IRC-Galleria

NEIDIT ei ne syö eikä unta saa.

En osaa elää
En näissä kengissä, en tässä talossa, en tällä kadulla
En osaa elää
En elokuvissa, en yöjunissa, en kenenkään kodissa
Ilman sinua

Olen lapsi joka roikkuu kiinni sinussa
Miksi, miksi ihmisen täytyy luopua

Vaikka pelkään pimeää
Mua oota, mä haen sinut takaisin
Takki päälle, paljain jaloin meen pakkaseen

mut aina on kylmä
ja jäätävä maa
varpaisillani koitan
sun luokse suunnistaa

Revityt, hakatut kädet,
sokaistut silmät,
huutava yksinäisyys,
rikkirepivä kuiskaus.
Pimeässä itkevä sielu,
isä, poika ja pyhä henki
palavassa pätsissä.
Tuska polttaa varpaissa
ja hiukset tulena liehuvat.
Piirtäkää ehjä ihminen
rikkimenneen tilalle
tai antakaa minun palaa loppuun
pehmeäksi tuhkaksi,
joka ei uniaan itke.

Kun luet tämän viestin, vietä muutaman minuutin hiljaisuus heille,
ketkä menehtyivät Jokelan ampumakohtauksessa. Kun olet viettänyt
hiljaisuutta, kopioi tämä viesti ja lisää se omaan päiväkirjaasi.
Menehtyneet ansaitsevat hiljaisuuden.