IRC-Galleria

halinalle_90

halinalle_90

Jimi -09, Eetu -10, Nata -13, Miro -14, Onni -18

Näin pikkujoulut kotosalLauantai 28.11.2009 23:58

Tossa sitte ennen viittä mies lähti pikkujoulu-risteilylle ja Jimin kaa jäätii kaksin kotia, no tos puol kuuden aikaa, Jimppu oli jo tosi uupunu ja vaikutti et nukahtaa, ei se sit nukahtanu, joten vsäsin appiukolle synttärikortin. 19.00 -> mentii anopille ja appiukolle Jimin kans no siel se oli tosi uupunu (nii ennen ku mentii sinne Jimi oli n.6x oksentanu kaiken pihalle, nii mun vaattet ku omansa sekä meijän sängyn lakanan). Nukku anopilla n.45minsaa omassa sängyssää, itki tosi paljon ja oli vähän muutenki äitin poika sieel, et halus olla koko ajan mun sylis. (Oli se kyl muidenki vieraiden sylis). Tultii tos 21.30 kotia, ku päätin pistää pojan nukkumaa ku oli aivan uupunu, samalla ku vaihoin vaipan mittasin lämmön nii se oli 37.0 astetta :O, normaali lämpö ku on 36.5. Annoin sitte 100ml vellii laitoin pojan sänkyy ja sit se nukahti, nyt jos nousee tässä lämpö viel enemmän nii vissii taksilla sitte peijaksee, ku itel ei oo korttii ja niil kellä on nii ei pysty olee kuski :(. Toiv. ei mitää vakavaa. Ite nyt vaa tosi herkästi kyl menny Jimin luo ku vähänki inahtanu, mut kai sit yrittää lohduttaa ku toista koskee. Meilläkää ku ei oo mitää suppoja tai mitää.

Iso on poikamme jo :)Lauantai 21.11.2009 16:18

Meijän pojan pituus on 69,8-70cm.

Jimin 3kk neukku 16.11.09Tiistai 17.11.2009 16:21

Paino 7100g (6455g)
Pituus 66.1cm (63cm)
Pipo 41.5cm 40.3cm)


Hyväntuulinen poika. Hymyilee ja ääntelee. Seuraa lelua katseellaan. Vatsallaan nostaa päätä korkealle. Kasvaa hyvin korvikkeella ja vellillä. Aamuisin saa äidinmaitoa.

Nyt se on täällä!Sunnuntai 15.11.2009 22:31

Tossa toi tv nyt on :D.

Kyl on mukava päivä :) <3Sunnuntai 15.11.2009 20:02

jimi meni anopille hoitoo, ku käytii leffas, siin ku oli aikaa käytii kiertelee jumbon puolella ja sittarissa. No toi lähtee koht ostaa sittarist meille 42" telkun :).
Käytii kattoo 2012.
Mut vihdoinki jotai uutta meille :).
Toi 32" menee makkarii :).

Surullista :'(Sunnuntai 15.11.2009 03:53

Miten sä voit? Lue loppuun niin ehkä opit jotain...

"Kun olin vielä pentu, sain sinut leikeilläni nauramaan ja sanoit
minua omaksi
lapseksesi.
Vaikka purin riekaleiksi monet kengät ja revin monet tyynyt, olin
sinun Paras
Ystäväsi.
Kun olin tehnyt jotakin pahaa, heristit minulle sormellasi ja kysyit:
Miten sä voit?
Mutta sitten rauhoituit ja rapsutit vatsaani kun makasin selälläni
edessäsi.
Vaikka sinulla oli aina kiire, oli sinulla kuitenkin aina aikaa olla
kanssani. Muistan niitä iltoja kun lepäsin sängyssäsi ja kuuntelin
haaveiluasi. Uskoin, että elämä ei voi olla tämän parempaa. Kävimme
yhdessä pitkillä lenkeillä puistossa ja autoajeluilla. Kävimme syömässä
jäätelöä ja minä sain vain vohvelin, kun väitit, että jäätelö ei ole
koiralle terveellistä. Nukuin auringossa odottaen sinua kotiin.
Sitten aloit olla yhä enemmän ja enemmän töissä, aloit tehdä uraa.
Sinulla oli yhä enemmän ja enemmän ihmisystäviä. Silti odotin sinua
innolla ja tuin sinua aina kun sinulla oli sydänsuruja tai pettymyksiä.
En koskaan sanonut sinulle, että olit tehnyt väärän päätöksen ja
riemuissani riehuin oma kun tulit kotiin. Ja sitten yhtenä päivänä sinä
rakastuit.
Hän, sinun nykyinen vaimosi, ei ole koiraihminen, mutta silti
tervehdin häntä kodissamme, näytin kiintymystä ja tottelin häntä. Olin
onnellinen, kun sinäkin olit onnellinen. Kun lapset syntyivät,
ihmettelin heidän tuoksuaan ja halusin auttaa huolehtimaan heistä.
Mutta te pelkäsitte että vahingoittaisin heitä ja sen vuoksi vietin
suurimman osan ajasta toisessa huoneessa tai ulkona kopissa.
Oi, miten halusin rakastaa heitä, mutta olin vankina. Kun lapset
kasvoivat, olin heidän Iso Ystävänsä. Sormet sattuivat joskus silmiini,
kun ne tutkivat korviani ja pusuttelivat kuonoani. Rakastin lasten
rapsutuksia, kun sinä enää vain harvoin rapsutit minua. Olisin antanut
elämäni lasten puolesta jos sihen olisi ollut tarvetta. Menin salaa
heidän sänkyynsä ja kuuntelin heidän salaisuuksiaan. Odotin yhdessä
lasten kanssa autosi ääntä kadulta, kun palasit töistä kotiin.
Joskus oli aika, kun ihmiset kysyivät: "Onko sinulla koira?" otit aina
lompakosta
kuvani, näytit sitä ja kerroit pitkiä tarinoita minusta.
Viimeiset vuodet vastasit kysymykseen
"Kyllä" ja vaihdoit aihetta.
En ollut enää Sinun koirasi, olin vain koira ja hermostuit aina, kun
aiheutin
rahanmenoa sinulle.
Sinulla oli nyt työ ja mahdollisuus muuttaa toiseen kaupunkiin
asumaan, mutta
kerrostaloon,
johon ei saa tuoda eläimiä. Teit oikean päätöksen.
Sinulla on nyt perhe, mutta oli aika,
jolloin Minä olin Sinun ainoa perheesi.
Jännitin sitä autoajelua, kunnes saavuimme koirien löytökotiin.
Ilmassa oli koirien,
kissojen,
tuskan ja epätoivon haju.Täytit pari paperia ja sanoit: "Tiedän, että
löydätte
hänelle hyvän kodin."
Ihmiset siellä kohottivat olkapäitää ja katsoivat sinua surullisena.
He tiesivät totuuden. Miten vaikea on löytää uutta kotia keski-
ikäiselle
sekarotuiselle nartulle.
Sinun piti repiä oman poikasi kädet kaulastani, kun poika kirkui:
"Isä, älä anna
heidän ottaa
koiraani!" Olin huolissani pojasta ja mietin opettamiasi asioita:
ystävyys,
lojaalisuus, rakkaus
ja ihmisen vastuu kaikista elävistä olennoista.
Rapsutit päätäni, et katsonut minua enää silmiin etkä suostunut
ottamaan
kaulapantaani ja hihnaani.
Sinulla oli aina töissä määräaika, nyt oli minullakin määräaika.
Kun olit lähtenyt, kaksi kilttiä naista tuli ja sanoi, että kyllä sinä
tiesit
muutosta etukäteen
mutta et yrittänytkään itse löytää minulle uutta hyvää kotia. Naiset
rapsuttivat
minua hellästi
ja kysyivät: "Miten sä voit?"
Nämä ihmiset täällä löytöeläintalossa huolehtivat meistä niin hyvin,
kun näillä
aikaa kiireiltään riittää.
Tietysti meidät ruokitaan, mutta ruokahaluni katosi jo pari päivää
sitten.
Ensimmäisinä päivinä, kun joku kulki häkkini ohi, juoksin heti hänen
vierelleen.
Luotin aina, että Sinä tulet ja haet minut takaisin. Että olet
muuttanut mielesi
ja tämä on vain pahaa unta.
Luotin, että tulee ainakin joku, joka välittäisi minusta ja haluaa
pelastaa minut.
Ymmärsin että minun on mahdotonta taistella ihmisten huomiosta
pentujen kanssa.
Niillä ei ole vielä
hyviä ja huonoja muistoja. Ne ovat leikkisiä ja riemuitsevat. Menin
häkin
takanurkkaan. Istuin ja odotin.
Kuulin askelia, kun ihminen tuli työpäivän päätteeksi luokseni ja vei
minut
hiljaiseen huoneeseen.
Hän nosti minut hellästi pöydälle, rapsutti korvaani ja sanoi, ettei
minun nyt
tarvitsee enää murehtia. Sydämeni hakkasi ,
kun en tiennyt mitä oli tapahtumassa. Jotenkin vaistosin, että
vankeuspäiväni
olivat nyt ohi.
Surin, kun tiesin, että hän oli nääntymässä työtaakkansa alle.Tiesin
hänen
liikkeensä etukäteen:
hellävaraisesti hän laittoi kiristyssiteen tassujeni ympärille. Samaan
aikaan
kyyneleet valuivat hänen poskilleen.
Nuolin hänen kättään, kuten olin vuosia nuollut Sinun kättäsi. Hän
pisti ruiskeen
suoneeni ja tunsin miten
kylmä liuos valui sisääni..Menin makuulle, katsoin häntä silmiin ja
sanoin hiljaa:
"Miten Sä voit?"
Hän ymmärsi sittenkin minua ja tunteeni ja sanoi : "Olen tosi
pahoillani"
Hän halasi minua ja selitti; se on hänen työtään, menen nyt parempaan
paikkaan missä
minua ei koskaan hylätä, missä on paljon rakkautta ja valoa, missä ei
enää tarvitse
huolehtia mistään.
Se on todella erilainen paikka.
Sitten heilutin viimeisillä voimillani häntääni ja näytin, että "Miten
Sä voit?" ei
ollut tarkoitettu hänelle.
SE OLI TARKOITETTU SINULLE, RAKASTETTU ISÄNTÄNI, KUN MIETIN
VIIMEISILLÄ HETKILLÄNI
SINUA, JA VAIN SINUA. ODOTAN SINUA IKUISESTI. VOI OLLA ETTÄ JOKU
TOINENKIN
OSOITTAA SINULLE
TÄLLÄISTA USKOLLISUUTTA ELÄMÄSSÄ."
- Jim Willis 2001
"Jos tämä tarina liikutti sinua, sai palan kurkkuun ja ehkä
kyyleleenkin silmään,
niin muista että tämä tarina on tosi..
Näin tapahtuu joka vuosi tuhansille eläimille, joita on joskus
rakastettu, mutta
jotka hylättyinä lopetetaan eläinklinikalla ja löytöeläintaloissa
omistajiensa
välinpitämättömuuden takia.
Haluamme tarinan kautta muistuttaa että jokaisella lopetattavalla
lemmikkillä on
joskus ollut koti ja perhe johon se on luottanut ja rakastanut.
Emme halua järkyttää emmekä tuottaa surua.
Mutta, jos tarina jättää jäljen sinun tai jonkun toisen sydämeen niin,
että sen
ansiosta yksikin tälläinen tarina saa onnellisen lopun , olemme
onnistuneet.
Kanna vastuusi ja osoita uskollisuutesi myös lemmikkillesi ja kehoita
kaikkea
muitakin tekemään niin.
On tärkeää, että ei-toivottujen, hylättyjen eläinten tappaminen
loppuu.
Tämä tarina voi pelastaa edes yhden eläimen."

Hih :)Torstai 12.11.2009 16:12

Naisen tarina:
Kun tulimme kotiini hän himmensi romanttisesti makuuhuoneen valon puolipimeäksi. Sitten hän kiusoitteli minua riisumalla vaatteeni todella hitaasti. Hän ei rynnännyt sisääni vaan käytti kauan käsiään ja suutaan tyydyttäen minut useaan kertaan. Kun hän lopulta tuli sisääni, hän työskenteli kauan ja rauhallisesti, kiusaten minua pikku tauoilla ennen kuin hänkin tuli.
Miehen tarina:
Ei olisi pitänyt vetää kaksin käsin viinaa valomerkkiin asti. En saanut sen muijan kämpässä edes valoja sammuksiin ja enkä känniltäni meinannut saada häntä edes riisutuksi. Ja sitten ei ottanut pitkään aikaan eteen, oli pakko keksiä muita juttuja ettei hän olisi huomannut noloa tilannetta. Loppujen lopuksi pääsin pukille, mutta nalli ei meinannut palaa ollenkaan, taisin jopa torkahtaa kesken aktin ennen kuin sitten loppujen lopuksi sain homman pelatuksi kotiin.

Poikani on sulosin <3Maanantai 26.10.2009 22:12

Ihanaa kuunnella ku Jimi rakastaa jokeltaa.
Tota vois kuunnella aamusta iltaan ja illasta aamuun <3.
Se on sulosin ikinä <3.
Nyrkki suussa ja jokeltelee ja naurattaa nii pirusti mua ja Jimii <3.
Harmi ku isi on koiran kaa ulkona ei nähny kui juttu lens pojalta.

21.10.-09 neukku/lääkäriSunnuntai 25.10.2009 17:13

Edelliset mitat suluissa
Paino 6455g (5780g)
Pituus 63cm (57,5cm)
Pipo 40,3cm (39cm)

Lääkäri kirjoitti, terve lapsi.

Seuraava aika Ma 16.11.-09
Mökille jätetty
Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään.
Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää.
On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa.
Tuo metsäkin huokuu pelottavasti, on jo kuurassa maa.
Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili
taivas ja maa.
Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan.
Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi.
Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.
Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja.
Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna.
Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on.
Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja
valohon.
Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on
pyyhitty pois.
Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla
vois.
Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.
Muistele lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin.