IRC-Galleria

Katson tuota illan elokuvaa.. Näin jollainlailla itseni, eli samaistuin. 'Päähenkilön' ja mun elämät ei kohtaa millään lailla, mutta silti vain on jotain samankaltaisuutta..?!? Mitä kaikkea saa tämä maailma ja kaikki se p...ka mitä joutuu kokemaan aiheuttaa ihmisessä..? Miten paljon siinä on opittua ja mikä on oikeaa minuutta, mikä on sitä kolmatta persoonaa jota ei pitäisi esillä edes olla..? Psykiatrit ja psykologit ne vain hieraisevat käsiään näiden yhä suurenemassa olevien masentuneiden, uupuneiden, syrjäytyvien ym 'hullujen' määrien edessä..

Ehkä minustakin tulee tuollainen 'isona'..

No, matka jatkui sitten S-D:llä..

Ajo päättyi tekniseen vikaan.. jousitus petti. Keksittiin tapa millä hinata laite tien varteen. Niinhän se menee että Ski-Doolla ne hommat sitten viime kädessä hoidellaan.

Lähdettiin kruisailemaan..

Viehtymys korkeisiin paikkoihin on aina ollut kova..

..sama biisi joka oli msn:n viestinäni hiljattain.. silloin kun kaikki oli vielä hyvin..

Niin oli taas aika jättää tutut maisemat taakse. Juna vie ja maisemat vaihtuvat. Otin mukaan vanhoja c-kasetteja kuunnellakseni mitä niissä lie. Hauska sattuma, eka kassun toka biisinä: "i'll be waiting for a girl like you.."

Pain Confessor, levynjulkkarikeikka

Happoradio

Käytiin shoppailemassa kantolassa ja ratsaamassa uusi suurkirppis. Sieltä syömään ravintolaan ja sitten maisemia katselemaan. Paras päivä aikoihin, paha olo sai väistyä. Jotain vain jäi leijumaan, ajatuksia, sanomattoja sanoja.. rauhallinen seesteinen mieli pitkästä aikaa. Huomisesta ja tulevasta ei kukaan tiedä, kun ei sitä kristallipalloa ole meille suotu. Ehkä parempikin niin, kukapa haluaisi tietää sairastuvansa tai loukkaantuvansa tai kuolevansa masennukseen juuri huomenna.... no ehkä joku, en minä