IRC-Galleria

Mitäköhän huomisesta tulee, kun Miika on miun avecina valmistujaisissa :D Odotan hirmuisen innolla veli-sisko-aikaa! Vaikka vähän haamittaakin, että Suoli jättää välistä (hyvästä syystä tosin), mutta eiköhän me Miikan kanssa pärjätä.

"Sie nyt oot kaiken oppinu paremmin kun myö muut :D ...Ja voihan se olla niinkin, että osa meistä on touhunnu enemmän... Tai vitustako mie tiedän miten kaitaa polkuu siekään oikeesti tallaat :D"

ÄÄÄÄÄÄ NAURAN.

Miula on aina ikävä miun veljiä. Kova ikävä.

Tyhmä aikuisuus.

Nyt on kengät ja mekko nro 2 hankittu valmistujaisjuhliin. Vieläkin olo, että mitäköhän vielä, kohta on vuosi ohi ja mie oon suorittanut ammattisurkeakoulutututkinnon.

HYH.

JUKOLISTE! MIE TEIN SEN! Oppari on kirjoitusasun tarkistamista vaille valmis.

En usko.

Mitääää. Odotin että koko tiistai menisi itkeskellessä, kun se ei valmistu ikinä.

Opas on valmis. Oppari 99% valmis.

WOHOOOOOO!

Luonto, etenkin metsä, voivat herättää monissa kielteisiä mielikuvia, kuten ”siellä ei ole mitään kiinnostavaa tekemistä” tai ”vain he, jotka tietävät kasveista jotain, osaavat liikkua luonnossa”. Tarvitaan uusia menetelmiä ja uusia tapoja lähestyä luontoa.

Voin Enmppulia, miten mie sinnuu nyt ikävöin! Lunta on maassa, lähdetään jo Koleilemaan.

Opparioppariopparioppari...

Energiajuoma.

Thesisthesisthesisthesis...

Toinen energiajuoma.

Thesisthesisthesisthesis...

Heippä yöunet.

Opparioppariopparioppari...

Oppariopparioppariopparipariparipariparipariparifeverfeverfevereikundamnoonkinkitteelläjotenoppariopparioppariopparioppari...

SIVUJA 71, OHO.

AARON ON JOENSUUSSA ULIUUUUU <3

Miun muisti on taas alkanut keljuilla :D Juha tuli yöksi tänne ja seurasi vaan hölmistyneenä eilen, kun ravasin pitkin huoneita etsimässä miun lääkkeitä. Ei meinannut löytyä mistään! Hatara muistikuva oli siitä, kuinka olin niitä ottanut olohuoneessa, mutta ei sieltäkään löytynyt. Katsottiin sitten Roba ja sen aikana havahduin: "Kappas! Tämän kirjan alla!" ja seuraavaksi tajusin: "Missäs miun kännykkä on?" Se onneksi löytyi (pakastimen päältä), kun ukko soitti siihen :""D Tänään oli lompakko kadoksissa (sohvan vieressä lattialla, olevinaan katsoin siitä monta kertaa).

Koneen edessä oleminen päivästä toiseen ei todellakaan ole hyväksi aivotoiminnalle. Mutta no, minkäs teet kun haluat valmistua ajoissa. Fuuuu...

Juha <3

Affektiiviset tunteet heräävät luonnossa heti. Ne ovat tiedostamattomia ja nopeita. Luonto myös alentaa muutaman minuutin kuluessa verenpainetta ja sydämen sykettä. Parinkymmen minuutin luonnossa olemisen jälkeen mieliala on kohentunut ja elinvoimaisuuden tunne kasvanut. Luonto tarjoaa myös terapeuttisia vaikutuksia ja edistää terveyttä. Näin ymmärsin Salosen Luontovaikutukset-diasta. Hyvinhän tuo reissu Koli(oosi)lla meni. Sydämen sykkeen rauhoittuminen tapahtui kylläkin vasta pidemmän ajan jälkeen, koska koirakaverit : ] Onneksi oli Enmppu, joka teki ruokaa. Laavussa yövyttiin noin viiden-kuuden miehen ja yhden naisen kanssa. Onneksi oli wuffet mukana, muuten olisi saattanut tuntemattomien seura jännittää:O Nalalalalalaa murisi vähän väliä ääniä kuullessaan, joten ainakin hää oli koko ajan valppaana. Rukakin oli sen verran valpas, että vähän aikaa rapsuteltuani hää siirtyi (ahtautui) miun ja Enmppulian väliin nukkumaan :"D Wuh wuh!

Jee ja yhyy, tällä viikolla loppui keikkasiivouskohde. Jee siksi, koska voin viipyä Juhan luona tästä lähin aina maanantaihin asti ja yhyy siksi, koska kohteen varsin mukavaiset työntekijät. Byhyy. Yhyy. Jee. Jihuu.

Tehtiin eilen Titiäisen kanssa mokkapaloja ja ensimmäiseksi kerraksi onnistui ihmeen hyvin. Olkoonkin, että taas sai ensimmäisten palasten sujahdettua suuhun kakoa hieman imelää makua, mutta onneksi maku oli tasautunut tähän päivään _b

ISI KÄVI EILEN KAHVILLA JA PUHUTTIIN HIRMU PITKÄÄN KAIKESTA, ETENKIN MUSIIKISTA. Juha sanoi että: "Pyysin ärrällä yhtä keijoo kahville, mutta saa nähä tuleeko." Ihmettelin, että kuka ihmeen Keijo. "No sellainen tyyppi vaan. Ämpyili vähän, että tuleeko vai ei. Saa nähdä." Sitten soi ovikello ja ISI oli oven takana <3 Hääkin sai osansa mokkapalasta. Kun tarjottiin toista palaa niin tokaisi vaan kohteliaasti, että ei viitsi makeaa mahan täydeltä syödä :D:D Joten vissiin pientä taistoa hälläkin oli luomuksen alas saamisessa. Ehkä.

Perjantaina pyörin kylällä äitin, Hennan ja Alisauruksen ja Meeapinan kanssa koska oli joku Iltalento-tapahtuma. Ihan jees oli, kolmisen tuntia tuli Alisauruksen kanssa jymyttyä (äiti soitti äsken ja esitti oikein erikseen toiveen, että oltaisiin vähän kiltimmin ens sunnuntaina kirkossa :D) ja Meeapinasta opin sen, että hää tykkää kun puhun korkealla äänellä. Ei hää miule muuten hymyile :"D

Ensi viikolla on opparihaastatteluja kaksi kappaletta. OI EIII KUN JÄNSKÄTTÄÄ.