IRC-Galleria

Voi kettu!

Viime yönä pakersin kovasti tarinaani Provinssista ja sain sen melkein loppuun!!! Nyt se on tuhottu, kun menin sekoileen...

Provinssiin... Väri on päässä, ei oo pakattu ja juna lähtee puol kaks... Hihii... Onnesta soikeena

Onkohan jokin töyttäisy pehmentänyt tämän tytön aivoja kun on niin kova sekoileen?

Miten ihmeessä voin unohtaa Mäkärän nimen, jonka olen tuntenut 6 vuotta?

Miten pystyin unohtamaan tänään missä olen töissä? - Ravintolapäälikkö kyllä muisti piikitellä.

Miten pystyn menemään joskus tunnin liian aikaisin töihin ja tänään puolitoista tuntia myöhemmin?

Miten ne sukat jäi kotio, kun tulin töihin?

Ikinä ei salilla ole kaikki mukana. Miksi viimeksi en muistanu ottaa toppia ja housuja mukaan, yleensähän se on pyyhe tai juomapullo joka unohtuu?

Miten olen tänä vuonna onnistunut hukkaan kaksi lompakkoa, puhelimen, avaimen,kameran, laukun, passin, tumput, takin, kaulahuivin, farkut ja vyön, hameen ja kaksi paitaa sekä bikinit.... Mikään niistä ei ole kotona.

Miten jaloissani on neljä vesikellukkaa enkä edes huomannu niitä ennenkuin niistä tänään huomautettiin?

Miten vuokrani oli viikon myöhässä vaikka tililläni oli reilusti rahaa mm. sitä varten?

Miksi en ole vieläkään hakenut Adeccolta palkkaani? Eli lähettänyt sinne tunti lappuja.

Miksi en ole pessyt pyykkiä Espanjan matkalta tulon jälkeen?

Vastaus kaikkeen on perkeleenmoinen kiire huolettomalla ihmisellä...

Voi perkele ne tupakat unohtu sinne hyllylle!

Enpä oo taas kirjoittanu tänne vähään aikaan... Viime lauantaina oli lakkiaiset sen jälkeen käynti stadissa pääsykokeissa. Näinpä vanhan ystävänkin. Silti pääsykokeet tais mennä siihen tapaan, että taidan haluta sinne Afrikkaan. On sellainen hinku ulkomaille ja halu koulunpenkille hyvin vähäinen. En usko että pystyn odottamaan enää vuotta että pääsisiin asumaan jossain muualla. Toinen paikkakunta ei riitä, sillä ei se erilaista muissa kaupungeissa ole ja maalle en muuta. Tarkoitus ois päästä orpokotiin töihin humana people to peoplen kautta. Mun mukaan lähtis tietty Marilyn, joka tietty nappaa uuden rakkautensa mukaan.

www.humana.org

Torstaina alkoi Sauna Open Air ja minä tietty fiilistelin torstaina alueen ulkopuolella. Kaverilla oli mukanaan tietty kitara ja sitä moni rämpytteli vuorollaan. Ympärille kerääntyi hiljalleen kohtuu paljon porukkaa. Jatkoin matkaani Spudeen ja Jalla Jallan kautta kotiin. Huomasin että Jalla Jallassa on nykyään Bosnialainen töissä ja on kyllä pakko sanoa että se tekee parhaat mahdolliset pitsat. Kukaan ei tee niin hyviä. Varmaan pitää vaihtaa käynti sinne.

Perjantai oli aivan järkyttävä päivä töissä. Ei oo jouluruuhkien jälkeen ollu samanlaista kaaosta.

Lauantaina tapahtu oikeesti jotain aivan HIRVEETÄ. Unohdin mun mussukoiden nelikymppiset. Helvetin helvetti... Ne soitti sit yhdeksän jälkeen kun istuskelin työpäivän jälkeen Koskenrannassa ja muistutti. Vähän nolotti. Lupasin mennä kattoon niitä sit Rumaan, mutta sit illan edetessä unohdin taas kokonaan. Ketuttaa... Olin ekaa kertaa Cabaretissa. Jonotettiin vissiin tunti sisälle. Hullut jonot! Alakerran tarjoilija oli harvinaisen törkeä! Se otti vittuillakseen kaikki muut ympäriltä. Ihan piruuttaan ja oikeasti näin. Vaihdoin baaritiskiä. Kun kaverini vihdoin sai palvelua ja pyys kaks Valkovenäläistä ja veden niin se mulkku toi veden tilalta Fisun. Muuten oli tosi kiva paikka. Oli vaan turhan täynnä porukkaa...

Tänään krapulassa töihin ei jaksais. AI PERKELE! Mun piti palauttaa jo keskiviikkona pari leffaa Makuuniin enkä oo vieläkään palauttanu... tulee hiukan sakkoja ihan turhasta

Koulun käynti on kyllä rankkaa ei voi muuta sanoa ja kallista. Ei kannattas ressata mistään, mutta on pakko. Järjestelmät vaativat niin. Huomisen kahvi kemujen jälkeen olen onnellinen kun lakki on päässä ja jälleen kerran kaikki on taas ohi. En ite ressais niin pahasti, mutta äidit on kaameita, kun ne ressaantuu.

Ne rupee sählään ja selittään, lopulta ku menee hermot niin äitiä itkettää ja tulee pahamieli ku syynä on kokonaan koko pirun järjestelmä. On kumma ku serkkukin saa ammatin eikä sille mitään juhlia järjestetä, kaverista tulee parturi ja toisesta mekaanikko eikä juhlia. Mä kirjotin pari kuukauttasitten liutan hassuja papereita joissa oli liuta virheitä vielä ja sitä juhlii koko suku ja ruottin opettajakin saa mitalin. Hassua!

Onko muka tieto Platonin luolateoriasta ja integrointi tärkeämpää kuin kyky luoda se kaunis mekko mitä pidän kun lakki vedetään päähän. Eipä kai. Mutta kun tieni ammattiin edes loppunut ja valmiuteni tällä koulutuksella ei olisi ei edes siivoojaksi niin en tiedä miksi vielä juhlitaan. Ehkä selittelen niille pölyille. "Ette te ole oikeasti ole olemassa. Olette vain heijastusta luolani seinällä." Ajattelen siis olen. Noh Terävää...

Enpä ainakaan tuhlannut pukuun yli 150e vaan vaivaiset 39.90e ja omalla tavallaan pidän siitä. Aika jännää ku meille tulee kavereita niin että perhe on vielä kotona ja kemut vielä puolessa välissä. Täytyy sanoa et vähän jänskättää...

Isukin auto ei lähteny tänään käyntiin ja mä olin kuskina, yksin, keskustassa.Akku oli menny sököks ja isukkipa sanoi ettei se mun vika oo vaan Biltemassa myydään paskoja akkuja. Ihanaa... Eipä ollu mun vika! Nolo se tilanne tosin oli ku jouduin keskelle Tampellan risteystä ja raksa miehet mammani kanssa työnteli sen paikalleen.

Perkeleen Isoveli! Se huijas mua taas. Ei taas ollu kovinkaan. Se nyi mulle Viru Valge 10e ja tulee meille huomenna juomaan sitä... PRKL! Mutta eipä muutakaan siihen hätään saanu. Törkeä kiristäjä. Ite oli maksanu siitä 6e. Lisäks tulee booliin kaikkia ihania liköörejä mitä kaupasta löysin. Lisäksi kokeilen valmistaa Sangriaa... Katsellaan...

Ärsyttää käydä kauppaa Isoveljen kanssa ku ei se oo kovinkaan kohtuullinen. Ei kavereita sais huijata...

Sanna - Aili: 63%
Sanna hörppii etukäteen talon kirkkaita ja korvaa puuttuvat viinat vedellä. Loput juo Aili, ihmetellen poikkeuksellisen hyvää viinapäätään.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: jöröjukka


Susanna - Aili: 12%
Joukko naamiomiehiä ryöstää arvotavaranne syrjäkujalla, joten viinaa ei saada kitusiin.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: valkovenäläinen

Mikko - Aili: 94%
Hoiputte kännissä tiellä, olutrekka ajaa ojaan väistäessään, ja juotavaa on sitten tarjolla kuin sieniä sateen jälkeen.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: vodkaa niin raakana kuin laki sallii

Juha - Aili: 35%
Paha olo yllättää, ja Juha päästää suustaan oksennusryöpyn, josta myös Aili saa vaatteilleen koristusta.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: halpa punaviini

Erkka - Aili: 53%
Aili sammuu kesken kaiken, mutta tuoppi vettä ja pari paukkua perään auttavat äkkiä.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: kuiva martini

Mari - Aili: 40%
Mari saa pahasti kuonoonsa joltain rähinäremmiltä, mutta Aili sentään saa juoda rauhassa.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: pontikka

Minna - Aili: 31%
Jakkaralla tasapainoileva Minna kaatuu esityksensä päätteeksi baaritiskille. Aili yrittää tietenkin pelastaa paukkunsa, mutta ne kaatuvat ja syttyvät kynttilästä tuleen. Palovaurioista seuraa iso lasku.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: taskulämmin kossu

Sarkku - Aili: 34%
Aili sammuu aivan liian varhain, joten illasta tulee varsin kuiva.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: vodkaa niin raakana kuin laki sallii

Jussi - Aili: 9%
Ilmaisen viinan toivossa Aili ottaa vastaan vapaaliput tapahtumaan, joka paljastuu herätysliikkeen kokoukseksi juuri paikalle saavuttua, samalla kun Jussi kiroilee auton hajoamista.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: long island ice tea

Juuso - Aili: 66%
Rahat saattavat loppua ikävästi kesken vauhdikkaan illan, mutta muuten homma toimii.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: asterix

Jani - Aili: 37%
Viimeinen viinapullo ottaa ja särkyy tuhannen pirstaksi, kun Aili kännissä kompuroidessaan tönäisee sitä ahterillaan.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: tumma olut

Sini - Aili: 48%
Jakkaralla tasapainoileva Sini kaatuu esityksensä päätteeksi baaritiskille. Aili yrittää tietenkin pelastaa paukkunsa, mutta ne kaatuvat ja syttyvät kynttilästä tuleen. Palovaurioista seuraa iso lasku.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: joku sikahalpa spurguvalkkari

Laura - Aili: 94%
Hoiputte kännissä tiellä, olutrekka ajaa ojaan väistäessään, ja juotavaa on sitten tarjolla kuin sieniä sateen jälkeen.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: vodkaa niin raakana kuin laki sallii

Kuvaile minua yhdellä sanalla... Siis vain yhdellä(!) ja laita sitten tämä omaan päiväkirjaasi, jotta näet mitä muut sinusta ajattelevat.

19 kymysystä!

"Noniin. Annan sinulle kysymyksiä ja sinä käyt osoitteessa http://www.lintukoto.net/viihde/oraakkeli/ kyselemässä kysymykset oraakkelilta ja kirjoitat oraakkelin vastaukset tänne. HUOM! Saat muotoilla kysymykset haluamaasi kieleen, tyyliin tai murteeseen tai vaihtaa sana järjestystä, mutta kysymyksessä pitää olla sama juoni. Nyt kirjoittamaan. Lopuksi haasta neljä kaveriasi tekemään saman."


1. Kuka minä olen?
-Olet Andy McCoyn hammas.

Tämäpä alkoi mielenkiintoisesti. Puuttuva tekijä siis...

2. Missä asun?
- Pesemässä pikkuhousuja.

Kappas...

3. Mikä olen?
- Olet se joka antaa kaikille.

Tottakai! Tervetuloa lakkiaisiin... Siellä on boolitarjoilu!

4. Millainen olen?
- Kyllä mä huomaan että sä mua vonkaat, mutta ei se haittaa, se tuntuu vain hyvältä!

Hyvältähän se mustakin tuntuu... Mutta juodaampa ensin lisää skumppaa.

5. Kuka luulen olevani?
- Päivikki

Hah... Nyt narraat...

8. Mikä on arvokkain asia mielestäni maailmassa?
- Rakkaus on arvokkainta mitä on. Ja läheisyys.

Nyt tulee jo niitä oikeanlaisia vastauksia... Kerroppa lisää , kulta1

9. Miltä näytän?
- Suolalta, vaikka itsekin epäilin asiaa kunnes otin siitä selvän.

Höh... Etkö kuuntele ollenkaan mitä kysyn?

10. Miltä tunnun?
- Kakalta

Nyt alkaa riittää! Pitääkö sitä nyt kaikki suoraan sanoa. Nyt loppu boolitarjoilu!

11. Miltä maistun?
- Koipalloilta

Hmmm... En ole kyllä maistanut ikinä koipalloja. Kuulemma tuntuvat inhottavilta. Ei heru viinaa.

12. Miltä tuoksun?
- Suolalta

Nyt Oraakkelilla on aistit hiukan sekaisin.

13. Missä minun kuuluisi olla?
- Turussa, kultaseni.

Tulin juuri sieltä... Nätti kaupunki, mutta miehilläkin on hameet.

14. Mikä minun kuuluisi olla?
- Hauskan pitäminen

No sieltähän se tuli... Saako olla lisää boolia?

15. Mistä minut löytää?
- Juupajoelta

Juu juu... Siellä minä aina tallustan.

16. Miten minut tavoittaa?
- Piti aamulla lypsää lehmät ja ruokkia kanat ja sitten myöhästyin ratikasta

Me puhuttiin nyt musta... Taitaa sitä paitsi herra Oraakkeli laskea luikuria...

17. Ikäni?
- 38

...OK!

18. Sukupuoleni?
- Jaha.. no ei ole sinuakaan järjellä pilattu

Noh noh, noh... : ( Sitähän ne sanoo....

19. Kuka on minulle tärkein?
- Viattomalta näyttävä namusetä.

Ei meidän isukki oo mikään namusetä! Tästä saat sitä boolia...

Tehköön, kuka haluaa. :P

Nykyään tulee kyllä kirjoitettua paljon harvemmin... Viikonloppu oli kyllä vähän hassu... En kyllä aavistanut mitä illasta tulisi, kun menin moikkaamaan täti- Monikaa ja Symppistä Public Corneriin perjantaina työpäivän jälkeen. Siellä oli lisäksi myös Harry Morrison ja Poju.

Olin päässyt vasta yhdeltä töistä ja Public menikin kiinni ennenkuin edes pääsin tilaamaan cokista. Marilyn saapui paikalle ja jatkettiin matkaa uuteen Aleen. Marilyn oli juuri tullut autolla Hämeenlinnasta Tomaattia tomaattia -festareilta ja halusi "vetää perseet", mutta kuski tarvittiin. Mulla ei ollu mitään aikomusta juoda eikä mennä kotiin joten olin siihen juuri sopiva.

Alekin seuras Publicin esimerkkiä ja suunnattiin Spudeen. Täti- Monika ja Symppis tosin ei tullu mukaan.... Hmmm...

Spudekin meni pian kiinni. Ilta tuntui vielä turhan nuorelta joten kaikki neljä suunnistettiin Marilynin mamman luo pojat taakse tytöt eteen. Määränpäästä ei ollut mitään tietoa, mutta jotenkin kummasti eksyttiin Pyynikinrantaan. Marilyn vaihtoi mulle koko ajan vaihteita, loistavan ajotaitoni vuoksi. : )

Käveltiin rantaa kohti, juostiin kilpaa liukumäelle, kaikki neljä perätysten, pojat ensin. Poikien perseet vaan ei mahtunu liukumaan kunnolla mäkeä alas. Haa! Pelastusvene... Kipi kipi kipi... Ei kun vesille.

Jalkasaaresta käveli muutama ihminen. "Anteeksi, mutta onkohan tämä teidän vene"

Aluksi Marilyn halusi soutaa, mutta ei tilastaan johtuen oikein siinä onnistunut vaan soutu meni huopaamiseksi ja pyörimiseksi. Poju otti ohjat käsiin. Koko matka oli yhtä kikatusta ja hämmästelyä mihin ilta oli meidät taas vienyt. Marilynin mustat sukkahousut oli revennyt ja tunsin vastustamatonta tarvetta repäistä niitä lisää... Kräts!

Rantauduimme pienennäköiselle saarelle. Tutkittuamme huomasimme kuitenkin ettei se mikään pikkunen ollut . Se jatkui pitkittäin hyvän matkaa... Jos olisi ollut lippu niin olisimme nimenneet sen. Miksihän emme käyttäneet siihen Marilynin sukkshousuja.

Matka jatkui ja soudimme takas rantaan... Kukaan ei ollut hukkunut sillä välin. Ainakaan toivottavasti. Pakko oli laskea vielä alas liukumäkeä ja sitten takaisin autolle.

Vieläkään ei haluttu mennä nukkumaan, sillä me oltiin saatu loistava idea mennä Pyynikin näkötornille. Ongelmana vain oli että se aukeaisi yhdeksältä. Päätettiin mennä hakemaan Harry Morrisonilta kaljaa ja jatkoille Pojulle. Marilyn luonnollisesti ohjaili vaihteita, minä autoa.

Poju asui tosi mukavan näköisessä kerrostalossa Taka-Huhdissa. Marilyn huomasi heti ensimmäisenä Avara luonto - videot joita sit töllättiin. Sitten vuorossa oli Ice Age. Kello oli jo kahdeksan kun muistan viimeksi puhuneeni. Oltiin viimeisiä Marilynin kanssa hereillä. Harry Morrison kehräsi oikein somasti jo aikaisessa vaiheessa.

Meidän piti lähteä yhdeksäksi Pyynikin näkötornille. Kun heräsin kello oli jo puol yksitoista ja tv:stä pyöri Disney Channel ja Stich heräsi henkiin. "Voihan nenä! Tiikeri veljekset loppui jo."

Puol kahdentoista aikaan päästiin näkötornille: ilma oli pilvinen ja sateinen, joten maisema ei ollut loistossaan, mutta olin ihana katsella niin rakasta ja kaunista Tamperetta. Lähellä siinsi meidän pitkulainen saari. Ei jaksettu jonottaa alakerrassa joten mentiin juomaan aamukahvit Lahdesjärven ABC:lle. Nyt minä vaihdan vaihteet! Näpit irti... Enää ei naurata....

ABC:n jälkeen Marilyn astui rattiin ja haki Symppiksen ja täti-Monikan kyytiin ja heitti mut kotio.En juuri ehtinyt tehdä muutakuin käydä suihkussa, kun simahdin sängylle. Parin tunnin unen jälkeen tajusin että piti ehtiä yhdeksän bussiin. Olisi pitänyt pestä pyykkiä nukkumisen sijasta, sillä puhtaita housuja ei ollut. Revin siis äkkiä hameen päälleni ja pingoin hirveää kyytiä kohti linja-autoasemaa.

Viimeinen kerta kun liikun yksistäni hame päällä sillä Cumuluksen edestä lähti äijä kävelemään perääni huudellen jotain. Tex Mexin nurkalla tanssi mies säkkipillin tahtiin ja yhtäkkiä pomppas keskelle tietä pysäyttämään Hämeenkadun liikennettä viittoen minulle että tie on selvä. Autot kuitenkin vain kiersivät miehen ja jäin odotteleen kiltisti valojen vaihtumista. Vielä matkalla pysäkille sain kuunnella vislausta... Perkeleen hameet!

Bussiin päästyäni suuntana oli Valkeakoski. Asemalle päästyäni piti J:n tulla hakeen mut, mutta isukki oli vienyt auton pihasta. Odottelin jonkin aikaa linja-auton aseman edessä olevan Ärrän pihassa. Paikalle saapui viinalle haiseva ukko. " Ootko niinku näytillä tässä." Siis Jumalauta! Ettäs kehtaa. Ukko vielä jäi seisoskeleen siihen mun viereeni ja yritti vääntää jotain juttua. Olin kuulemma hänen tyttärensä näkönen ja kuulemma varsin hyvännäköinen. Pah! "Odota tässä käyn äkiiä hakemassa tupakkaa Ärrältä. Älä katoa." Enpä! Kipi kipi kipi

Olin nähnyt tutun ostoskeskuksen bussista, johon Isoveli oli mut aikasemmin tuonu ja jonka tiesin olevan oikeassa suunnassa Menin nojaileen seinään siinä ja katselin eutoja ja ihmisiä. Melkein jokainen miespuolinen kävi juttelemassa jotakin. "Missä sun vaattees on? Eikö sun oo kylmä? Mitä teet täällä yksin?" Ei. Ei ole kylmä ja odotan kyytiä.

KunJ rei ollut saanut kyytiä niin turhauduin ja lähdin kävelemään neuvojen perusteella. Oli jotenkin mukava kävellä vaikka tihuttikin. Ilmassa tuoksui kukkiva tuomi ja muutenkin ilta oli jotenkin mukava vaikka olikin ketuttanu. Perillä olin puol kahdentoista aikaan ja matkaa oli taitettu hyvän aikaa.... Tuli mieleen uusi vuosi!

Tv:stä katselin jotain leffaa ja kummastelin Suomen voittoa. Tampereen päässä tytöt oli seurueineen lähtenyt juhlistaan Lordin voittoa. Aamulla lähdin jo kymmenen yli kadentoista bussilla, Sinne sain sentäs kyydin. Jos olisin jäänyt pitemmäksi aikaa olisin joutunut taas käveleen. Ei kiitos.

Kotona olin valmistautunut menemään seitsemään töihin mutta puoli kuusi tajusinkin että työt alkoi jo kuudelta.Kipi kipi kipi.... Nukahdin sitten paikkaan mihin on hyvä nukahtaa. Aamulla en oikein tienny missä olin ja äiti ihmetteli kovasti kun tuli hakemaan, mut suunnitteleen lakkiaisia. En ees myöhästynyt. Aamulla en oikein tienny missä olin ja äiti ihmetteli kovasti kun tuli hakemaan, mut suunnitteleen lakkiaisia. Maanantaina myöhästyinkin 20min töistä, sillä olin nukahtanut. Onneksi Samaani soittiseitsemältä niin ei kukaan töistä soittanu perään. Se kuitattiin sillä että olin pidempään töissä.

Tänään Symppis kävi kääntymässä ja kävin palauttamassa Täti-Monikan kirjan Stalinin lehmät. Kannattaa lukea. Kävin myös katsastamassa Enkelin uuden kämpän syöden parhaat leipäni ikinä. Ihan kiva kämppä täytyy sanoa. H.:llekin annoin numeroni. Olihan se pitänyt jo viikn verran ilmoittaa... Tulee kuulemmma Suomeen kesällä... : )

Nyt on jotenkin väsynyt olo. Pitäisiköhän levätä. Salilla käyminen on jäänyt uuden ohjelman tultua sillä juuri ne jumpat joissa kävin on kesän tullen karsittu. Pitäisi herätä jo yhdeksältä hikoilemaan jos aikoisi mennä. Noh... Huomenna sitten on uusi päivä. Täytyy sanoa että ilta hommat käy raskaaksi.

"Kesä eikä mitään tekemistä"

Jahas ei kuulu mun kesään... Onhan se viimeinen teinikesä. Pitäähän tehdä kaikkia teinijuttuja, joista tää blogi on yks...

Hyvää yötä!

Vappu tuli ja meni, Helsingissä ottivat kapitalistit ja anarkistit kiivaasti yhteen. Saman tyylistä väittelyä käytiin vielä kuuden aikaan Ellarilla kun me Marilynin kanssa taas onnistuimme yhdistämään kaksi ääripäätä. Paikalle sattui vielä Jumalan löytänyt Tuoli mies ja varmaan 15- vuotias PikkuRaggari. Siinä ois ollu monille nauramista. Selviydyin kotio puol seitsemän jalkeen, pienessä hiprakassa ja tietenkin puhuen puhelimeen Kyllä me osaamme.

Selviydyin kotio puol seitsemän jalkeen, pienessä hiprakassa ja tietenkin puhuen puhelimeen. Yhdeksän aikaan Symppis oli soittanu mulle ja kysyny missä oon. Olin tokkurassa kuulemma vastannu "Kaupassa ostamassa tupakkaa ja mässyä. Mä soitan myöhemmin kun en jaksa just nyt ajatella." Mitään en muista.

Espanjan reissu taas oli mahtava. Tuli nähtyä Torremolinos, Fuengirola, Girbraltar, Almería ja Granada sekä sunnuntainen Malaga, mikä ei kovin hääppönen ollu. Koko matkan vaivasi kummallinen kurkku kipu, jonka ilmeisesti sain kun heti ekana iltana piti mennä ratsastaan aalloilla turpa rullalla aalloilla "monsuuni sateessa".

Täytyy sanoa että mulle ois oikein loistavasti sopinut sen biletyskulttuuri. Paikallisessa kossupatterissa lasi on puolillaan viinaa ja yhden drinkin imeminen kestääkin tovin. Baareissa ei tule valomerkkiä vaan se on täpötäys vielä seitsemän aikaan ja yökerhoissa ei tietenkään ole pöytiä minkä luona istua ja juoda...

Gibraltarissa sen vuoren harvinainen apina kouri mun tissejäni.... Perkele! Sen vuoren hupulta nähtiin myös Herkuleksen patsaat ja Afrikanmantere. Yksi Vanhan maailman seitsemästä ihmeestä...

Granada oli kyllä mielenkiintoinen kaupunki, missä sulautui arabialainen, mustalais- ja espanjalainen kulttuuri. Alhambran palatsia me ei päästy katsoon, sillä se oli jostain syystä loppuun myyty. Sen sijaan nähtiin sen puutarha ja sen muureilta avautui mahtava näkymä solaan kaupunkiin ja luolille, missä alkujaan flamenco syntyi. Itse Granadan kaupungissa oli mustalaiseukkoja, jotka ennusti ja jakoi jonkinlaisia vitsoja, jotka Iso E:n mukaan tuotti huonoa onnea. Basaarit oli täynnä halpoja ja taidokkaasti tehtyjä esineitä joissa näkyi yhteen sulautuminen.

Fuengirola oli kyllä bilemesta, mutta ihan liian täynnä turisteja. Ihanaa oli olla rannalla ja meidän hotellikin oli kiva huoneisto hotelli jossa me viivyttiin 7pv. Yöllä pojat ei ollu saanu olla rauhassa, ku nuubiolaiset huorat oli käyny suoraan kasseista kiinni ja ilmottanu olevansa tavoiteltavissa maksua vastaan.

Almeríassa ei niinkään turisteja ollut. Rakastavaisia Espanjalaisia pareja näkyi kaikkialla toisin kuin Costa del solin alueella. Mae West oli kiva yökerho jonne ei maksanu yhtään sisään ja meno oli parhaimmillaan vielä kuudenkin aikaan aamuyöstä. Milloin ne espanjalaiset oikein nukkuu siellä? Yhtenä päivänä kävelin yksistäni kaupungin laitamilla olevan pyhimys patsaan luo. Siellä oli ihana istua ja antaa auringon sekä tuulen hyväillä kasvoja. Bongasin myös alhaalta rinteiltä lauman lampaita tai vuohia, jotka määki huvittavasti. Almería oli ihana, mutta siellä oli jo ikävä Suomea.

Vaikka laukkuni hävisikin jonkun Pepen kainaloon jo ekoina päivinä ei se lannistanut yhtään. Aina välillä tuli kuitenkin hirveä ikävä rakasta täti-Monikaa ja Marilyniani ja.... Siksi odotan ehkä viikonloppua enemmän kun Espanjan reissua. Mutta tulis jo ne lämpimämmät kelit niin vois pitää minihametta... ;)

Mutta nyt liikkeelle ettei Symppis suutu... Siellä se odottaa jo uudessa Alessa ja minä se vaan rustaan...