IRC-Galleria

nyt on sitten kesän festarirupeamasta selviydytty. voisin näinollen siteerata hieman lännen keisaria sanoin: "no huh huh! olipas se! -no niin oli!"
koska provinssissa jäivät bändien näkemiset sattuneesta syystä hieman vähemmälle niin parhaimmat keikat löytyivät lähinnä ruisrockista. ensimmäisinä railakas floggin molly (kiitos sille rastapäiselle sedälle joka tanssitti allekirjoittanutta keskellä pittiä) sekä hypnoottinen ja kovasti odotettu josé gonzález.
tykkäsin myös kovasti foo fightersista, the do:sta, the soundsista, the arkista, anna järvisestä, asasta, the nationalista ja interpolista. hyvä kattaus!
tein myös kenttätutkimusta, että parasta on lähteä festareille yksin, katsella juuri ne keikat mitkä oli halunnutkin ja lyöttäytyä aina sen tutun mukaan kuka sattuu tulemaan vastaan. yksin harhaillessa saattaa myös löytää uusia tuttavuuksia tai tutustua paremmin vanhoihin. mikä voisikaan olla mukavampaa kuin tanssata valssia tai riehua pitissä uuden tai vanhan tutun kanssa hyvän musiikin soidessa?

ja kyllä muuten nyt ihmisen kelpaa aloittaa melkein kahden kuukauden kesäloma vailla suunnitelmia ja rajoitteita. seikkailla sinne minne mieli vie. tai sitten vaan maata pitkässä ruohikossa x-asennossa ja tuijotella ohi lipuvia hattarapilviä.

kesä on mun kaveri.