Arvomme kaikkien heinäkuussa sisäänkirjautuneiden kesken 2 lippua Weekend festivaleille! Luo tunnus tai kirjaudu sisään! :)

IRC-Galleria

labi

labi

ja nautin rumbasta

Pieni keltainen tomaattiPerjantai 23.11.2007 23:04

Espanjassa pienellä tomaattiviljelmällä asui monta sataa tomaattia, mutta vain yksi niistä oli keltainen, nimittäin tomatti nimeltä Pedro.
Pedro oli surullinen erilaisuudestaan, koska oli luonteeltaan sellainen, ettei missään nimessä halunnut erottua muista tomaateista. Pedro oli joillekkin tomaateille idoli, mutta eräät kiusasivat häntä erilaisuutensa takia, mikä suututti Pedron punaisia tomaattiystäviä paljon.
Tilan omistaja köyhä Zares ja hänen vaimonsa Maria kuitenkin pitivät Pedrosta hyvää huolta, koska kun elettiin vuotta 1946, oli keltaiset tomaatit todella harvinaisia. Zares ja Maria aikoivat myydä Pedron Espanjaan johonkin kaupunkiin. Hänestä saisi varmasti hyvän hinnan, mutta Pedron piti vielä kasvaa, koska se oli muita tomaatteja huomattavastti pienempi. Seki suretti häntä.
Päivät kiisivät ohi auringon paahtaessa kuumasti pellolle, jossa viljelmä sijaitsi. Tilan omistajat kastelivat tiuhaan tahtiin viljelmää, etenkin Pedron kotiköynnöstä, jossa Pedro köllötteli surullisena ja huokaisi:
- Miksi juuri minun pitää olla pienin ja vieläpä keltainen?
- Siihen en osaa vastat, Pedron alakerrassa asuva Sandra tomaatti mutisi.
- Pian Zares ja Maria lähettävät minut Espanjan johonkin kaupunkiin ja joudun eroon teistä, ystävistäni, Pedro piipitti vielä entistä surullisemmin.
Kului vielä ainakin viikko, jonka jälkeen Pedro poimittiin ja lähetettiin pieneen kaupunkiin yhden tomaattilaatikollisen kanssa. Perillä se asettui mukavasti laatikon reunalle. Pedron uusi asuinpaikka oli torin laidalla.
Kului päiviä ja lisää päiviä kun Pedron punaiset ystävät ostettiin ja laatikko tyhjeni tyhjenemistään. Vihdoin yli viikon päästä jonkinsortin tutkija käveli kaupan ohi ja tutkijan silmät osuivat pieneen keltaiseen tomattiin laatikon pohjalla. Tutkija maksoi Pedrosta hyvät rahat ja laittoi sen taskuunsa.
Pedro heräsi ja huomasi olevansa pöydällä, jonka erilaiset pullot, purkit ja muut sellaiset ympäröivät. Hän ajatteli, että nähtävästi joku oli ostanut sen. Pedro kääntyili pitkästä aikaa iloisesti pöydällä, se hymyili iloisesti ja leveästi. Ovi kolahti ja tutkija käveli iloisesti Pedron luokse ja silitti sitä, Pedro piti siitä.
- Heräsitpäs vihdoin! Tutkija sanoi. Pedro oli hiljaa.
- Nyt minä olan sinulta "verikokeen" ja sitten voin kasvattaa muitakin keltaisia tomaatteja. Tutkija istui tuolilleen. Pedro oli iloisempi kuin koskaan. Se jatkoi elämäänsä, mutta sillä oli ikävä ystäviään. Pedro ajatteli heitä joka ilta.
Pian oli kypsymässä muitakin keltaisia tomaatteja ja Pedro tunsi kerrankin olevansa samanlainen kuin muut tomaatit, ainakin tutkijan laboratoriossa.
Kiitos Pedron, meillä on nytkin keltaisia tomaatteja.

\,,/ näin pikku-laura kertoo luokalla seitsemän!
on ne tomaatit kyllä melkoisia=)!

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.