IRC-Galleria

Minulle tärkeä ihminen näki tässä yksi kaunis yö, aikas mielenkiintoista unta... Tässä unessa ystäväisemme TriSarvilahti puukotti miuta jalkaan. Ja tämän jälkeen, joko minä tai tämä minulle tärkeä ihminen, tunki kätensä sisään tästä haavasta.

---x---x---X---x---x---X---x---x---X---x---x---X---x---x---X---x---x---X---x---x---X---x---x---

Itse näin viime yönä unta, kuinka revin syntymättömän lapsen, tämän äidin kohdusta, paljain käsin. Tämä asia tuli mieleeni muutama päivä sittten... Ja muuttui näköjään uneksi. Tämä äiti, tässä unessa, oli kylläkin mies...

Alitajunta on hassu asia...

Joulu on aina niin ihanaa aikaa. Kuumetta, kipuja ja antibiootteja. Eipä ole ensimmäinen kerta, kun tämä neiti on jouluna kipeänä. Enhän mie muuta ollutkaan pentuna... Mutta silti odotan niitä ihunia lahjapakettaja innolla. Ja mummin tekemiä porkkana- ja makaroonilaatikkoita! *huokaa hymyillen* Jos kuume ei nujerra tätä pakanaa ihan täysin, niin ajattelin jopa yrittää pitää hauskan joulun. Ei se varmaan onnistuisi, ilman miun ihunaa rakasta, jonka kainaloon pääsen kääriytymään.

Hyvää joulua...

Sainpahan sitten viimeinkin internetin omaan läppäriini... :) Tämä kaunis päivä koitti kylläkin jo eilen...

"Niin kirjoitin liikaa eilen taas
kirjoitin sulle uudestaan
pitäisi muistaa uskaltaa
pitäisi muistaa yrittää
raha kai aina ratkaisee
odotus viimein palkitsee
lajinsa parhaat selviytyy
kun maailma toisin järjestyy

tie pelastaa
tie pelastaa jos uskaltaa
tie pelastaa jos vaihtaa suuntaa

maanantai taas saapuu aivan liian aikaisin kai
on liian helppo olla onnellinen
minä tiedän kyllä sen, minä tiedän kyllä sen
miltä tuntuu.."

Olisi niin helppo vain mennä kotiin ja nukahtaa peiton alle. Mutta jääkö minulta elämättä jotakin, jos sen teen? Jos tekisinkin päiväunien jälkeen jotain suurta! Valloittaisin maailman? Siivoaisin asuntoni? Silti ne koulu asiat riivaavat, vaikka kirjat olisivatkin laukun kätköissä piilossa... Voisiko joku napata miuta niskasta kiinni, sillä en itse siihen ilmeisesti kykene.