IRC-Galleria

larssonii

larssonii

on sergio ramosin tuleva vaimo.
Joka toinen minuutti minä rakastan sinua, joka toinen minuutti minä vihaan sinua.
Mutta en tahtoisi rakastaa enkä tahtoisi vihata.
Tahtoisin vain olla niin kuin mitään ei olisi tapahtunut, tahtoisin vain olla sun ystävä.
Tahtoisin että voisin olla seurassasi, että voisin jutella kanssasi niin kuin kenen tahansa muun.
Tahtoisin palata ajassa takaisin, ja että me oppisimme virheistämme.
Tahtoisin vain unohtaa ja aloittaa alusta.




Pimp your piano.Keskiviikko 05.12.2007 20:06

Backstagella on parhaat jutut. Oikiasti. Varsinki jos oot Katjan kanssa. Katja olet ihanaparas<3


ps. Ehkä minäkin vielä jonain päivänä opin kävelemään korkeilla koroilla.

pps. Ja yhden pojan tähden minun sydämeni kipiä on.
Hyi että mulla oli kamala pianotunti. Se mun oikea opettaja oli sairas ja sillä oli sijaisena semmonen parikymppinen mies, joka näytti just niin pianovirtuoosilta ku ihminen vaan voi näyttää. Sitte se kuvitteli että mää ossaisin muka soittaa kaikkia ihan ihmejuttuja vaikka en tosiaankaan osaa ja se pisti mut soittamaan jotain ihan hullun vaikeita juttuja. Sitte jos mulla meni hyvin nii se sano vaan että hyvä ja jos meni päin persettä niin sitte se ei antanu mun soittaa ees loppuun asti! Eikä se koskaan antanu mittään palautetta. Ja se katto koko ajan vaan kelloa ja tsiikaili että millonkohan tää tunti loppus. Oli ihan vitun ankiaa.

Minulla on ongelma.Tiistai 04.12.2007 17:20

Ja iso ongelma onkin.
Jonkun kauan sitten unohtuneen tunsin liikuttavan minua,
kun olohuoneen sohvaan juutuin katselemaan noita kuvia.
Mietin kuinka tosissani silloin rakastinkaan sinua.
Mahdatko sä koskaan ajatella minua?

Aww. Tuo oli niiiiiin kiva ilta :) <3

Laura: Kauan se konsertti kestää?
Heidi: Viis tuntia.
Laura: Siis mitä, viis tuntia!!?
Heidi: Ei vitsi, sää näytit ihan siltä Sturm Und Drangin laulajalta kun sanoit ton! *nauraa*
Laura: No kiitti! *nauraa kovempaa*
Heidi: TAAS SÄÄ NÄYTIT SILTÄ!!

Kiitti Heidi, oon todella otettu :'D

Sturm Und Drang <3

Tänä iltana olen melko iloinen. Tänään oli viimeinen koepäivä ja tajusin just, ettei mun tarvii tehdä enää yhtään koetta tänä vuonna! Elämä helpottuu aika rutosti kun ei tarvii olla koko päivää nenä kiinni kirjassa. Ajattelin kyllä tehä tähän tulevaan jaksoon oikeasti semmosen opiskelusuunnitelman, mutta ei se varmaan olis kovin hyödyllinen kun en kuitenkaan pysyis siinä kiinni :D Oon ihan varma että ens koeviikolla on taas semmonen samanlainen vitutus.
Mutta nyt ei tarvitse huolehtia kokeista, eikä muutenkaan koulusta, sillä mulla on huoneessa puolikas lontoonraesuklaalevy, jota mun ei tarvii jakaa kenenkään kanssa sekä voin kuunnella Fran Perean levyä ja haaveilla. :) Lisäksi huomenna on kevyen musiikin maraton ja pääsee kuuntelemaan hyvää musaa ja vieläpä koulupäivän aikana. Huomenna alkaa myös viikonloppu ja saa tehä ihan mitä huvittaa. Ei vitsi mää rakastan perjantai-iltoja:)

Tänään oli vieläpä ihan sairaan hauskaa musikaalireeneissä. Kaikista parasta oli ehkä päästä näyttelemään siittiötä (vaikka en kyllä ehkä siinä näytelmässä haluis että mun rooli on siittiö) :D Me tehtiin ihan vitun hyvä alotusbiisi, vaikkakaan mää en kyllä enää muista sitä hirveesti.:D Reeneissä soi vaan päässä: "Kivet ovat kovia, kivillä ei ole ongelmia. Kivet ovat kovia, kivillä ei ole ongelmia. Kivet ovat kovia, kivillä ei ole ongelmia." :D

Tällä hetkellä tuntuu että on siinä elämässä ehkä sittenkin jotain hyvää:)
Oli semmoinen kaunis kesäyö. Kavereiden kanssa oltiin vähän hauskaa pitämässä. Just olin kortin saanut ja äidiltä auto lainassa. Kundit hyppäs kyytiin ja lähettiin painelemaan tuhatta ja sataa.

Ei kukaan mitään turvavyötä käyttäny. Rokki pauhas ja oltiin kuolemattomia. Kunnes ajettiin tieltä ulos ja puuta päin. Ite lensin tuulilasin läpi yli 20 metriä ja heräsin vasta sairaalassa. Pari niskanikamaa murtui ja käsi ja jalka poikki.

Halvaannuin vyötäröstä alaspäin. Mä olin se onnekas, vaikka en kävele enää koskaan. Muut kaverit ei selvinny. Oli aika vaikeeta myöntää itelle, että mä periaattessa tapoin ne kaikki.


http://www.matapoinnekaikki.fi/

Aina ei mee nallekarkit tasan.Perjantai 23.11.2007 23:24

Tiiättekö mitä minä näin tännää Heinäpään hallilla! Mää näin semmosen ehkä 10 vuotiaan pojan, jolla oli Real Madridin paita, jonka selässä luki SERGIO RAMOS! Ei oo oikeesti todellista. Mää en oo oikeesti ikinä nähny missään kellään koskaan semmosta paitaa niin ei vitsi. Siis se on semmonen paita mitä minä oon aina halunnu ja missään ei koskaan ollu ja nyt jollaki pikkupojalla on yhtäkkiä semmonen. Mun ois tehny mieli kysyä että mistä se on se paidan hankkinu mutta ei tullu oikeen mahollisuutta ku se niin kovasti reenasi. Mutta ei oikeasti. Olen aivan sairaan kade!


Mutta isonapa minä muutankin Espanjaan ja musta tulee Sergion vaimo niin sitten mää saan siltä niin monta fanipaitaa kun haluan. :) Voin mää sitte teilleki lähetellä niitä nimmareita jos oikeen nätisti kysytte.
Smak on suosikkibändini mun,
siihen aina uudelleen rakastun.
Joskus unohdan miten paljon siitä tykkään,
silloin mää levyt hyllyyn lykkään.
Mutta aina mä sieltä ne esiin kaivan,
ja mielelläni näen senkin vaivan,
sillä Smakin musaa ei korvaa mikään,
niin hyvää bändiä en ole kuullut ikään.

Smakin laulaja on ystävämme Kalle,
joka on faneille kuin halinalle.
Kalle tykkää paljon esiintyä,
ja lavalla se saattaa joskus villiintyä.
Monet tytöt Kallesta tykkää,
ja joskus ne Kallen selkään hyppää.
Mutta ei Kallen päähän nouse pissa,
ei vaikka oltais telkkarissa.

Henri on lahjakas kitaristi,
josta on täysi-ikäisenä tullut hieman alkoholisti.
Henri on yleensä rauhallinen poika,
jolla on paljon ideoita.
Keikoilla hän tosin osaa myös villi olla,
joskus jopa täysin hunnigolla.
Henkalla on melkoisen suuri suu,
jossa kaikki ruoka hyvältä maistuu.

Basisti Lucas on ystävä tietokoneiden,
ja kuka tietää, ehkä myös mölyapinoiden.
Vapaa-ajallaan hän paljon dataa,
ja joskus hän kokkailee papupataa.
Lucas tykkää lavalla heilua,
hyvä vaan että saa nörttikin hieman urheilua.
Lucaksella on ylihassu murre,
eihän sitä ymmärrä ees naapurin Turre.

Markku on poika iloinen,
ja rumpali suurenmoinen.
Markku tykkää nauraa,
ja hän syö paljon kauraa.
Markku se ihmisiä kapuloillaan heittelee,
ja välillä se äidilleen puuroa keittelee.
Enää mä en Markusta riimejä keksi,
eikä se tee mua kovin onnelliseksi.

Tää on siis Smak - nää neljä poikaa,
ja sanon: kuunnelkaa ensin, sitten arvioikaa.
Osaa ne pojat soittaa vaikka ovatkin nuoria,
eikä me fanit katota pelkästään ulkokuoria.
Musan takia tykätään bändistä tästä,
ja vois ne kateelliset lopettaa nyt märisemästä.
Ehkä joskus vielä tulee teidänkin aika,
mutta silti koskaan ei haihdu Smakin taika.


Joo lol :D