IRC-Galleria

Jooh. Olen kirjoitellut ihan silmät ristissä historian esseetä aiheesta, kahtiajakautunut suomi 1920-luvulla. x_X

Sitten alkaa hauskuus..

Kata tulee hädissään selittään jotain että Chii on kadonnut, ettei se ole häkissään. Mä lähden koneelta katsomaan ja kun se ei ilmesty kopistaan herkkupalalla houkutellessa, ehdin jo huolestua että kai se on yhä hengissä. Sanon katalle että nostetaan häkki pois että voin kurkata koppiin ja eihän se ole siellä. Huomaan että yksi ylimmistä häkin luukuista on auki. Sieltä on yli metrin pudotus maahan ja ne on ennenkin mm. keskellä yötä karanneet luukun ollessa auki. Karkulainen voi olla siis missä tahansa talossa. Kuljen pitkin taloa hädissäni ja huutelen Chiitä. Sitä ei kuulu mistään. Äiti on pihalla ja huudan sillekin että Chii on kadonnut. Oon jo ihan paniikissa, niinpä Kata avaa vessan suljetun oven ja siellähän se minun rakkain on vessapaperikasan keskellä (oli tylsistyksissään repinyt yhden rullallisen lattialle) APRILLIA.
Ja joo nyt mulle nauretaan koko loppu vuosi.

Ei voinut kukaan varoittaa etukäteen. Mä en muista ikinä mitn aprillipäiviä.

Tänään kyl DDR!

Pakollisena ilmoituksena kaikille. Matto on pölyttynyt ihan liian kauan.

Nyt tiedän etten sittenkään vihaa niin saksankieltä. Koska ne lausuu r'n kivasti. Se Claasin laulajakin, se on vaan niillä luonnostaan sellainen hassu. Muuten en sitten ole vieläkään kovin myötämielinen saksaa kohtaan. Se maa saa tehdä vielä jotakin muuttaakseen opittuja pinttyneitä mielipiteitäni ja asennettani. Saksa, annan vielä mahdollisuuden.. Jrock-konserttilipuilla voi heittää tai jotain ;D

Outo päivä. Ei tunnu perjantailta. Ehkä koska koeviikko alkoi ja viikonloppu ei varsinaisesti ole vapaata, kun pitäisi lukea. Alan myös vähitellen tajuta että on enää viikko BLOODin keikkaan. tai huomenna on. Ihan mieletöntä. Muistan edelleen sen tunteen kun alle vuosi sitten odotin niitä lavalle Turussa. Siinä tuijotti niiden kankaalle heijastettuja kuvia ja mietti näyttävätkö ne samalta livenä, miltä ne kuulostavat eikä vieläkään uskonut että ne näkee kohta oikeasti, puhumattakaan siitä että se tapahtuisi vielä uudestaan. Odotan niin <3 Olen kuunnellut kahta BLOODin levyäni nyt kuluneella viikolla. Nyt niitä lempibiisejäkin on jo niin monta. Keikasta tulee upea! Ja siellä on niin paljon ihmisiä, ihanaa päästä näkemään taas kaikkia.

Eilen pistin kesätyö hakemuksen äidintyöpaikalle.. Sieltä arvotaan, joten toivottavasti olisi samalla lailla onnea kuin viime vuonna iskän työpaikan kanssa. Kesäsuunnitelmat riippuu hieman tuosta työnsaannista. Sitä joko on pitkä kesä aikaa tehdä vaikka mitä, eli olla ja laiskotella tai sitten ei. Ja vois saada rahaa. Ainakin alku kesästä yhdelle rippileirille, sitten Irlantiin ja provinssi jää väliin. Kiitos hanna. En näe vieläkään Ola Saloa ;_____; joku saa sitten kyllä lähteä mun kanssa jos ne vaikka syksyllä heittää keikkaa täällä.

Sumua ja outoja mielikuvia.
Jossittelu on joskus kivaa, varsinkin kun unohtaa hetkessä ajatuksensa. En tiedä mitä ihmiset minulta odottavat. voisiko joku kertoa? Yritän olla kaikkien ystävä, en ole hyvä olemaan muuta. Tahtoisin puhua sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa en ole puhunut puoleen vuoteen. Liikaa toivottua?

Nyt menen nukkumaan. Lisää. Pää ei ole kovin selvä. Ylitän minä hetkenä hyvänsä masennuksen rajan. mutta ei. Menen halaamaan jotakin, Chii ainakin kuuntelee, vaikka pureekin joskus. mutta se rakastaa.

Outside of the opened window
Is the swirling and dancing deep sky
Ah, I look up to it...
"What meaning is there in these repeating days?"
Ah, I shout that out...
I fly away, go
I've thrown off my rocking shoes
I jump up into a puddle
A flashback
You're clever
Ah, remember
Crossing over that rainbow, I want to go back to that morning
The two of us walked together, with our dreams arranged
Glamorous days

"Isn't there any value in surrendered love?"
Ah, I lament about this...
That's what I spit out, go
I drink down Rock'n'roll
I breathe in the battle
A flashback
Your flavor
Ah, remember
Gathering up the stars, I want to decorate my chest with them
We danced together with linked dreams
Glamorous days
They don't sleep!

Sunday, Monday
A flash of lightning, Tuesday
Wednesday, Thursday
Snowflakes...
Friday, Saturday
Seven prismatic colors everyday
The full moon disappears at random
I respond with my own voice

Wiping away the clouds, I want to shine down on your future
I walk alone, carrying my dreams with me
Glorious days
Crossing over that rainbow, I want to go back to that morning
The two of us walked together, with our dreams arranged
Glamorous days
Glamorous sky...

Mika nakashima - Glamorous sky

Tunnetilat ovat vaihdelleet ääripäästä toiseen ja takaisin. Olen tähän asti elämääni elänyt ilmeisen tunneköyhää elämää, mutta kasautuakseen kaikki yhtä aikaa ja päällekkäin on solmu hieman liian iso heti aukaistavaksi. Energiani ovat niin hajalla, että jos vain saisinkin keskittää kaiken yhteen tunteeseen, se olisi jotain todella voimakasta.

Päivän valossa on turvallisempaa miettiä asioita, vaikka sitten sortuisikin ilmehtimään jotain omaa junassa kanssamatkustajien iloksi, yöllä kaikki ajattelu pitäisi vain lopettaa. Olen matkustanut paljon junilla.. Selvisin tänään paljon paremmin Helsingin asemalla kuin iskä tai kata. Ne oli ihan hukassa. Ja en ymmärrä mitä vaikeeta muutenkaan helsingissä liikkumisessa on.

Monet biisit saa niskakarvat nousemaan pystyyn. Silloin kun ne tuntuvat olevan jotain henkilökohtaista. Tai sitten olen vain vastaanottavaisempi, tulkintaahan sekin vain on. Silloin tällöin kuitenkin tekisi mieli paiskata cd-soitin seinään tai vain hymyillä leveintä hymyä. Olenkohan liian herkkä, ehkä pitäisi siirtyä taas japanilaiseen, mistä ei ymmärrä sen vertaa ilman sanoitusten käännöksiä, että kokisi suurempia tunnepurkauksia.

Olen materialisti >_< Ostin vaatteita, mangaa ja jotain muuta ihanaa. Niinkuin on reetan kans todettu, shoppailu on terapiaa. ^_~

Tahdon _maalata_ taulun. Voimakkaita vetoja ja värejä. Tahdon ilmaista tätä kaikkea mitä en pysty kenellekään kuvailemaan sanoin.

Lopetan tämän sekavuuden. Mata ne.

Tanssit on tanssittu ja täytyy vielä hehkuttaa että oli ihan mielettömän kivaa.
Torstai ja perjantai menivät todella nopeasti ohi ja perjantaikin vaihtui lauantaiksi siinä kaikessa häslingissä. Nyt jo naurattaa kaikki.

Kuuntelen mewiä. Laulajan ääni on niin ihana<3 Länsimaisesta musiikistakin löytyy täydellisyyttä, toivottavasti kukaan ei ole ymmärtänyt että väheksyisin sitä japanilaisen rinnalla.

np. Mew - Special

Ja sitten vielä haaste kun näitä näyttää riittävän:

Kerron mitkä viisi tavaraa (ei asiat, eikä ihmiset vaan esineet) minulle ovat tärkeimpiä kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä.

1. Kännykkä
2. kaikista ihanista levyistäni varmasti ihanin: miyavi - miyavizm
3. kannettava cd-soitin
4. piirustusvihkoni + kynä
5. tietokone

Saa tehdä kuka tahtoo~

Kerron mitä minulla on päälläni, kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta.

Eh.
pitikin kirjautua galtsuun.
Mustat alusvaatteet ja joku random tpaita yöpaitana. xD ei muuta. tai no ylä-asteen luokkasormus joka on sormessa aina.
(joo ja ei kello ole kuin kaks päivällä..)

Enkä jaksa haastaa viittä ihmistä..
Saa tehdä kuka haluaa ja minua voi syyttää.

Yllätyksemme onnistui. Siinä julisteessa oikeasti onnistui lukemaan 'pajon onnea..', tälle tullaan nauramaan vielä pitkään. Tiitsu^^ sai aukaistua kuoharin ilman että tappoi ketään tai rikkoi mitään..(eiks se korkki aina lentele mihin sattuu) ja kakkukin selvisi perille, vaikka minä sitä kannoinkin.

Katsottiin Fantastic four ja Jali ja suklaatehdas. Ensimmäinen oli niin huono, että meinasi nukahtaa moneen kertaan ja naurettavakaan se ei jaksanut kauaa olla. Kun taas Jali oli jokin ihanin. Willy Wonka <3, ne oravat ja umppalumpat<3
Scooby gang kutistui sitten joskus puolen yön jälkeen, kun nää jotkut tahtoi oikeasti kotiin nukkumaan. Me retun, hannan ja merin kanssa jatkettiin 'syvällisiä' keskusteluja ja joskus aamulla nukuttiin muutama tunti. Sohva + kaksi nojatuolia. Ei ole edes paikat kipeinä.

Tarot kortit on pelottavia.

Hymyilen. Kaikki on jotenkin niin hyvin nyt.

Taas tämmöinen haaste. Ja viisi onnellista pääsee taas toistamaan jäljessäni..
No mietitääs mitä minä fobioin..

1. Hämähäkit. Isot, pienet, karvaiset ja kahdensanjalkaiset. Kiljun oikeasti - ja kovaa - kun näen sellaisen. Ja en todellakaan pysty katsomaan edes tv- ohjelmia missä on jotain tänsortin elukoita.

2. Mí scusi -miehiä ja muita epämääräisiä. Hämeenlinnankin kaupungilla liikkuu liikaa outoja tyyppejä (päiväsaikaankin!) ja jos sit vielä sattuu hyppelemään (lyhyessä)hameessa..

3. Yksinäisyyttä. Että jäis ihan yksin. Että kaikki kaverit päättäis yhtäkkiä kadota, tai muu perhe kuolis auto-onnettomuudessa tai että maailma räjäytettäs ydinaseilla ja vain minä selviäisin elossa. olis aika kamalaa.

4. Tulevaisuutta. Kun ei vielä oikein tiedä mitä tekis..

5. Hannan eriväri piilareit. Ja yleensäkin hannaa. Varsinkin jos se aikoo kutittaa mua mahasta.

Ei tarvitse kiitellä,
-cateye
-teo
-Havina
- ^_________^
-Towa