IRC-Galleria

Lärvi: Sillä on jo kaksi.
Joku: No älä nyt vittu anna sen ottaa kolmatta!.
L: Mutta ei vittu, siis ei saatana. Siis mitäs vittua?
J: Mitä häh? Älä nyt vittu sano, että sil on kolmas ny?
L: No mitäs jos sanon?
J: No vedän sua turpaan ja hautaan maahan.
L: Kuinka syvälle?.
J: No ainakin kolme metriä alas päin.
Kolmas: Lärvi, mitäs sä teet?
L: Yritän estää tätä tyyppiä saamatta neljättä voittoaan.
K: Mitä, kenelle häviät?
J: Se saa turpiinsa roguelta!
K: Mitäs vittua?
L: No en oikeesti, se vaan vetää pelkillä CDeil.
J: ootko kymmenen minuutin sisällä hävinny kolme kertaa ja ne CD:t on joku 5-8minuuttii.
L: Nyt erehdyt.
J: Kui?
L: Neljä kertaa.
K: Vittu sä oot paska..
J: Älä-.-
L: Kiitti tuesta jätkät! Kyl mäkin teitä rakastan <3.
J: juu ei mitään. Poika rakkaus on kaunista<3.
K: Älkää vittikö mullon tyttöystävä.
J: No kerrot et oo homo tai petät sitä meijän kanssa.
K: muuten vois, mutta Lauril on niin pien...
L: Aha kiitti ku paljastit..

<**>

Meillä oli hauskaa. Tylsyyden tappamista parhaimillaan

Katso tämä olevan todistus hulluudesta.
Pakkomielteestä.
Haluista ja toiveista.
Ilman todisteita todellisuudesta.
Pienestä ihmeestä, olemattomista tapauksista.
Loppumaton kirous ja ikuinen siunaus.

Nukkuminen on aika jees joskus? Nääh pidetään hyvä putki nyt päällä.


Anteeksi muuten.

Elän, pelaan ja laulu soi.
Elämäänsä suuntaa muuttaa ei voi.

Uu mahtavat 5h tuli taas nukuttua. Väsyttää vaan niin saatanasti...

Jos luet tätä, jos silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli, ole kiltti ja kirjoita kommentti, jossa on muisto sinusta ja minusta, vaikka emme edes puhuisi usein. Se voi olla ihan mitä tahansa haluat - hyvää tai huonoa. Kun olet tehnyt tämän, laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu) siitä, mitä ihmiset muistavatkaan sinusta.

Nukutaan nukutaan. Annetaan unen viedä, murheet kuolee. On yö pimeä ja taivas kaunis. Pehmeä pudotus vaikka lentäisit. Aamu on nopeasti täällä ja tuo arjen takaisin ilman varoitusta. Unet häviää ja katoaa. Vain muisto niistä säilyy.

Gutta cavat lapidem non vi, sed saepe cadendo.
Tempora mutantur, nos et mutamur in illis.
Minkä kirjoitin, sen kirjoitin