IRC-Galleria

Huomenna,
teen sen,
kaiken paperille kirjoitan,
luettaviksi koko maan...
ehkä olet lukija ensimmäinen
tai sitten viho viimeinen,
kaiken sulle kuitenkin omistan...
...rakkaudella minulta.............

HYVÄÄ YÖTÄ SINULLE ;)

Satukirjoja pilvin pimein,
luetaan niitä uudelleen ja uudelleen,
on loppu aina onnellinen,
hymyssä suin kuuntelet.
Sanot:
"Olen iso poika jo,
yksinäni nukahdan",
en jätä kuitenkaan,
yksinäsi pimeään,
vierelläsi valvon vaan,
kunnes uneesi nukahdat,
toivon aina,
uneen onnelliseen,
mitä muutakaan pikku pojalleni
voisin toivoakaan,
kuin nuku rauhassa lapsosein,
on äiti vierelläsi aina vain.....

Siinä nukut,
jälleen sammuneena,
ehkä ulkona kaaduit fillareittenkin päälle.
ethän sitä huomenna enää edes muista,
on työni toimia sinun muistinasi,
etkä usko kuitenkaan,
valehtelijaksi haukut vaan,
ja mä vannon,
totta puhun,
en itse mustelmia itseeni tee.....
ja sä väität:
"valehtelija olet vaan.....",
ja joka päivä,
murhaat mua hiljalleen,
uudelleen ja uudelleen......
on pakko kuitenkin jaksaa.......

Itse itseni tähän vankilaan saatoin,
en pääse enää lähtemään.
Tämähän on sinun maailmasi,
jossa sinun sanasi on lakini.
Vääristyneen minäkuvasi kanssa,
tuhoat minua hiljalleen.
Tämän maailman laidalla minua odottaa vain pimeys,
antaisin mitä vain päästäkseni pois,
pelastakaa minut pahalta.

Tämän runon pitää rimmata,
hiukseni aion kohta kammata.
Poissa on jälleen takkutukka,
jalassani aivan eripari sukka.
Villapaidan aion pian pukea,
ulkonahan on liian kylmä kulkea.
Lopetan runoni tähän,
sanon sulle nähdään.
En kirjoita enää riimirunoa,
eritavoin tahdon sanani paperille punoa.

Möykkää vaan puhelimessa,
hauku ja nälvi,
lyö luuri korvaan,
siitähän minä "riemastun".
Mutta älä tule tänne riehumaan,
sillä tänään
aion mennä aikaisin nukkumaan.

Sininen lintu lensi vasten sinistä taivasta, kuljettaen sinisiä unelmia mukanaan. Vain harvat, tarkkasilmäisimmät saattoivat erottaa linnun piirteet sinisyyden keskeltä.
Saapuivat sadepilvet, harmaina, ajaen sinisen taivaan pois. Lintu muutti väriään, kameleontin tavoin naamioitui harmauteen. Sininen väri ja unelmat liittyivät sadepisaroihin ja tippuivat asfalttiin. Askelten alle jäivät ja vain tarkkasilmäisimmät pystyivät poimimaan maasta murskattuja unelmia.
Nousi aurinko, ryhtyi sotaan harmaita sadepilviä vstaan, teki tilaa siniselle taivaalle. Ja jälleen lensi lintu, yhtä sinisenä kuin taivas. Ja vain harvat, tarkkasilmäisimmät erottivat taivaalla sinisen linnun piirteet, jonka mukana kulkivat siniset unelmat.
Ehkä sinä olet yksi niistä harvoista, valituista, tarkkasilmäisistä, joka voi löytää siniseltä taivaalta unelman, toivoa paremmasta huomisesta.

Taivaanrannan maalari kaikkia värejä kantoi mukanaan, jospa jossain sattuisi kauniin maiseman kohtaamaan. Harvemmin niitä kohdalle sattui, kauniita maisemia siis, oli vain valtateitä, taloja, sekä tehtaita, kaupunkeja. Taivaanrannan maalari unelmia taiteili, puhtoisia pilvilinnoja piirteli. Vastaantulijoille paperillisen unelmia lahjoitteli. Taivaanrannan maalari taiteili maailmasta parempaa paikkaa asua, elää ja olla. Taivaanrannan maalari kunnianhimoisen idean sai, ilta - auringon laskiessa , oranssin - punaisen taivaan ihmisille lahjoittaisi. Taivaanrannan maalari maalasi, maalasi, kurkotti liian kauas maailman laidalta ja putosi tyhjyyteen.
Ei taivaanrannan maalaria sen koommin maan päällä enää nähty, mutta elää legenda, että hän kulkee tuolla jossain ja aina uuden tähden ilmestyessä taivaalle, ihmiset kertovat taivaarannan maalarin sen maalanneen. Ja ilta - auringon laskiessa oranssina sinisen meren pohjaan, harmauden keskellä elävät ihmiset uskovat legendaan, Taivaanrannan maalariin, kumpa jokaisella kunnianhimoisia unelmia oisi.

Jos pahat sananne,
ivallinen naurunne,
oli lainaa vain,
on tänään takaisin maksun aika.
Polvistukaa siis edessäni
ja kestäkää kostoni,
sillä minä olen tullut jäädäkseni.

Mustat pilvet tippuivat taivaalta
melkein vihreän ruohon tasaan.
Oranssina oli aurinko eilen,
laskiessaan sinisen meren pohjaan.
Valkoisena loistaa kuu,
pieniä, harmaita ihmisiä yöllä ohjaa,