IRC-Galleria

Jujua, Ottoo, Saurusta, TPH, Pyhimys, Juno ja paljon muita mukana hulvattomassa keskiviikko illassa (: Oli mahtavan mahtavaa, kun vain olisi naapuriin yöksi päässyt.
Huomenna Helsinkiin seksi messuille, OUJEE!!
Renault Megane coupé
Janppa<3

Wunder-Baum, karvanopat, mini kuohari ja mieskalenteri. Nam!
Kits Jy-

Ja niin, JMT, Eve ja Reilukerho perui mikä tarkoitti sitä, että Chamillionaire tuurasi.
Oli mahtavinta, vaikka missasin pari Sauruksen biisiä. ELA ja Iso H huudatti viimeisenä
niin paljon että ääni lähti. Hotelli oli kymppi!
Hän kiittää (:

Syntyi: 23.3.2008
Isä: Elimonsalon Kersantti
Emä:Huhtian Iita
Arttu noudettiin 19.5.2008 klo 14.30 kotona
Matokuuri 21.5.2008

Toukka vielä mutta peto siitä tulee (:

Mulla on tunteita, mulla on oma mieli ja itsestäni päätösvalta. Mulle ei tulla sanomaan mitä pitäisi tehdä ja millon, mä teen kun mulle sopii. Mä en tarvitse loista kii mun hihaan, mä en tarvitse perään huutajaa. En mä myöskään tartte ketään työntään mua eteen päin. En ole valittajan tarpeessa. Ei kiitos, ei ole mun juttu huolehtia jonkun menoista. Ei oo mun tehtävä vahtia ketään. Mä en halua mulle pompottajaa, voin kulkea ihan suoraan omaa tietäni. Mä en halua kahleita mun nilkkaa ja olla riippuvainen jostain. Mä en suostu oleen aina se toinen vaihtoehto. Mä en anna mun arvojen ja toiveiden jäädä kakkoseksi. Mulla ei ole syytä olla tilivelvollinen. Eikä mun tarvitse välittää mistään.
Koska mä en rakasta ketää koskaa enää et kiitti siitä.

Beibi beibi, anna mä vonkaan.

Nam!
Ja kova ikävä päälle.
<3

Oujee, oujee, oujee, (plus tanssi/tuuletus muuvit.) kohta pääsee Åree!! Viikko ja si jännittää koko reissun heha :D Voin kertoo, ottaa meinaan sen verran kyl nuppiin ko Joonas ei pääse lähtemään että jos mäkään jostain syystä en pääsis lähteen, ei haittaisi. (: mmh, tartten monottimet. Oon aivan hullun rakastunut. Mielettömästi suorastaan. Nam. Tuon Murulle nallekarkkeja laivalta ja ison märän ikävä pusun ko tullaan!! Nyt vkl voisi tehdä jotain spesiaalia kaksin. Korvata se eika minkä oisin saanu olla Åressa sen kanssa. Mmmnam!

No hitto. Sattuu kaikki päällekkäin.. Korvatuhellis, pusutauti ja kaikki kakka vaan tulee niskaan. Juttelin tossa pitkän tovin äidin kanssa ja helpotti kyllä oloa! Tulee rankin viikonloppu ikinä. Sitä pahaa oloa ei voi edes tajuta miten paha se oikeasti on. Toivon parasta ja pelkään pahinta. Kaikki mitä on tullu tehtyä kaduttaa. Alotan uudestaan, ja tahdon olla parempi kuin ennen. Kun vain koko ajan itkettää eikä mistään mitään tiedä, on ihminen silloin hyvin hukassa. Jotenkin oon saanut sellasen taidon että osaan paisuttaa asioita liikaa. Niin paljon että satutan vain itseäni. Ei mitään tietoa miten pääsen tästä eteenpäin.. Tuntuu että oon jymähtänyt paikoilleni enkä mihinkään suuntaan pääse. Odotan vain, ja silloin ei voi tehdä mitään.. Kun ei tiedä pitäisikö unohtaa vai taistella kaikin tavoin että pääsisi määränpäähänsä. Tahdon hymyillä jälleen..

Miten turhauttava tunne voi olla kun tuntuu että ei ole pitänyt jostakin tarpeeksi kovaa kii.
Se yksi mahdollisuus minkä ihminen elämänsä aikana saa, on korvaamaton.
Nyt se kuitenkin on valunut läpi sormien, eikä sitä enää saa nostettua takaisin.
Jos sen tietäisi miten herkästi se särkyy, huolehtisi siitä rakkaudella eikä päästäisi silmistään, suojelisi ja pitäisi hellästi.
Varjelisi ja olisi uskollinen, aina viimeiseen asti.
Jos joku olisi kertonut miten paljon se oikeastaan sattuukaan, ei ehkä koskaan antaisi itseään sille.