IRC-Galleria

kotelo: H450B MINI TOWER BLACK 350W ATX2.0 SILENT W USB/AUDIO (54€)

emolevy: GIGABYTE GA-G31MX-S2 (69,30€)

prosessori: Intel Core 2 Duo E4400, 2.0GHz, Boxed (Allendale, 2MB), 800FSB (122,40€)

kiintolevy: SEA BARRACUDA 7200.10 160GB SATA2 (43,35)

äänikortti: Creative Sound Blaster Surround 5.1 (52€)

Listaa seitsemän laulua, joista tällä hetkellä pidät. Genrellä ja sanoilla ei ole väliä, eikä haittaa vaikka laulu ei edes olisi mitenkään hyvä, kunhan itse nautit siitä. Kopioi nämä ohjeet omaan päiväkirjaasi/blogiisi/journaliisi niiden seitsemän laulun kanssa. Nakita sitten seuraavat viisi henkilöä nähdäksesi mitä he kuuntelevat

Slipknot: Opium in the people

Juice Leskinen: Musta aurinko nousee

Dimmu Borgir: Mourning palace tai??? The night masquerade??

Marilyn Manson: Tainted Love

Yölintu: Tytöt ovat kauniita

Hector: Lumi teki enkelin eteiseen

Hyvä ostos: Pappatunturi (ikävä noita vaaanhoja paskoja) ;P

Haastan:

Freak_

Hende--

Bulbis-

rulliz

]enska

Koulupäiväruno

Noniin.. On uusi aamu taas, kaljapullon avaan vaan,
lähden sitten aamupalalle,
joskin keittiössä haisee taas kalalle.
Otan kaapista jogurthin, syön sen rasvaisin
hiuksin.
Käyn suihkussa kylmässä, no ei vaan,
ihan vitun kuumassa.
Pippelini kärähtää, kylmä vesi sen jäähdyttää.
Sitten tupakalle hiivin,
ihanin pinkein enkelinsiivin.
Romanttiseksi runoni meni, joten koulupäivä
nyt alkanevi.
No voi helvetti, bussi tulee,
Bussikortti vinkuu ja leimahtaa tuleen.
Kolmisen kaljaa ehdin ottaa, kunnes
jo bussikuski alkoholista varoittaa.
Kävelen vihdoin pysäkiltä koululle,
JAikon ovesta sisään ja ulos tupakill€.
Eipähän mua haittaa aski päiväs,
onhan siinä hyvä tulos,
kunhan keuhkot ei hyppää ulos.
Mustaksihan ne aikanaan menee,
tämä koulupäivä näköjään lyhenee.
Mikko tuossa ilmoittaa:"kalja voisi virvoittaa".
Niinpä Mikko bunkkeriin kutsuu,
ja sanoo että:"eilen sain pari hutsuu".
Teen siinä hetken nettisivuja
ja huomaan sitten repussani kaljapullon siruja.
Näin se päivä sitten vasta lähteepi käyntiin,
koulupäivä meiltä loppuu ja taloustalolla
osto käyntiin.

SILLANALAINEN PAINAJAINEN
Mennäänpi juomahan sinne samaha huomahan.
Sillan alle, turvan alle,
korin alle kaksi kääretorttua.
Makia se maistuupi juu,
vaikka ei edes viel oo täysikuu.
Kaljat me korkatahan heitetähän tyhjät mummojen
lärvihin.
Sit ku pari kaljaa meillä on enää,
mennää kauppahan lisää kerää.
Vessassa miljoonia kertoja käydään,
ABC on paikka jossa sämpylöitä myydään.
Jurrissa kun me vihdoin ollaan,
nii kyllä se Jokinen meitä mollaa.
Se Mikko on todellinen pelimies,
sielunystävä kukaties.
Ei kehitysvamma pahaa oo,
sitä meillä on päässy jo suolistoon.
Joo päivä ohi menee nopeesti ja sammutaan
sitte sillanalle ja joo vittu olipa hauskaa.
Ei siinä muutaku krapula tietenkin
seuraavana päivänä, paitsi jos nukahtaa todellisesti.

THE END

klo 7.00.. Tunnen olevani hereillä, mutta silti lievä uni painaa
vielä silmiäni ja päätäni kummasti. Nään näkyjä jotka saavat
mieleni yhä rasittavammaksi.. Yritän silti saada vielä unta..
En sitä saa mutta olen silmät kiinni sen pari tuntia.. No sitten kai
nukahdan epämääräisessä ajanjaksossa jota en voi muistaa..
Herään nimittäin puoli kahdeltatoista ja lähden suoraapäätä
koneelle ja galtsuun. No sitten katselemaan tyttöystäväni kommentteja,
perinteistä kommakyttäystä. Ei ole nimittäin muutakaan tekemistä..
Noniin.. Taas mustasukkaisuus ottaa minut valtaansa ja tulee yhä
paskempi olo.. Luulin vielä olevani onnellinen. Kaikki se saa minut
taas alas. Olen ihan maassa. Pikemmin sen alla, saatanan kyljessä
kiinni. Livahdan tupakille hiljaisin askelin erään rakennuksen taakse,
vanhan navetan. Se palaa, jonka myötä minun käteni värinäkin alkaa
häipyä hiljalleen. Huomaan jotain kiinnostavaa. Olen unohdettu.
Kukaan ei pyytänyt minua edes auttamaan missään, ei tuomaan
mitään, ei sanonut huomentakaan, ei mitään arkista ja normaalia.
Olin vain yksin. Kun tulin pihalle niin kaikki olivat kaukana ja jotenkin
olin itse jonkin suuren sumuisen kuplan sisällä. En tajunnut miten
he voivat olla niin onnellisia. Pieni lapsi leikki koiran kanssa pallolla.
Jotkut katselivat sitä naureskellen ja jotkut ajelivat mopolla jälleen
päivän ensimmäisiä bensojaan tuhlaillen.. No.. Päivä jatkui mutta menin
vain hakkaamaan säkkiä. Käteni oli auennut kun olin hakannut
vahingossa säkin yläpuolella olevaan rautaketjujen välikköön
melko vahvasti. No siksi otin hanskat käteen ja se tuntui aivan kummalta.
Nyrkkeilyhanskat. Ei niillä opi sitä aitoa tyyliä. Pilaavat ranteen yhtä
nopeasti kuin viiltely sentin syvyydelle. Niillä sitä taoin ja huomasin
säkin pehmenneen kun olin sitä lämmitellyt muutamat ne pitkät minuutit.
Heitin tikkaa eikä yksikään tikka mennyt kymppiin. Olin selvästi
unohdettu ja onneton. Ei yksikään tikka näyttänyt onnelliselta
kädessäni. Kaikki olivat tosin teräviä, mutta minä en ole ikinä ollut
itse päästäni läheskään terävä. Voimaa kai on, osa siitä menetetty
murheisiin. Kaikki se energia häipynyt savuna ilmaan, jota toiset hen-
gittävät ja ovat sen takia onnellisia. Loppupäivä on ollut yhtä paskaa...
Paitsi, sainpahan olla toisen ihmisen puolesta onnellinen kun hän heitti
ikäisissään suomen parhaan keihästuloksen. Kyllä sitä kahvit maistuivat.
Kai minä vielä saan sen elämäni todellisuuden takaisin...:( joskus..):...!

klo 20:39

Istun taas koneella ja mietin mikä saikaan minut rakastamaan erästä ih-
mistä eniten koko maailmasta. En pääse siitä rakkaudesta ikinä eroon,
toivottavasti taas vielä palataan.. Kulta, odotan sitä hetkeä kun tulet
eteeni ja sanot minulle: "Rakastan sinua Raksukarhuni, olen varmaan
onnellisin ihminen kun omistan sinut, anna pusunen". Sitten vain pussaillaan
ja kehutaan taas toisiamme parhaiksi keitä on olemassa ja lellitellään
toisiamme enemmän kuin laki sallii. Jospa jälleen voidaan olla todellinen
onnen pari, prinsessa ja prinssi. Lupaan vielä viedä sinut sinne leffaan!!
Muistuta minua vielä joskus, olen varma että vielä palaamme ja onneni
myös palaa!!<3

klo 2:00??

Itken ja ikävöin ja kaipaan sinua tähän viereeni, kainalooni.
Oltaisiin vain hiljaa ja haisteltaisiin tätä onnen tuoksua
söpöihin nenuihimme, josta se leviäisi ympärillemme ja
sisällemme ja kroppamme aivan rentona odottaisi
unen hetkeä joka yllättävänä tulee..

~~=Ellinooralle, hänelle johon ensimmäistä kertaa oikeasti rakastuin, ja arvelen
että viimeinen ihminen johon niin kovasti=~~

ps. minulla on (ainakin joskus ollut) maailman söpöin hymy! :)))))))))