IRC-Galleria

torontosta jai kateen yhdeksan tunnin younet kolmelle yolle (no kun en nukkunut sunnuntainakaan), seitsemisensataa valokuvaa ja hirvea hinku takaisin. ma taisin loytaa kaupunkini. tai ainakin yhden niista. kun kavelin yksin yonge streetia pitkin, tuli kotoinen olo. enemman kuin kotoinen olo. rauhallinen olo. tyyni olo.

niagara oli mahtava. mulla tarisi polvet sen jalkeen. samanlainen tunne kuin kunnon ukkosella, ja mina todella rakastan ukkosta. nyt tarisee polvet mutta ihan muusta syysta. eilen join kahdeksan kuppia kahvia ja tanaan olen syonyt kuusi kofeiinitablettia. mulla on silmat kuin karvisella ja andrewin mielesta oon hassu. caro sanoo etta ma saan sydankohtauksen ja ma vaan yritan laittaa soittimeen lisaa tehoa, kun franz ferdinand soittaa mun aivoille liian hitaasti. varpaat liikkuvat. paassa soi good charlotte jo viidetta paivaa, bussissa soitettiin huonoa musiikkia. GIRLS DON'T LIKE BOYS!

huomenna ** kuulemma haluaa puhua mun kanssa. **- ma sanoin sille, etta sa haviat sen jutun kuitenkin, ja se sanoi, etta todennakoisesti niin haviankin. ma potkaisin sita saareen ja narisin kanadalaisista miehista ja se meinasi tukehtua nauruunsa. taa kofeiini tekee elamasta ihanaa. eilen me ihasteltiin vanin ja patin kanssa jaakiekkoilijoita ja koko journalisminryhma piti meita umpihulluina. valilla on kiva noloilla, vaikka kukaan ei alynnyt, etta ma olin jutussa mukana melko sarkastisesti. torontossa oli hieno t-paita, "sarcasm is one of the services i offer", mutta en ostanut sita. :D

pitaa kai ruveta ottamaan selville, mita hommia torontosta voisi loytaa.

nain manun ehka vikaa kertaa elamassani. halattiin, manuela itki ja mullakin meinas tulla tippa silmaan, joten kaansin selan ja lahdin pois. rapuissa pystyin jo uhkailemaan opettajia vesipullolla. ma oon kai kylma.

huomenna torontoon. parasta. tai ei sittenkaan, menetan mantsantunnin. se on kuin "menisin myohassa haihini", siteeraan opettajaa.

eilen tunsin itseni maailmanvalloittajaksi. maalasin oljylla, missa ei oo mitaan uutta, mutta talla kertaa ma maalasin just sita mita halusin. ja siita tuli ihan pirun hieno. meditaatiota, edelleen. tekisi toisaalta mieli hekumoida enemman sanalla "taide", ma sain talla viikolla paapalkinnon eraasta kuvaamataidon kilpailusta. ja journalismin sarallahan on jo liikaakin tunkua. mut ei niin, ehka se on journalismi silti.

tana paivana oli ranskan valtakunnallinen koe, argumentoiva teksti. meni pain perctta. saa nahda, miten siina kay.

soinut tan viikon franz ferdinand.

tan tunnin jalkeen kuviksenluokkaan. pyytaisin kahville, jos en tietaisi, etta se pelaa jaakiekkoa torstai-iltaisin. ja huomaan tietavani ulkoa, mita aineita on silla aikaa kun mulla on jotain toista.

she's not special
so look what you've done, boy

- hei oota.
-- no mita, kulta?
- ma tiedan yhden jutun susta.
-- no mita sa tiedat?
- sa oot tulossa kaymaan mun luona.
-- miten se sen tiedat?
- ma naen sen.
-- no miten muka?
- sa kayttaydyt niin.
-- ootko sa selvanakija?
- hmm... jep.
-- naetko sa jotain muutakin?

joskus vois tapahtua jotain muutakin kuin silmaniskuja, kiitos.

katkeaa minuus
kuiva oksa,
lehdeton

"Salla - the visitors know why [...]. Come and capture the authentic taste [...], experience our quality service and the warmth [...]. All our facilities [...] are easily accessible - on foot. Our attractive prices are certain to add to your holiday enjoyment. [...] In Salla you can experience the unbroken peace of northern nature. Take pleasure in the tranquillity - a welcome break from the normal everyday hustle and bustle. YouÂ’ll feel welcome [...] [and] enjoy your stay from the very first moment."

"The largest wilderness areas in northern Europe are located in Salla."

"Having caught that seriously big one, a fisherman knows what life is essentially all about. Telling about the fish you've caught in the waters of Salla you won't to resort to fisherman's tales - the catches made in the crystal-clear waters by the luckiest and most skilful of fishermen have truly been that big!"

"Bear hunting in the Salla wilderness \ Salla offers besides the good hunting possibilities also incredible landscapes. Come and experience the thrill on [...] hunting in beautiful landscapes together with our experienced guides."

"Good service and friendliness of Salla [...] make your holiday perfectly comfortable and relaxing. A versatile service range [...] adds to the pleasure."

"Salla is full of events and cultural experiences around the year."

"As for travel to Salla, you have a number of choices."

"The long-awaited Salla [...] is now open, to the delight of both locals and visitors."

"[...] The gorgeous fell scenery of Vanha Salla (Old Salla) opens up before your eyes."

"It doesn't get much cosier than this!"

jos ma haluan myyda itseani, mun ei tarvitse etsia sutenooria. mulla nayttais olevan jo p.i.m.p..

Man:
an animal
so lost in rapturous contemplation
of what he thinks he is
as to overlook what he indubitably ought to be.
His chief occupation is
extermination of other animals
and his own species,
which,
however,
multiplies with such insistent rapidity
as to infest the whole habitable earth
and Canada.

Ambrose Bierce (<3)

so i pacify my problems with kisses and cuddles
diligently doubtful through all kinds of trouble
then i find myself choking on all my contradictions

soi paassa ainakin viisi kappaletta samaan aikaan ja kaikista arsyttavin tuossa ylhaalla [and i know i can't tame you... but i just keep trying] ja olisi liian helppoa antaa periksi.

olen loytanyt itselleni uuden harrastuksen. oikeastaan se on vanha. oikeastaan se on ehka kaikista vanhin. vietan kaiken koulussa olevan vapaan aikani kuvaamataidonluokassa. maalaan maalaan maalaan maalaan ja maalaan ja tunnen miten neuronien valille muodostuu yhteyksia. maalaan maalaan maalaan maalaan vahan lisaa ja mietin asioita niin kauan, etten mieti niita.

yleensa se nollavaihe tapahtuu viisi minuuttia ennen kellon soimista. tai bussin lahtemista. sinansa siita ei ole siis mitaan hyotya. mutta jonkinlaista meditaatiota se on silti.

olen maalannut georges seuratin le chahut -taulun reproduktiona eli uustuotantona (no joo, en edes yrita, kertokaa mulle mika se on suomeksi :< une reproduction. uusituotanto? ei kuulosta korrektille) ja huomenna piirran ice agen oravan kapynsa kimpussa. tanaan aloitin myos maalaamaan jotain québécilaiseen satuun liittyvaa kuvaa.

olin pirun arsyyntynyt tanaan. se satukuva on siis lahdossa meksikoon nelosluokan kanssa. pierre antoi sen tyon minun tehtavakseni kun se nahtavasti pitaa siita, mita teen (97 % kuviksesta, kiitos herra). aloitin maalaamaan sita kuvaa, joka siis on ihan ekstra ja en saa siita mitaan numeroita tai vastaavia, ja teen sen hyvaa hyvyyttani.

no joo. aloitin sen kuvaamataidontunnilla, hyvin, ja kuvaamataidonopettaja monsieur lafontaine piti siita. pyysin jotain toista opettajaa (jota ette tietenkaan tunne ;o niin etta en edes sano kuka se oli) paastamaan mut kuviksenluokkaan (voilà, ma belle - ole hyva, rakkaani :: jotkut nerot voivat arvata, kuka se oli .___.) ja ma maalasin sita sen ruokatunninkin (tunnin, juu.). voi eieieieiie ma meinasin syoda sen ranskanopettajan joka tuli valittamaan siita, miten siina kuvassa pitaa olla yo ja miten siella pitaa olla taehtiae! ei voi perhn ole minun vika, mulle sanottiin etta maalaa sinne iltarusko! en ma voi tuntea kaikkia québécilaisia lastentarinoita! ja silti se oli minun vika!

paatin alahuultani artymyksesta purren tehda siita hienoimman meksikoon lahtevan maalauksen ikina.

* printtasi mulle sen ice age -oravan kuvan varillisena sihteerikkolassa (vttu, mika on sécretariat suomeksi? kanslia?! mutta eiko kansliassa pida olla rehtori paikalla?! en ma voi tietaa) ja ma just ja just pystyin kiittamaan sita. ei ole totta miten reilu se on. miksi sen pitaa aina olla niin reilu ja kiva ja kiltti. ja on aina jotain mielenkiintoisempaa sanottavaa. helpompaa sanottavaa. ei helpompaa. mutta on aina jotain kerrottavaa. jotain muuta.

taalla paistaa aurinko niin lujaa, etta mulla sattuu paahan. auringossa oleva mittari nayttaa kolmeakymmentaviitta. kello on 17:41.

psst.

i'm willing and able
so i throw my cards on your table

"tu es toujours la bienvenue".

olen aina tervetullut.
saan sahkoiskuja selkarankaan aina kun luen tuon lauseen.
luen sen uudestaan ja uudestaan.
kuin en voisi uskoa siihen, vaikka tiedan, etta se on totta.

"pour ce qui est de ***, merci de me mettre la puce à l'oreille."

voisin laimayttaa sua korvalle oikeastikin.
ihan vain siksi, etten saa mitaan aikaan.
en haluaisikaan.
laitan silti mailin mailin peraan.

everything is flipped inside out, upside down
rinsed right out, flipside down on top
the winds died out stop
and the rhythm of the rain goes drip-a-drip-drop

aiti laittanut mailia. "vaahteravetta? pöh, tarkoitat varmaan mahlaa".
anteeksiantakaa minut, ei vaan oikein enaa ole ideoita tan kielen kanssa.

opettaja on absintti. poissaoleva, siis. miksi mulle ei ikina kerrota mistaan poissaoloista etukateen. olisin voinut vaikka menna tekemaan kuviksentyota tai viihdyttamaan itseani vaikka... no en tieda. olisin voinut menna piirtamaan taman nortteilyn sijasta. onkohan kroketti syonyt sen vaimon?

sinansa tylsaa monella tapaa, etta se on poissa. olisin pyytanyt tanaan paasta katsomaan sita koiraa. tekisi mieli rapsuttaa jotain.

pitaisi keksia artikkelin aihe talla tunnilla. ei valahda. ei nama paivat suju nain.

mulla on hame paalla! taas. ette olisi uskoneet tata viela kuukausi sittenkaan.

muutun
nopeammin kuin
lumi sulaa

ensilumi suli jo kauan sitten

nyt on jaljella mustat rauniot
tien vieressa

aura-autot lokaavat tomut reunustalle
josta ne loydetaan myohemmin.

tanaan oli banaanipaiva.

manuelan banaanit ovat aina isoja ja keltaisia ja kauniita, minun banaanini ovat pienia, pehmeita ja melkein mustia. loin manuelaa banaanilla ja opettajat repeilivat meille avoimesti.

herra piiloutui kammeniinsa. sen olkapaat tarisivat.

menin pyytamaan avaimia. manuela juoksi minua karkuun. ajattelin menna kuviksenluokkaan piirtamaan. sain miljoona seksistista kommenttia ja hysteerisia naurukohtauksia. ja herran tuomaan avaimia, vihdoin.

en olisi ikina uskonut, etta toisella puolen latakkoa on nelja miespuolista opettajaa, jotka tappelevat siita, kuka saa kutsua mua rakkaakseen ja kuka ei.

herra ei osallistunut tappeluun. se lahti tuomaan avaimia. sitten se kutsui mua neidiksi ja lopulta ma olin taas chérie.

hassu.

aurinko paistaa.