Responsiivinen IRC-Galleria testissä osoitteessa m.irc-galleria.net. Käy kokeilemassa ja jätä palautetta

IRC-Galleria

lottau

lottau

Muokkaanko tilaani?

Blogimerkintä

- Vanhempi »

Voi ihmiset sitte mennä ristii :DTorstai 06.12.2007 16:11

Tämä on kertomus minusta ja Millasta. Lukekaa jos jaksatte.

Minun piti nähdä Milla tiistaina itäkeskuksessa. Meidän oli tarkoitus mennä samalla 94-bussilla itäkeskukseen. Noh, minä olen juuri lähdössä kotoa, kun huomaan että hui kun kello on paljon ja kiirehdin bussiin. No minä tietenkin myöhästyn siitä, ja päätän soittaa Millalle, että myöhästyin. Kaivan puhelinta laukustani, kunnes huomaan, että perkele, se ei ole siellä.
No minä fiksuna aattelen, että kävelenpä siihen Millan pysäkille, että jospa sekin ois ollu myöhässä, niinku melkein aina:D No tällä kertaa se ei ollu joten käppäilin peedroasemalle ja huomasin. että siinä on 94, menossa meille päin ,mutta aattelin, että ei milla siinä ole ja menin siitä itikseen.
Jammailin siellä tunnin verran.
Etin Millaa joka välist joka reiäst, mutta eipä löytyny. Sitten luovutin, päätin lähteä kotiin ja soittaa sitten hänelle, että sori dyyd oon nyt koton ku en löytäny suo.
No kun pääsen kotiin äiti sanoo heti, että soita äkkiä Millalle, että se on ihan hätääntyny, että missä mä oon. Sitte soitan sille ja se ei vastaa. No sitten se soitti takasin ja kerto oman seikkailunsa.
Se luuli, että joku on koukannu mut/olen jäänyt auton alle ja olin ihan hädissään ettinyt muo ympäri itä-helsinkiä. Silloin, kuten tarinan alussa näin sen bussin, niin milla oli päättänyt mennä siihen Seljan kehotuksesta, koska ajatteli, että jospa minä olisin kotona, enkä olisi mennyt itikseen.
Sitten se istuu puoli tuntia meidän bussi pysäkillä (en kyllä tiä miks), mutta sitten se päättää mennä käymään itiksen ärrällä ja näkee,että mä en ole siinä ja lähtee takaisin kontulaan käymään kotona hakemassa villasukat ja hanskat.
Se oli puhunut mun äidin kanssa varmaan 5 kertaa illan aikana puhelimessa, kun se ajatteli, että mä en koskaan myöhästy/unohda puhelinta kotiin, saati sitten onnistu tekemään niitä samaan aikaan, niin se kerto äitille,että oon varmasti jääny auton alle tai mulle käyny jotain muuta dramaattista. Kun se pääsee kotiin ja kaivelee niitä villasukkia, minä olen jo kotona ja soitan sille. Se huutaa sinne puhelimeen kuinka huolissaan se musta oli ollut ja nauretaan sitten puol tuntia siellä puhelimessa kuinka me onnistutaankin menemään näin pahasti ristiin. Tarina päättyi onnellisesti, eikä kukaan oikeasti jäänyt auton alle, onneksi. Kiitos kun luit, oli varmaan tooosi mielenkiintonen <:

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.