IRC-Galleria

nään omalla haudalla kynttilöiden palavan, mä menen pois enkä oo enää takasin ees palaamas

liikaa valheit, se saa mut inhoo, ei enkelimme siivet enää virkoo, avaan kädet, nyt mun on mentävä

olotila on ku alas liitävä kone, siinä konees kaikki moottorit on tules

mul on sua niin kova ikävä/ voisitpa sä tulla vielä takaisin, öisin tsiigaan sun kuvaas ja sitte tähtiä/
voiku tietäsit miten paljo kaipaisin/ ”niin kova ikävä”/ vielä takaisin ja sitte tähtiä/ paljo kaipaisin/

mä muistan kun sä/ hävisit vaa yhtäkkiä/ miten en tajunnu et oot aikeis lähtee tsiigaa tähtiä/
lipulla jonka veit jumalalta/ valuu vana kyyneliä, eikä auta humalaka/
kunnioitan kuiteki päätöstäs tavallaa/, sust salee tuntu pahalta, tää maailma kavala/
pistää pala palalta palamaa nii pahasti et/ sä et/ jaksanu enää, sanoit et säki oot vaa ihmine/
mul vaa jäi nii paljo sulle sanottavaa/, tuu takas, oot rakas, tuu takas et voidaa vielä tavata/
yhen kerra haluisi sua pitää viel kädestäs kiinni/, silittäää hiuksiis ja katsoo sun silmiisi/
nii ja vaikket takas vastaa niin mä tiedän et oot sielä jossain missä sun sit parempi, olla on/
ja uskon et oot saanu sielä paljo ystävii, kuulut joukkoon enkeleiden, ja kaikki hyvin on/

jos kuulet nyt mun, jos sä kuulet nyt mun ääneni/ niin laita tähdenlento, niin laita tähdenlento merkiksi/
yöl muistan sen ja katson, muistan sen ja katson taivaalle/ sun valos auraa pimeen, sun valos auraa pimeen taipalee/

Puhelimen kohina
Ei yhteistä kotia
Ikäviä päiviä
Kun tuntuu epäreilulta et me ei voida asua yhdessä
Sä oot tuhannen kilometrin päässä

Aamulla on ikävä
Päivä siinä välissä
Menee jotenkuten mutta sitten illan tullen
Se on rumaa et me ei nukuta yhdessä
Sä oot tuhannen kilometrin päässä

Mä en tahdo lukea
Minua ei nukuta
Mä en syönyt mitään ilman sinua ei enää
Se on paha et me ei taannuta yhdessä
Sä oot tuhannen kilometrin päässä

Kenelle juttelet nyt
Kuka sun kanssasi on
Nukuitko yksin vai et
Menetkö autolla vai kävellen kouluun

Mä en käynyt pesulla
Enää tänä aamuna
Mä en kato välitä
Et miltä minä näytän
Se on sääli et me ei seota yhdessä
Sä oot tuhannen kilometrin päässä

Rumaa et me ei nukuta yhdessä
Minun ihoni kaipaa sun kämmentä
Paha et me ei asuta yhdessä
Sä oot tuhannen kilometrin päässä
Tuhannen kilometrin päässä

oon floristi tyyliin kukkia ja sidontaa, siks hasaan en oo koskenu vuosiin lainkaan
selvinpäinki o lepposaa, varsinki (NAISENKAAAAA)aapon kaaaaaaa ! jihuwihu.

" must tuntuu et me ollaan ihan vitun leijoja oikeesti! "
" jaa kuinnii? "
" noku meil on ihan vitusti jätkii mut sit ollaa vaa nii leijoja:DDD"
"no jeppppppp :DDdd"


HYVÄ EMMI <3 ollaa leijoja :-DDDDDDD paras!

en kyl ymmärrä omalta kohdalta tommosta mut emmi.. kyl meill on.. ;D:DDd

välitän oikeesti ja kuivaan sun kyynelees

kun miettii tätä koko asiaa, alkaa myös miettimään sitä, mitä jos joku niistä olikin tuttu? mitä jos meidän koulussa käy jotain samanlaista? jotkut ihmiset ajattelee vaan asiat eritavalla, nauraa asialle tai sulkeutuu vaan omiin oloihinsa. oikeesti tää juttu saattaa koskettaa jokaista ihmistä, oli mikä hyvänsä. siitä vaan tuli niin pahaolo, kaikki puhuu siitä. jos toisella vierähtää kyynel poskelle, tarviiko heti katsoa vihaisesti tai halveksuvasti. meillä kaikilla tosiaan pitäis olla tunteet, antakaa niille mahdollisuus. ei tarvi esittää kovempaa ihmistä, saa itkeä.

Kun luet tämän viestin, vietä muutaman minuutin hiljaisuus heille, ketkä menehtyivät Jokelan ampumakohtauksessa. Kun olet viettänyt hiljaisuutta, kopioi tämä viesti ja lisää se omaan päiväkirjaasi. Menehtyneet ansaitsevat hiljaisuuden.

vain muistot jättää teidän kasvonne maailmaan
kuinka tahtoi jokin teidät pois haalia
sydämessä liekki palaa
muistakoon kaikki teidät ainiaan

jokelassa kuolleiden muistolle