IRC-Galleria

Nyt mä taidan purkaa mun päätä tänne oikein olan takaa ja sitten katua myöhemmin että olen antanut kenenkään mulkun lukea mun vitun herkkää sielunmaisemaani.
Mua vituttaa. Mä olen koko ajan kamalan vihanen, itselleni lähinnä, ja etsin muista ihmisistä jatkuvasti vikoja ja syitä miksi koen joutuneeni vääryyden kohteeksi heidän takiaan.
Olen vihainen itselleni koko ajan enkä löydä sille mitään varsinaista syytä.
Syytän kaikkia muita siitä että päivilläni ei ole sisältöä, että tunnen eristäytyneeni kaikesta koska minua ei hyväksytä,että olen yksinäinen.
Ja paskanmarjat! Minä itse olen ainoa kusipää joka voi pilata oman päivänsä kieriskelemällä itsesäälissä. Vittu mä haluun elää.
Mä haluun ottaa äkkilähdön vaikka sipooseen tai siperialle,
ihan sama ja saada uusia ystäviä jostain ihan ihme paikasta.
Voisin änkeä Tanjan matkalaukussa Ausseihin.
Tai oikeestaan emmä haluu lähtee minnekkään.
Paitsi vaikkka rannalle kavereiden kanssa tai leffaan.
Millonkohan mä tehny kenenkään kanssa viimeks muuta ku juonu kahvia tai kaljaa..?
Oonks mä oikeesti näin saatanan sulkeutunu?
Tarviin jonkun tekosyyn että uskalla puhua kellekkään tai rohkaisevan.
Miks helvetissä mä taaskin vaan istun läskinä tässä koneella ja mietin ja kirjotan miten saatanan havottavaa mun elämä ja että mä en osaa muuta kun angstata?!
Vitut näistä.


p.s. mä ammun tom ämmän ihan just mut älkää kertoko sitä kellekkään etten mä jää kii.