IRC-Galleria

Vuosisadan darra, ylös tänään n. viiden aikoihin.. Broidi tuli eilen käymään, mun piti ottaa rauhallisesti mutta harvoin tuo velimies kuitenkaan käy. Korkattiin XO pullokin sen kunniaksi. Kohta pitäisi jaksaa lähtä Treelle..

Yksin kallion kolossa savun keskellä
ääniä vieraita kuuntelen
autot ei pysähdy
nöyryys lukee kelloa
mittaa aikaa
taksi voi tulla vieläkin
jono voi kestää

ikävä ihollesi
kaipaus kiinni sinuun
tahtoo tajuntaasi
tarve tahdotuksi
ikävä ihollesi
viettää vierellesi

vainoharha seinälle pirua piirtää
varma pahimmasta jo
sydän jyskyttää
vaiti pysyy puhelin
lehti kolahtaa
ja kaupunki takana ikkunan alkaa elää


ja pelko pieluksella
valvon yötäni pois
tunti kerrallaan
odotan aikaa pois
ikävä ihollesi
viettää vierellesi


MUISTOKSI..

Hei sulje ovi kun lähdet
tänään pitkään aion nukkua
Hei miksi heräisinkään
tähän päivään ilman sinua
Elämääni ilman sinua

Katso kun muistoksi muutumme taas
hiljaa tuuleen hajotaan
Katso kun muistoksi muutumme taas
hiljaa tuuleen hajotaan

Hei näin sen täytyi mennä
sinun maailmaas kolme liikaa ois
Niin se on
ei menninkäinen riitä päivänsäteelle
ja se lentää pois
Valo lähtee pimeästä pois

Katso kun muistoksi muutumme taas
hiljaa tuuleen hajotaan
Katso kun muistoksi muutumme taas
hiljaa tuuleen hajotaan

Olethan kunnossa
päässyt irti otteesta
muista miltä tuntui meidän maailmassa

...Kaipaan kasvojasi, tuttua ääntä vuosien takaa,
kaipaan nauruasi, leikkivää lasta kotiin jo palaa...

Mä en oo pyytäny mitään mitä sinulta saan.
Mä en oo pyytäny mitään sinulta - varsinkaan.
Mä en oo pyytäny mitään mitä sinulta saan.
Mä en haluu et sä kaadat kaiken paskan mun niskaan.

Nää seinät kaatuu mun päälle, tääl on liian vähän tilaa.
Mua ahdistaa, enkä mä kestä tätä olotilaa.
Älä pilaa mun elämää, älä pilaa tätä kaikkee.
Mä hajotan kaiken ympäriltä, olo on niin vaikee.
En pysty syömään, en pysty ajattelemaan.
En pysty keskittyyn mihinkään, enkä tee mitään.
Mä pidän kännykkää kädessä, numerot edessä.
Muistuttaa mua susta, en kestä tätä ahdistusta.

Mä en oo pyytäny mitään mitä sinulta saan.
Mä en oo pyytäny mitään sinulta - varsinkaan.
Mä en oo pyytäny mitään mitä sinulta saan.
Mä en haluu et sä kaadat kaiken paskan mun niskaan.

Mä oon itkenyt kaks viikkoo, enkä kestä enää.
Meen pilkun jälkeen aina sänkyy, enkä pysty herään.
Mä kerään valokuvii susta, niitä on jo ihan liikaa.
Nään unia sinusta, enkä kestä tätä piinaa.
Seinät lähestyy mua, tää mesta kutistuu kokoon.
Mul on pää kipee, lääkkeet ei auta tähän oloon.
Elämäss ei oo toivoo, mikä mua enää estää.
Mä en oo niin vahva, ett voisin tän kestää.

Mä en oo pyytäny mitään mitä sinulta saan.
Mä en oo pyytäny mitään sinulta - varsinkaan.
Mä en oo pyytäny mitään mitä sinulta saan.
Mä en haluu et sä kaadat kaiken paskan mun niskaan.

Heräsin, en tiedä mihin mutta ampaisin ylös nopeasti. Luulin olevani veljeni luona, vähän aikaa ihmettelin missä ihmeessä olen (ilmeisesti olen unissani ollut broidilla). Kiva päänsärky ja huimaus.. Puhelin hukassa.. löytyi sentään, kaksi viestiä tullut. Niihinkö heräsin, en tiedä mutta musiikki soi aika lujalla herätessäni, sekin jäänyt päälle.. viimeyö radalla, ja sitten yli kuuteen asti messengerissä Kanadan-tyttöjen kanssa,eli noin neljä tuntia unia takana..Kipaisen messengerissä

Aamun biisi:

Mä en koske puhelimeen, sinä siellä.
Enkä aukaise oveakaan, sinä siellä.
Krapulasta kun heräilen, heti sinä siellä.
Auttamassa miestä hukkuvaa nopeammin nielemään.

Aina sä tuut, ja kun tuut, sä tuot pahan meille.
Aina sä tuut, ja kun tuut, sä viet pahoille teille.

Vaan sinun kasvosi on kauniit niin.
Vaan sinun tahtos saa tainnoksiin....

...arvet sydämeen siitä ikuisesti jää...
...mä kiroon sut alimpaan helvettiin...

Sun kauneutesi mut uskomaan sai, tunnen poltteen kuuman rinnassain,
miksi tuskaa ei voi mikään pysäyttää!

Kaiken mitä mä sain annoin sinulle, ja sä valehtelit minulle,
arvet sydämeen siitä ikuisesti jää!

Tulit mua vastaan meidän pihatiellä, kuka toi on sun vierellä,
mä kiroon sut alimpaan helvettiin!

Vihaan sun kuvaa, heitän kamasi pois,
tuotit kipua mulle vaikka kauan tunnettiin!

Mä toivon tätä sulle, kuole, kuole!
Haavoistani tuskaa, nuole, nuole!
En tahdo nähdä sinua koskaan enää,
älä tule lähelleni vaan lähde menemään!

Sä sait mut paljon tuntemaan ja paljon sinua vihaamaan,
tunnusta kaikki, katso mua silmiin!

Sä tapoit mun uskon elämään. Miks menit minua pettämään?
syvät haavat sydämeen jättämään!

Anteeksi en koskaan suostu antamaan, en sua päin katsokaan,
en haluu susta koskaan kuullakkaan!

Vihaan sun kuvaa, sua ei enää oo -

Mä toivon tätä sulle, kuole, kuole!
Haavoistani tuskaa, nuole, nuole!
En tahdo nähdä sinua koskaan enää,
älä tule lähelleni vaan lähde menemään!

Syvä ahdistus painaa mieltä ja kehoa, mikään ei tehoa, mä vaan ajattelen sinua ja minua.
Mikä meni pieleen? Sun kaunis kuvasi jäi syvälle mun mieleen.
Ja kaiken mitä mä sain ja koin, mä annoin sulle ja sä valehdellen vannoit rakkauttas mulle.
Olen ikuisesti katkera, maailma järkkyy. Paine on niin vitun kova että kaikki särkyy.

Meil oli niin tiivis jengi ja helvetin hauskaa, etten ajatellut miksi mua välillä ahdistuttaa.
Se selvis myöhemmin, kun aloin vielä huomaan että tosifrenditkin, ne oli vaan kuvitelmaa.

Karu totuus mun lyhyestä elämästä.
Tää on karu totuus mun valinnasta väärästä.
Tää kertoo, mun kavereista entisistä.
Tää on karu totuus kaikista näistä päivistä.

Mä olin se, joka sai sut silloin uskomaan meihin, arkipäivän ihmeisiin ja mun tunteisiin. Sä olit se ihminen, joka minut silloin jätti, petti, käytti ja nyt lopulta selätti. Mä en ois pystynyt rakastamaan sua tämän enempää, ja ehkä se oli syy miksi sä lähdit menemään. En varmaan ikinä pysty rakastumaan muihin, kipu lähtee sydämestä, kulkee ytimiin, luihin. Kuka oiskaan uskonut, et tää suhde on ansa. Olisin tehnyt sun vuoksi mitä tahansa, tekemällä parhaansa ei voi aina onnistuu, sitä vaan lannistuu. Tää on,

Karu totuus mun lyhyestä elämästä.
Tää on karu totuus mun valinnasta väärästä.
Tää kertoo, mun kavereista entisistä.
Tää on karu totuus kaikista näistä päivistä.

Miksi ihmiset pettää... Miksi olla kenenkään kanssa jos sitten kuitenkin pettää. Ymmärrän kyllä toisaalta mutta en välttämättä hyväksy. Kuullostaa joltain jeesustelulta mutta voin vannoa ja vakuuttaa etten ole eläissäni pettänyt ainuttakaan naistani. Sitten jos petän ensi kerran, ehkä sitten hyväksyn sen asian paremmin (olisi kai pakko koska eihän sitä itse koskaan ole väärässä), kukapa tietää. Mutta kun en aio edelleenkään sitä tehdä. Olen omituinen ja outo, tiedän sen. Monessakin asiassa, tämä lienee yksi niistä. Ei se tee minusta parempaa tai huonompaa, vain friikin. Mutta se on minun tapani toimia, muut tehköön miten haluavat.

Välillä kyllä tuntuu ettei millään ole mitään väliä, että voi laittaa täysin ranttaliksi. Kun esim joku kuolee tai sairastuu vakavasti. Loppuviikolla kuulin erittäin hyvän tuttuni olevan kuolemansairas. Se tästä kaikesta vielä puuttuikin.. Kohta aivan oikeasti hajoaa polla. Jälleen, taas ja kerran pysähtyy miettimään että mikä järki tässä kaikessa on. Pitää kai elää täysillä joka päivä, ei tiedä tuleeko huomista. Jos pettäjät perustavat toimintansa tähän ajatusmaailmaan, ehkäpä alan tajuta pointin ja liityn heihin.

No mutta, koko tämä viikonloppu ollut eläimellistä menoa... kissa & koiravahtina tutun luona tuolla jossain. Iso talo käytössä ja asustettavana. Eläimillä on todellakin luonne ja tahto ja ne ymmärtävät yllättävän paljon asioita, ovat fiksumpia kuin mitä me edes tiedämme. Nämä veijarit tiesivät selkeästi mitä tekivät kun yrittivät ottaa luulot pois 'babysitteriltä' (ja ehkä protestoivat isäntäväen poissaoloa). Tuli mieleen yläasteajat kun sijaisopettajilta otettiin aina eka tunnilla luulot pois. Joskus joku hento nuori opettajaopiskelija lähti alta kymmenen minuutin itkien pois luokasta tuoden rehtorin mukanaan. No voi noita aikoja, millainen nynny sitä onkaan kasvanut ajoista noista. No joka tapauksessa eka 'källi' oli revitty ja huolellisesti ympäri keittiötä ja olkkaria levitelty roskapussi. Toinen jäynä oli virtsa keskelle lattiaa, vaikka hetkeä aiemmin oltiin käyty pihalla. Oli kuin suoraan klisheisestä amerikkalaiselokuvasta, että pystyi melkein ennakoimaan mitä milloinkin tulee, muttei etukäteen voinut asialle mitään. Hermo ei ihme kyllä mennyt missään vaiheessa vaikka esim perjantaina oli pitkä päivä, ei kahvia ja päätäkin särki. Välillä kyllä ajatteli että ei voi olla totta, eikä varsin sattumaa, jopa huvitti. Lauantaiaamu alkoikin mukavasti kissan tullessa herättämään ja hyppelemään päälleni. Idylli särkyi suht nopeasti kun kävelin olohuoneeseen.. eikösvain tämä mirri ollut pudottanut kukkaruukun lattialle, järsinyt kasvit ja levitellyt mullat ympäri taloa. Koska tämä pieni ystäväiseni on aika pitkäkarvaista sorttia oli multaa kulkeutunut myös sänkyyni puhumattakaan kirjahyllystä, sohvasta ym. kohteista. Kun siivosin sotkua sekä kissa että koira tarjosivat ahkerasti apuaan levittämällä multaa aina kun selän käänsi (dogin tosin sain voitettua puolelleni ja pitämään kissan kauempana kun lakaisin sotkua). Tämän jälkeen ei ihmeempiä enää tapahtunut ja molemmat olivat koko kiltisti. Hyvin nuo molemmat tuntuivat ymmärtävän mitä niille puhui ja loppujen lopuksi sain ne tottelemaan ja tekemään asioita. Todella fiksuja nämä uudet karvaiset ystäväni olivat. Oli kaikenkaikkiaan mukava ja opettavainen viikonloppu.

Ainiin joo..
Bänditreenit piiiiiiiitkästä aikaa, eli paljon mahtunut on tähänkin sunnuntaihin..

Missä olitte kaikki kun olisin tarvinnut teitä..? Eilen oli hauskempaa kuin pitkästä aikaa, tänään olin yksinäisempi kuin aikoihin

The words I write can only hurt you, sorry for the rain.
Thank you, my only one, you gave me this pain...I leave you gently on the floor,
take one step towards the door.
Where's the letter never written, good night now...
-SA-

Pitkästä aikaa, todella pitkästä aikaa. Tunnen päässeeni piinasta, mennyt eteenpäin, pudottanut painon harteilta, voittanut pelkoni.