IRC-Galleria

maikkiainen

maikkiainen

"Et voi pilata mun fiilistä millään"

Rairai.Tiistai 11.03.2008 20:22

Elämä ei oikeasti makaa mulla just nyt hyvin. Perusasiat on kusemassa enkä edes jaksa ahdistua niille jotain tehdäkseni. Joka päivä vakuutan itselleni, että huomenna on hyvä päivä.

Kaikesta huolimatta olen ollut iloinenkin joistain asioista, joita en juuri nyt viitsi julkaista. Ainakin se on kiva, että taas Kajaaniin pääsen ensi viikolla.

Ei saatana.Tiistai 12.02.2008 13:42

Joku ääliö voisi oikeasti jo lopettaa.

Moi.Lauantai 12.01.2008 15:47

Olen jälleen ymmärtänyt asioita. Kaikkien torspojen ei missään nimessä pidä sitten olettaa itsekeskeisesti tämän liittyvän heihin. On ollut taas aika terveyttävää miettiä juttuja perinpohjin. Toisaalta minua harmittaa, että muistoni harmaantuvat, eikä asiat enää muistikuvissanikaan voi olla niin suloisia, kuin ne olivat. Tiedostan tämän ja minun tekisi mieli huutaa. Ananaspurkki ei varmaan koskaan menetä merkitystään, mutta kuitenkin.
Mä haluan takaisin Kajaaniin. Vaikkei mulla ole pahaa oloa ollutkaan sitten torstain, niin ei tämä maailma ole minua varten. Tai voihan se ollakin. En ole ehkä vain tehnyt riittävästi töitä oman viihtymiseni ja onnellisuuteni eteen. Tunnen vain olevani laatikollinen ongelmia, joita en osaa ratkaista ja vaikka tietäisinkin ratkaisun avaimet, en jaksa hakea avaimia saati käyttää niitä. Ehkä aika ratkaisee ongelmat. Asioilla on tapana järjestyä. Joskus paremmin ja joskus huonommin. Joskus ihan perseelleen ellen jopa sanoisi.
Eilen soitti mamma ja olisin voinut rupatella sen kanssa puhelimessa vaikka koko illan. Minulla ei selvästikään ollut eilen tarpeeksi ihmiskontakteja, kun olisin jaksanut paapattaa vaikka kuinka.

Elämä on.Torstai 03.01.2008 01:27

Vittu mitä paskaa. Kaikkea sitä joutuu sietämään. Joko saa suuttua elämälle ja haistattaa pitkän paskan. Minä en varmaan jaksa enää. Kaikki menee päin seiniä. Onko se sitten elämisen arvoista elämää? Onko se kaikki todella vain minusta itsestäni kiinni.
Voi jumalauta, miten taas vituttaa, raivostuttaa, palelee ja masentaa.

Tätä päiväkirjaa ei kovin moni lue.Maanantai 12.11.2007 22:49

Ja se, joka lukee on hyvä ja haistaa paskan. Sen jälkeen voi harkita oman elämän hankkimista.
Voe voe. Tänään oli taas sellainen päivä, kun kemian tunnillä yököttää. Ja kun labrassa ärsyttää. Näitä päiviä on siis joka torstai.
Tänään ei edes ollut loppujenlopuksi huono päivä. vielä kun jaksaisi kotonakin tehdä kouluhommia, niin kaikki olisi hyvin.

Ei vaan pysty. Nyt on marraskuu. Äsken meni ikävä lokakuu. Mitä seuraavaksi? Humalainen joulukuu? En tajua. Se on ohitse, se ei ole ohitse.

Mitenköhän säädän itseni jouluksi kotiin, kun minulla ressukalla ei ole talvitakkia?
Mitenköhän jaksa reissata Turussa nyt lähes joka viikonloppu, aina jouluun saakka?

Kuinka jaksan edes koko ensi talven?
Kuinka voin vieläkin olla näin lapatossu?

Mitä söisin tänään?
Mitä sinä ajattelit lukiessasi tätä?

[Ei aihetta]Maanantai 22.10.2007 23:53

Viikonloppu meni tosi loistavasti. Turku on Turku, eikä se petä koskaan.

Kokosin äsken kirjahyllyni ihan itse. Ei tarvinnut kutsua miestä käymään, vaikka vähän olisi mieli tehnyt.

Tänään en mennyt kouluun, kun aamusella oli huono olo. armi, kun alkoi uusi jaksokin.

Vuodessa tapahtuu paljon...Keskiviikko 10.10.2007 17:25

Elämä on paskaa. Elämä on paskaa Vantaalla. Elän lapsellisessa uskossani, että jossain muualla se ei ehkä olisi. Miksen vittu hakenut vaikka turkuun tälle alalle? Mikseivät ihmiset toimi, niinkuin minulta ensin itse pyytävät? Miksen saanut apua valinnoissani silloin, kun apua kaipasin ja niihin olisi päässyt vaikuttamaan. Turha se on nyt nillittää. Kenenkään, paitsi ehkä minun. Itselleenhän se oma onnellisuus on luonnollisesti tärkeintä.

Milloin eräät lopettavat jatkuvan dissaamiseni? Minulla hajoaa pää. tuntuu, etten ole saanut koskaan arvostusta keneltäkään paitsi ehkä leivonnassa ja sekin meni eilen ihan munilleen.

Joko minustakin olisi aika tulla onnellinen, kun totta puhuen en ole sitä ollut varmaan kesän 2006 jälkeen. Sen jälkeen olen ollut ahdistunut säännöllisesti viikottain ja jopa useammin.

Miehet on universumin alhaisimpia olioita, olen siis feministi jälleen. Olen myös enemmän valveutunut ympärilläni oleviin asioihin. En jaksa tuijottaa omaa napaani, kun se ei siitä häviä kuitenkaan.
Mutta ystävät ovat ystäviä, oli nilla palleja tai ei.

Hajoaa pää, vaikka odotan innolla tulevia kursseja koulussa, odotan vielä innokkaammin joulua, jolloin saan joulupukilta kaikkea tarpeellista, joita ilman on vittumaista asua.

Olen hankala, koska minähän älisen, kun minua ei huomioida. Tai sitten vaan vaikenen ja ahdistun. Pakko välillä päästä purkamaan.

pallonivelTorstai 12.10.2006 20:07

Heräsin aamu-yöllä ja pyöin sängyssä. Minua paleli joten vaihdoin peittoa nukkuvan hampin kanssa, älkää kertoko sille, vaikka sen mielestä kylmä on hyvä. (Tosin eilis ilta oli aivan ihana lämmin pitkästä aikaa.)
Nukahdin aikalailla heti, kun herätyskello soi ja hamppi meni aamukahville. Heräsin kymmenen minuuttia ennekuin hamppi lähti polkemaan töihin.

Pyäräilin kotiin. Söin kaurapuuroa. Soitin Nanetelle. Ruokin Naneten. Nanette lähti. Haravoin pihaa. Mamma tuli. Olen tässä.

[Ei aihetta]Keskiviikko 04.10.2006 17:20

Minua masentaa, ahdistaa ja vituttaa. Olen aivan yksin, mitä vain voi sattua.