IRC-Galleria

Heräsin aamu-yöllä ja pyöin sängyssä. Minua paleli joten vaihdoin peittoa nukkuvan hampin kanssa, älkää kertoko sille, vaikka sen mielestä kylmä on hyvä. (Tosin eilis ilta oli aivan ihana lämmin pitkästä aikaa.)
Nukahdin aikalailla heti, kun herätyskello soi ja hamppi meni aamukahville. Heräsin kymmenen minuuttia ennekuin hamppi lähti polkemaan töihin.

Pyäräilin kotiin. Söin kaurapuuroa. Soitin Nanetelle. Ruokin Naneten. Nanette lähti. Haravoin pihaa. Mamma tuli. Olen tässä.

Minua masentaa, ahdistaa ja vituttaa. Olen aivan yksin, mitä vain voi sattua.

Tein äsken huomion aiemmista päiväkirjamerkinnöistäni. Huomaatteko te, minut tuntevat ihmiset mistä en ole maininnut juuri lainkaan?

Meen keittää nyt hyvää teetä ja teen kemian läksyt.

Olisipa kiva olla taas onnellinen, siis saada kännykän viestimuisti täyteen ja pussillinen lakritsia.

Söin tänään suklaalevyn ja nypin orvokkia pihalla.

Sain kännykkääni yhden raportin. Kuvitelkaa, vain yhden.

Kostymoin paidan Berliinin reissua varten. Se on äiten vanha aluspaita josta leikkasin hihat ja viiltelen vielä siihen muutaman reijän. Alle valkoinen toppi, ni se on hyvä ku ei valita.

Luovutan kaiketi kiksukarvasäärystimeni lainaksi sillä reissulla. Eräs kaveri pukeutuu samoihin väreihin ja kun kiksukarva kerran on out, ni en käytä.

Tekee mieli laulaa. Olen tosin lauleskellut yksinäni koko eilisen ja tämän päivän. Lauloin lauantaina karaokea, sain siitä kipinän.

Kävin sunnuntaina uimassa Paltaniemellä. Puolitoista vuotias pikkuinen ei halunnut olla vedessä. Tein kuperkeikan ja sain vettä nenääni. Ei tuntunut mukavalta. Vesi oli ihanan lämmintä.

Valkosipulivoipatonki maistuu hyvälle earlgrey teen kanssa tänäänkin, kuten mös eilen.

Pitäisi juosta alennusmyynnit, ei vain huvita mennä kaupungille. Olisi ihanaa lukea taas, mutta syksyn kirjoitukset estävät minua lukemasta. Ei nimittäin koulukirjatkaan kiinnosta liikaa. Pitää mennä kohta nukkumaan ja toivoa, että huomenna olisi parempi päivä, vaikkei tässäkään valittamista ole. Tylsää vaan.

Tänään oli englannin yo-kuuntelu.

Minulla oli kiva viikonloppu. Katselin elokuvia.

Äiti teki penkkaripuvun valmiiksi, se on hieno. Olen biljardipallo. Näette kuvan sitten myöhemmin.

On jotenkin vähän gäh-olo, kun tekisi mieleni olla jossainn muualla ja katsoa Salatut Elämät.

Viikonloppuna en irkannut yhtään.

Ajatukseni eivät pysy kasassa, koska olen väsynyt. Anteeksi. Viikonloppuna nukuin nihkeästi, kosa oli niin kuuma, eikä malttanut nukkua.

Olen onnellinen, koska minulla on pussillinen lakritsia ja kännykän viestimuisti täynnä.

Minä en tykkää joulusta. Tonttulaulut vituttaa niiiiiiiiin paljon. Tiesittekö, että tonttu cd:t menee pialle mikrossa? Tosin pialle se mikrokin menee, muistaakseni.

Tänään olen kaikesta huolimatta yrittänyt. Saan sen raivokohtaukseni ehkä sitten huomenna.

Helsinkissä ei ollut lunta, mutta kivaa siellä ainakin oli.
Tampereessa oli jäätä ja mukavaa.
Kajaanissa on miellyttävä pakkanen ja lunta.

Ja tiedoksi, psykiatriassa on kysymys siitä, mitä sinä haluat. Junassa pitää olla aina hauskaa, jos on krapula, niin uutta kaljaa naamaan. Hymyillä pitää aina. Beibeistä tykätään.

Ei mitään raportoitavaa.

On elämä. Kivvaa. Olen täysi lapsi, ellette ole huomanneet. Se on vapauttavaa ja ihanaa. Päätin tänään typerehtää koko loppuvuoden ihan urakalla. En toteuta sitä kuitenkaan. Päätökset kestää ehkä vartin.
Siinähän sitä lapsellisuutta jo on riittävästi. Niin ja typerehtämistä.

Hassua, kuulin ainakin viikko sitten, ett tämän päiväkirjan pitäminen on kivaa. Aloitin kuitenkin vasta tänään, mutta siitä asti olen asiaa miettinyt.

Tänään oli ihan hyvä päivä. Ei masentanut niinkuin yleensä. Ruoka ei ole maistunut, mutta enpä ole sen takia migreeniäkään saanut.
Lähden nyt lenkille.