IRC-Galleria

Huomasin tässä kirjalistaa katsoaessani,että tänä vuonna on tullu paljon paljon vähemmän luettuu kirjoja mitä viime vuonna. Ehkä sitten ensi vuoden tavoite on lukea enemmän kirjoja . Tässä huomasin myös tekeväni aikamoisen ennätykseen luin yli 500 sivusen kirjan viikossa " Sateenkaaren tuolla puolen". Niin ja nyt luin alle kolmessa päivässä alle 200 sivusen kirjan "viikkoja, Kuukausia". Ehkä mulle tuli joku äkillinen innostus lukea paljon. Kun tätä tahtia luen niin hyvin menee. Seuraavaksi pääsenkin aloittamaan vihdoin ja viimein uusikuun lukemista :)

Draamaa ja draamaa niin siinä käy kun ihmiset juo viiniä ja hiukan vahvempaa. Sitten aletaan puhumaan jonnin joutavista asioista,joihin mulla pää hajoo. Sillon onkin pakko vaihtaa huonetta.
No ainoastaan veljeni jaksaa kuunnella . Hyvä,että edes joku.
Sit aletaan kiistelee siitä kun maailmas syntyy aivan likaa lapsia, ei saa sanoo omaa mielipidetään ja poliitakasta sekä muista aiheista. Mitä tuossa tilanteessa voi muuta kun seurata tilannetta ja nauraa mahansa kipeäksi. Masu on kyllä oikeasti ihan kipee pelkäst nauramisesta.

Minne jäikään se tiettyjen ihmisten joulurauha. No aamulla sitä sitten eräät herää krapulassa päät kipeinä ja ehkä hiukan hiljemmissä tunnelmissa. No tiettyjen ihmisten on vaikea tulla toisten kanssa toimeen ja se on ymmärrettävä, mutta välillä noissa kiistelyissä asiat menee vähän yli. No ainakin tätä kiistelyä ja väittelyä oli jossain määrin varsin milenkiintoista seurailla,vaikka ei siitä mitään hyötyä ollut missään määrin. Mahdan tässä jo miettiä mitä tuo tuleva päivä tuo tullessaan. Toivottavasti ei vaan lisää draamaa. No sukulaiset on sukulaisia ei ne siitä muuksi muutu !

Tänään on ollu aika erikoinen päivä, koska oon ollu 11 jälkeen koko ajan muualla no kahdelta kävin kotona . No olin vartin ja taas lähdin. Noin viisi tuntia kiertelin pitkin kaupunkia. Sit kun pääsin kotiin oli energiaa taas liikaa jopa muille jaettavaksi. Sit tietenkin keittiön lamppu meni ja paloi . Nyt kun pääsin kotiin vihdoin kunnolla aloin katsomaan leffaa rauhassa mikäpä muukaan leffa kuin jouluinen joulutarina. Samalla aloin taitella paperista kaikkea jännää joutsenia, possuja ja joulukuusia. No ainut mikä ei hirveesti vielä onnistu on sellanen todella upean näköinen tähti. Ehkä kun tarpeeksi paljon harjoittelen niin osaan senkin tehdä kohta. Mitä vielä vielä sitä voi tapahtua .No varmaankin se ,että plussakortti kateissa ilmeisesti jossain D rapun ja K-Marketin välille tippunut, mut enhän mä enää sitä voi löytää kun on luntakin satanut. Tosi reiluu, mut hienoo et varmaan ainakin valkonen joulu tulee tai siltä vaikuttaa

Olin tässä kolme tuntia kauheassa epätoivossa kun tietokone ei mennyt nettiin tai avannut erästä ohjelmaa. No kyllä sentään päälle suostu menemään. Käynnistin koneenkin varmaan yli 10 kymmenen kertaa. Sitten myös putsasin koko koneen näppäimistä takakanteen. Se oli todella kauheeta, mutta viimein kolmen tunnin yrityksen jälkeenkään ei luovutettu jolloin pääsin nettiin ja kone avautui aivan normaalisti. Ihanaa todeta, että osaanhan mäkin jotain koneongelmia ratkaista. =)

Kerrankin kokonaisen vuoden aikana nään jotakin tavallista unta , johon ei liity yliluonnollisuuksia, draamoja tai muita outoja tapahtumia. Näin ihan tavallista unta, jossa keskustelin ihan normaalisti.Paitsi,että en muista mistä. =)

Mä tein jotain harvinaista äsken. Avasin kissakoristepullon, jota olen säilyttänyt kaksi vuotta avaamattona. Nyt jos koskaan oli korkea aika avata ja maistaa minkä makuista se oli. =)

Mä olen todellakin hulluksi tulossa. Olen koko viikon kuunnellut älyttömän määrän jouluradiota. Ehkä satun vaan olemaan tällainen kauhea joulufriikki. Nytkin tekis mieli leipoo ja tehdä kaikkee jouluruokaa. Mä taidan olla vähän aikasessa kun on päätyny muutamat joulukoristeetkin seinälle. :D

Eilisen aamun herätys ei ollu mikään maailman ihanin ja koko päiväkin tuntui tukehduttavalta täällä ja jopa masentavalta. Sillon oli kyllä pakko lähteä muualle muutamaksi tunniksi. Toisaalta koko aamu ja päivä muistutti mua eräästä asiasta ja minkä vuoksi voi olla hyvin ylpeä itsestään.

En voi sille mitään jos jotkut ihmiset ei musta pidä, mutta enhän minäkään teistä kaikista pidä. Ei se silti tarkoita sitä , että melkein mun päälle pitäis tahallaan ja harkitusti ajaa kun toinen rauhassa kävelee parkkipaikalla. Sit oikein tarkkaillaan ja odotetaan, että voidaan toinen pelästyttää.

Tänään ei oo tosiaankaan ollu mun päiväni tai periaatteessa eilen kun nythän on jo päivä vaihtunut näköjään. Salaattien teon jälkeen jälkeen muistin olevani jatkuvasti tiskihuoneessa. Tuli jotenkin älyttömän paljon koko ajan tiskiä. Mietin välillä millonhan nää tiskit oikein loppuu. Kyllä niistä loppujen lopuksi eroon päästiin. Onnistuin myös loukkaamaan sormeni sellaisen tarjoitin telineen reunaan. No en sentään sormia ole leikannu kertaakaan tän kahden jakson aikana.Mun huono tuurini vain jatkui. bussissa mun huonosta rikkinäisestä kukkarosta vaan rahoja lenteli. Sekä mun salaattini putos ruokakassista. Otin kotioota mukaani ehkä liian pienen ruokakassin. Sit se vaan kieri penkkien ali. Kiroilin vaan ja otin sen salaatin. Sit yritin vaan rauhallisena odottaa et jäisin puistomäes pois. Se oli ihan hirveetä kun kaikki vaan lenteli käsistä. Miten voikin sattua juuri tänään. Ei selvästikkään mun päiväni. Positiivisin asia oli et pääsi tekemään salaatteja työsalis ja lunta satoi. Vaikka en ihan heti lunta toivokkaan tänne. Jouluna se kyllä on ihanaa ei muuten. Onhan se lumi ihan jees kerran vuodessa, mut ei oo kivaa kun tulee aina talveks niin kylmät säät.