähtää sillalta alas.

Missä hän lienee? Ellei olisi bunkkerissa itseään tappanut, ehkä Kuun tukikohdassa tällä hetkellä punomassa juoniaan ilkeää bakteerityyppiä vastaan. Tämä bakteeri on ihmi... sen selässä. Gotcha.

Positiivinen hard rock on vähän kuin viiltelypop, hupaisaa. Pritni ei kestä, kukaan ei häntäkään, jäljellä on enää Christina Gaguilera. Raskaus on ihanaa kun tisut kasvaa, vai mitä Salma? ;D

Vitun kissa, paineli namiskoja, luulin jo hetken että tämä ajatteluni jalokivi on iäksi kadonnut. En nimittäin osaa samaa paskaa kirjoittaa kahta kertaa.

Lähentelen pappavuosiani, koht alkavat, ja haluaisin sanoa muutaman sanan jälkikasvulleni. Seuraavaksi siis eräänlainen elämänohje, tai ohjeita teille lahjattomille äpärille.

Alkoholi. Mitä tästä voisin sanoa? Paras kaverisi, tukeudu häneen usein, älä pelkää tai mieti seksin harrastamista tyhjän putelin kanssa. Se sattuu vain jos rikot pullon suun sisääsi, tai ympärillesi.

Raha. Sossu antaa, ja nämä ns. töitä tekevät nuljut kiittävät. Mutta vitutko niiq niistä välität?

Naiset. Mitenhän kiteyttäisin tämän? Can't live with them, use em and kill em! ... mut älä jää kiinni.

Ja jos satuit olemaan mies ja diggailet miehistä niin tapa ittes.

Tyttölapset, älkää jakako liikaa tavaraanne mutta jakakaa sitä antaumuksella.

Jakakaa? Kuulostaa huonolta suomelta. Huono Suomi, sopii.

Hoh, entteri-sormeni vetää vertoja nopeudessa peenikselleni.

Eli eihän tämä nyt vain otsikon mittainen voisi olla. Se todistaisi maailmassa olevan virheen, sen saman josta monet usein jutustelevat mutteivat koskaan samaan aikaan. Jos kaikki ajattelisivat virhettä samaan aikaan, se tunnistettaisiin ja ajojahti alkaisi. Saisimme kuvaa poliisi-tv:n välityksellä kuinka partioautot poristelevat vanhan kuplan kyydissä kiitävän virheen perässä kuin OJ:n aikoihin. Oval office-jobin näes, muistatte varmaan Monican?

OOJ, sama se. Yks O vähemmän ei tarkoita kuin yhtä vajaata aakkossarjaa, ja se on vähän kaikkeudessa jossa jokaisessa on lukuja jotka toki kääntyvät hienosti kirjaimiksi.

5 minuutin päästä sytytän uunin tuleen. Lämmitän sitä luolamiestyyliin, alasti ja nuijimalla. Käytän Wiskiä lannevaatteena, toivottavasti ei kovasti kynsi jottei tule pipiä.

Haistanko tuhkan ilmassa? No kieltämättä en. Miksi kieltäisin jos en? Kieltäisin jotta joo koska savu on harvinainen tuoksu. Yleensä silloin palaa jotain mutta nykyään se on kovin harvinaista, sääli kauniita liekkejä jotka sukupuuttoon pikkuhiljaa kupsahtelevat laittoman noitavainon vuoksi.

Jalkapohjat nastoilla hilpaisen sen uunin kimppuun jotta saan kissapaistia horneteilla höystettynä alakerrasta halvalla saamallani sissijuustolla.

Jos sen näkisin. Tällainen hassuhko suorakulmaisen laatikon mallinen mikäs helvetin verho tuo olikaan peittää ikkunan :/ Ja minä kun niin diggailen lintujen bongailusta.

Joulu tulloo kuin Jaffat konsanaan. Mutta missä on Babar, eikun siis Aladdin. Tuli jaffasta mieleen jafar, siitä aladdin ja sitten sanoin siis babar. Löysä logiikka. Viagraa vähän, viagraa vain ;D

Viski viskoo vimmatusti visvaista vuorenruskeaa viljapaskaansa vetelin vedoin viheltäen vaatimattomassa vankilassani. Hoh, on se kova. Paitsi nuo kikkareet, joita olen nyttemmin pari kertaa sukastani irroittanut, ja puhtaaksi nuollut kuin suklaisen karamellitikun konsanaan. Haju ei aivan ole sama vain.

I can't get to sleep tonight, no matter how hard I try, it's cold and it's dark, and the wind. Putosin kärryiltä. But the baby's... Sanoi uudestaan mutta en puijaa. I'm just a babyyyyyy!

I have assmark too.

Burrito, biisi jonka voit syödä ilman vatsanväänteitä. Välillähän tulinen safka saa ihmiset paskomaan allensa. Eikä kaikille riitä julkisia käymälöitä!! Siinähän ollaan nilkkoja myöten sonnassa, Klamydian rai'atessa päässäni kuin outo surina kärpäsen heiveröisestä siivestä, joka ilmassa fäppää. Mistäs sitä tietää tarvitseeko siiven kosketella itseään silloin tällöin.

Minun pitää.